Vielä vähän aikaa rauha maassa

Huomenna on koulujen päättäjäiset ja kauhulla odotan mitä sen jälkeen. Tappelua, huutoa, kilpajuoksua keittiön pöydän ympäri, "joojoo" satoja kertoja päivässä kun käsken johonkin, astiat ja ruoat jää ruokapöydälle, vaatteet loppuu kun ei ne kävele itse pyykkikoriin, pitäisi viedä sinne ja tänne, kasvimaassa ei nähdä yhtään roskaa (pitäisikö viedä silmälääkäriin). Koskahan mä saisin itse lomaa edes yhden päivän. Ennen sai lapset edes uimakouluun ja leirille muutamaksi päiväksi, mutta nyt ei ole niitäkään.

Tai siis on, turhaan taas valitetaan. Uimakoulu on keskikaupungilla, mutta kun kaupunki ei ole järjestänyt julkista liikennettä jolla sinne pääsisi - verorahat kyllä kelpaa ylläpitämään kaupungin liikennelaitosta. Seurakunta taas markkinoi kolmen päivän päiväkerhoa leirin nimellä - mikä leiri sellainen muka on, leirin pointtihan on juuri yöpyminen. Oli muuten kaupungilta ja seurakuntayhtymältä pirullisen hienosti synkronoitu tuo leirijuttu: Kaupungin kesäleirille olisi pitänyt hakea huhtikuussa, mutta silloin ainakin meillä ajateltiin että menee mieluummin seurakunnan leirille, ja sitten viikko hakuajan päättymisen jälkeen tuli seurakunnan tiedote josta selvisi ettei leiriä olekaan. Ei leirejä ole muissakaan yhtymän seurakunnissa, en tiedä onko se uusi juttu vai onko se niin ettei niillä ole ollut ennenkään ja tasa-arvon nimissä meiltäkin oli lopetettava.

Kirsikankukkia odotellessa on ihailtu 'Sinikka'-luumun kukintaa.

 Mustikka kukkii muutaman metrin päässä ovelta.

Tässä näkyy mun tämänpäiväistä hommaa, ja huomenna teen ruisleipää toisen erän. Paikallinen suunnistusseura järjestää sunnuntaina rompe- ja markkinatorin, ja meillä on siellä myyntipöytä. Ruisleivän lisäksi tarkoitus on myydä jotain käsitöitä ja kirpparitavaraa.

Tomaatintaimet on jo aika pitkiä. Ennen olen saanut taimet kasvihuoneeseen tähän viikkoon mennessä kun taimien alla olevat pöydät on olleet myyntipöytänä, mutta nyt ei onnistu. Olenkohan mä tullut jotenkin hitaaksi kun en ole saanut vielä kasvihuonetta istutuskuntoon. Sinne leviää pellosta sokkelin ali juolavehnää, valvattia ja kärsämöä ja niiden kaivamisessa on aika homma. On täällä kevät myöhässäkin mutta ei se kasvihuoneeseen vaikuta. Eilen saatiin istutettua perunat ja ensi viikolla pääsee tekemään muuta kasvimaata.

Kalsaripipo ja muuta kierrätystä

Tytön pitkikset kävi pieneksi ja oli menossa matonkuteeksi ja ihasteltiin vielä kivaa kuviota, jolloin tyttö kysyi tulisko siitä pipo. Ja tulihan siitä, ja muistin jopa tarkistaa että kuvion taskut tulee oikein päin. Se olikin hyvä idea: teen varmaan itselle ja miehelle muutaman arkipipon jossakin vaiheessa, ainakin metsurinkypärän alle tarvii joskus pipon ja ne Husqvarnan mainospipot ainakin on venyneet muutaman käytön jälkeen ihan pilalle. 

Aikaisemmin olen tehnyt sauman vierestä kuluneista omista pitkiksistä 100 cm kokoisia pitkiksiä, ja T-paitojakin olen kokeillut tehdä. Ihan täydestä menee varsinkin kun käyttää kahta väriä, muutenkin tehdään vaatteita paloista.

Itselleni tein lakin vanhasta alakouluaikaisesta hameestani, jota olin säästellyt kivan kankaan takia. Lapset nauroi kun näki tämän lakin mun päässä, kuulemma etsivälakki. Ehkä niille tuli joku Sherlok Holmes mieleen. Ei tämä nyt ihan täydellisesti onnistunut, mutta kyllä sillä kelpaa huitoa paarmoja kesällä kasvimaalla. Kaavan sain joskus ompelupiiristä ja se näyttää samanlaiselta kuin yksi lakki minkä olen joskus saanut ja on sopiva, mutta kuitenkaan tästä ei tullut yhtä hyvä, se on niin pienestä kiinni. Mun mielestä lakki ei ole helppo tehdä, ja ainakaan sitä ei saa ihan pienestä kankaanpalasta tehtyä, tähänkin meni se koko hame.

Leipäpussipussi tuli vanhan lakanan reunasta. Molemmissa päissä on aukko kuminauhalla ja yläpäässä vielä nauha mistä pussin voi laittaa roikkumaan. Ompelukoneella saa ommeltua kirjaimia, mutta se vaatii vielä vähän harjoitusta.

Haaste

Sain Tosimummo Tiinalta haasteen vastata muutamiin kysymyksiin.

1. Mitä blogin pito sinulle merkitsee?
Löysin blogimaailman vasta muutama vuosi sitten, ja kun olin jonkin aikaa selaillut käsityöblogeja totesin että kyllä mun tekeleet kelpaa yhtä hyvin esiteltäväksi. Blogissa saan kerrottua muille että olen tehnyt tämän ihan itse. Käsitöistä myös jää kuva jäljelle vaikka vaate on jo käytetty loppuun tai lähtenyt kiertoon, ja voin kommentoida kaavan sopivuutta muille vinkiksi. Koska kesä on käsitöiden osalta hiljaisempaa, oli selvää että puutarhajutut tulee samaan blogiin. Puutarhalehdet on täynnä kaupunkimaisia koristepihoja jotka on tehty isolla rahalla, ja haluan vastapainoksi esitellä vähitellen rakennettua ympäristöön sopeutuvaa hyötypuutarhaa.

2. Paras vuodenaika puutarhassasi, miksi?
Kevät ja alkukesä, koska koko ajan nousee uutta kasvustoa ja kukkia aukeaa. Parhaimmillaan kasvu on todella nopeaa: kun on pari tuntia toisella puolen taloa ja tulee takaisin, niin jonkun kasvin kaikki kukat on sillä aikaa auenneet. Hedelmäpuiden kukinta on ehkä kaikkein kauneinta.

3. Mikä on inhottavin työ, mitä puutarhassasi joudut/saat tehdä?;)
Voikukan ja valvatin juurien kaivaminen savesta. Kaivan ne nykyään keväällä ennen kasvimaan jyrsimistä, ja mies sanoo ettei kukaan muu tee tuollaista. Mutta kun ne menisi jyrsimellä miljooniin pieniin palasiin.

4. Mikä puutarhanhoidossa tuo suurinta tyydytystä elämääsi?
Saan jotakin kaunista ympärilleni muuten niin ankeaan elämään. Ja tärkeää on myös se, että saan kasvatettua puhdasta ruokaa perheelle.

5. Millä perusteella valitset kasveja puutarhaasi?
Hyötykasvit ovat minulle tärkeimpiä. Puu tai pensas voi olla myös kaunis vaikka sen tarkoitus on tuottaa hedelmiä ja marjoja.
Menestyminen pitää olla erittäin todennäköistä. Hedelmäpuun pitää menestyä varmasti III-vyöhykkeellä.
Helppohoitoisuus. En kasvata gladioluksia enkä joriineja vaikka ne upeita olisivatkin, koska en halua kuluttaa aikaani kukkien suojeluun hallalta enkä talvisäilytykseen.
Sen jälkeen tulee muut perusteet: perinteinen perenna, kukkien väri, "tää on kiva" jne.
En yleensä osta kasvia tietämättä sille paikkaa, vaan menen taimikauppaan tarkan listan kanssa mitä haluan ostaa, tai ainakin mihin kasvupaikkaan.

6. Parasta puutarhassasi?
Paljon tilaa.

7. Oletko "kevätpuutarhuri", vai "tosipuutarhuri", jonka mieleen ei muuta paljon mahdukaan? (lue hieman pilke silmäkulmassa...)
Lähempänä tosipuutarhuria, vaikka keväällä onkin suurin into päällä kun suunnittelee mitä kaikkea voisi kasvattaa. Kesällä sitten käy niin että osa jää huonommalle hoidolle. Mutta sehän on ihan ok, varsinkin jos tekisi oikein luokituksen eri hoitotasoista.

8. Mieleenpainuvin asia vuosien varrelta puutarhanhoidossa? (esim. erityisen onnistunut/epäonnistunut kasvivalinta, jokin tuoksu tai kukinnan väri, yllätyskasvi, puutarhavierailu, ihan mikä vaan mikä on vaikuttanut ajatusmaailmaasi voimakkaasti?)
Ei nyt tule mieleen mitään järisyttävää kokemusta, mutta joitakin epäonnistumisia kyllä. Alotettiin puutarhan tekoa samaan aikaan kun rakennettiin taloa eikä haluttu tehdä pihaa velaksi, niin tuli hankittua vääränlaista multaa ja liian vähän. Osa nurmikosta tehtiin kahteen kertaan, kun ensimmäisellä kerralla se ei ehtinyt juurtua riittävän vahvaksi kun ei kasteltu tarpeeksi kauan. Yksi ensimmäisistä luumupuista kuoli kun ei tehty riittävän isoa istutuskuoppaa, ja todennäköisesti puu kuoli tukehtumalla liikaan veteen savikuopassa.
Yksi mukava muisto tulee mieleen: kun marraskuisena iltana toimme pikkuisen kotiin meitä tervehti 'Queen Elisabeth'-ruusu syksyn viimeisillä kukillaan.

9. Mistä hankit kasveja, parhaimmat taimistot?
Ensimmäisinä vuosina ostin Satakunnan Taimitukusta kun heillä oli keväisin yksi suoramyyntipäivä mutta ei ole enää ollut. Toin myös kotoakotoa joitakin jakotaimia, pistokkaita ja siemeniä. Multasormesta ostin aiemmin jonkin verran, mutta nykyään pääasiassa Hamsterista ja Paratiisin taimitarhasta. Olen kasvattanut perennoja myös siemenestä, ja osan kesäkukista kasvatan itse, samoin kaikki tomaatin, paprikan, chilin ja kurkun taimet. Isokallion taimi ja vihannes on ainoa puutarha mistä saa kaalintaimia, ostan "tavallisten" kaalien taimet mutta erikoisempia olen kokeillut kasvattaa itse.

10. Luetuin blogitekstisi?
Ihana kesä? viime vuoden elokuulta, jossa valittelin ylettömiä helteitä.

11. Mikä on puutarhaunelmasi?
Jonkinlainen nykyisen puutarhan ja lapsuudenkodin pihan välimuoto. Paljon hedelmäpuita ja marjapensaita, hyvämultainen kasvimaa, ja tilaa lasten leikkiä ja pelata. Nykyisessä puutarhassa alkaa olla kaikkea muuta paitsi se hyvämultainen kasvimaa. Oli aika shokki tulla runsasmultaiselta hietamaalta hiesusavelle. Toinen kasvimaa alkaa jo olla kohtalainen viidentoista vuoden pussimullan ja yhden hiekkakuorman lisäyksen jälkeen.


Pitäisi varmaan haastaa joku puutarhabloggaaja edelleen, mutta kun en tiedä oikein ketään, luen pääasiassa käsityöblogeja. Jos joku lukija haluaa vastata niin saa jatkaa.

Kevät tulee, hitaasti mutta varmasti

Viime viikon aikana tuli otettua joitakin kuvia kevään edistymisestä. Kylmää on vielä, viime yönäkin oli useampi aste pakkasta.

 Pioni on hyvässä kasvun alussa.

 Vuorenkilpi kukkii pian.

Yksi parsan versokin on jo ilmestynyt. Joskus on syöty parsaa sen verran että tiedetään miltä se maistuu, mutta ei pidetty sitä mitenkään erikoisena herkkuna. Kai sitä nyt mikä tahansa on hyvää kun laittaa voisulaa päälle. Meillä parsa on jäänyt koristekasviksi.

 Lipstikka kasvaa kukkapenkissä talon edessä että on lyhyt matka hakea kesällä keiton mausteeksi. Ja onhan se näyttävän näköinenkin kun tästä vähän kasvaa.

Kiurunkannus on lähtöisin kotoakotoa, siellä sitä kasvoi pihan reunassa heinikon seassa niin paljon että kukinta näkyi kauas. Tätä nyt yritän varjella että säilyisi, kun uutta ei voi enää hakea.

Ensimmäinen sammalleimu kukkii aurinkoisessa kivikkorinteessä. Olen istuttanut useampaa lajiketta, ja ne ovat vielä risteytyneet keskenään eli aika monenlaisia kukkia tulee kevään mittaan. Haaveena oli että leimut peittäisivät rinteen kokonaan, mutta ei ne ihan niin hyvin ole menestyneet, heinää kasvaa välissä.

Tässä katajan vieressä näkyy se syy miksi en erityisemmin pidä keltaisista kukista.

Siitä huolimatta istutin kirsikkapuun alle kevätvuohenjuurta, kun sain jakotaimia.

Ja käenrieskakin näyttää ihan kivalta nurmikolla.

Saskatoonin silmuja. Muutamia päiviä aikaisemmin ne näytti kaukaa katsottuna melkein kuin pajunkissoilta, harmaa nukka pinnassa.

Karviaisessa on jo aika isot lehdet.

Ja toisin paikoin koivussakin.

Sisällä on kaksi chiliä ja ne on kukkineet jo jonkin aikaa. Yhtenä päivänä huomasin kuinka erikoinen kukka on 'Aji Crystal'-lajikkeella.

Ruutuja

Tällaisia ruudullisia mattoja kudottiin kansalaisopistossa.

Punaruskeita mattoja kudoin kaksi samanlaista pätkää tarkoituksena että ne voi laittaa sängyn molemmin puolin. Värit ei ole yhtään "mun värit" vaikka ne itse valitsinkin. Ne sopii kyllä hyvin yhteen, mutta tuon punaista en ole koskaan ennen käyttänyt missään. Ja sekin että koko matto on samanlainen päästä päähän on mulle harvinaista. Ylempi taas on ihan "mun värinen" matto.