tiistai 22. heinäkuuta 2025

Puutarhakuvia

Puutarhanhoitoon pitäisi kuulua myös jokapäiväinen puutarhakierros ihastellen avautuvia kukkia ja kypsyvää satoa sekä nautiskelu puutarhasta keinussa tai puutarhatuolissa istuen. Tänä kesänä olen varmaan kerran istunut keinussa hetken aikaa ja kerran tuolissa vielä lyhyemmän ajan. Ensin ei ollut aikaa ja nyt on liikaa paarmoja. Pitäisi askarrella sudenkorento keikkumaan päässä, sen pitäisi karkottaa paarmat. Puutarhakierroksen tein alkukesällä kun poistin rungonsuojia hedelmäpuista, enkä silloinkaan kiertänyt koko puutarhaa. Tänään tein ensimmäisen kierroksen kameran kanssa, mutta marjapensaille asti en nytkään ehtinyt.

Enää ei ole paljon kuvattavaa, kun helle on lakastuttanut kukat. Alkukesällä satoi aika paljon, mutta edellisestä sateesta on 11 päivää ja koko sen ajan on ollut 30 astetta lämmintä.

Kaksi vuotta sitten istutettiin kaksi sinimarjakuusamaa ja nyt niistä tuli jo ihan hyvin marjoja. 


Tänä vuonna on tällaiset kukkalaatikot. Otin keväällä pistokkaita anoppivainaan ylipitkistä pelakuista että saisin sen suvun säilymään. Suurin osa on sisällä ja kaksi ulkona.

 

Tämän kesän ensimmäisen ja mahdollisesti ainoan vihdan tein vasta viime lauantaina. Juhannuksena oli taas talkooleipomista niin en ehtinyt, ja meillä ei kukaan muu tee vihtaa kuin minä. 


Kolme vuotta sitten kylvin pussillisen kultasateen siemeniä ja niistä neljä iti. Ensimmäisen talven ne oli ruukuissa ulkona turpeella ja verkolla suojattuna, ja kaksi vuotta sitten keväällä ne istutettiin ulos. Kolme niistä on vielä hengissä, ja ovat hyvässä kasvussa. Niissä on ollut verkot ympärillä, kun kuulin että ne olisi jänisten herkkua. Sen yhden, joka kuoli, kasvupaikassa täytyy olla jotakin vikaa. Joskus siihen istutettiin ostettu kultasateen taimi ja sekin kuoli toisena vuonna. Vesisuonta epäilen. Siellä missä on marjapensaat, on myös sellainen kohta missä ei pensaat kasva kunnolla, ja yhtä pensasta on siirrelty muutamaan kertaan.

Kasvihuone on täynnä, niin että muutaman pensastomaatin istutin uloskin. Eilen saatiin syötäväksi ensimmäinen kurkku ja tomaatti. 

 

 
 
Perunamaasta näkee, että kosteutta on maassa kyllä. Mutta herneenvarret kellastuu kuumuudessa ja härkäpavut kukkii keskenkasvuisina. Osa maasta jäi kylvämättä ja siitä on rikkaruohot ajettu ruohonleikkurilla. Olisin kylvänyt siihen persian- tai veriapilaa, mutta ei niitä siemeniä saanut mistään keväällä. Tai olisi jotain parin gramman pusseja ollut, mutta eihän sellainen mihinkään riitä. Mulla taas ei aika ja jaksaminen riittänyt käydä etsimässä kolmen kaupungin jokaisesta alan liikkeestä.
 


 

Toisessakin kasvimaassa on vielä tyhjää, kun kaalit on vielä istuttamatta. Parempi istuttaa vasta sitten kun ilma vähän jäähtyy ja sataa. Pinaatit kasvaa pitkää vartta ja kukkii, tuli viime viikolla kiire ottaa lehtiä kuivattavaksi. Voisi kokeilla katkaista varret ja katsoa mitä tapahtuu. Kateviljelyä kovasti kehutaan, ja niinpä kokeiltiin sipulien istutuksen jälkeen levittää riviväleihin kompostia katteeksi. Ainakaan rikkaruohoihin ei ollut mitään vaikutusta, ihan yhtä paljon oli pihatähtimöä kuin muuallakin.


Valkosipulit taitaa tänä vuonna onnistua. Ne on nyt kaivon lähellä niin että pitäisi kastelun olla helppoa, mutta en mä itse ole sinne asti ehtinyt. Kohtahan se on niitten nostoaika.


Ketoneilikat on hienoja, mutta ne on levinneet nurmikolle, eikä niitä juuri ole siellä mihin ne on istutettu. Sitten kierrellään isompia laikkuja nurmikonleikkuussa, mutta eihän sitäkään voi koko kesää tehdä.


Valamonruusu on kasvanut ja levinnyt ja kukki pari viikkoa sitten tosi upeasti. Vielä on muutama kukka, mutta suurin osa kukista on kirjoapteekkarinruusua. Nämä on olleet pari-kolme vuotta ihan hoitamatta.

Etupihan kukkapenkistä on vielä puolet kitkemättä ja kasvaa valvattia, mutta on siinä jokunen kukkakin. Pionit kukki upeasti mutta se on jo ohi. Sarah Bernhardissa oli niin paljon nuppuja että osa nupuista ei jaksanut kasvaa vaan mätäni. Olen yrittänyt kasvattaa helppoja vanhanajan perennoja, mutta en ole saanut niitä leviämään ja täyttämään kukkapenkkiä. Yksittäisiä varsia nousee sieltä täältä, ja väleihin sitten istutetaan kesäkukkia.


Kristallia

SWC:n kolmannella kierroksella vaihtoehtoina oli reikäsukat sellaisella kantapäällä mihin ei jalka mahdu, vaikean näköiset kuviolliset missä oli paljon nurjaa, ja normaalin näköiset sukat joissa oli palmikonkiertoja vähän eri tavalla järjestettynä. Valitsin tämän Amanda Stephensin Crystallographyn ja langaksi vuosia sitten jostakin arvonnasta voittamani raitalangan joka on odottanut sopivaa sukkaohjetta. Pähkäilin pitkään puikkokoon kanssa, ja lopulta tein kompromissin että alotan 2,5 puikoilla ja jos ennen kantapäätä vaikuttaa siltä että pienemmilläkin tulisi sopivat, vaihdan 2,25:een. En sitten vaihtanut pienempiin. Nämä hirvittävät helteet on varsin huonoa aikaa sukkien sovittamiseen: jalat on niin turvoksissa että tulee varmaan suurempia sukkia kuin talvella, ja niin hikiset ettei meinaa saada vedettyä sukkaa jalkaan.

Tämä oli kyllä helppo malli ja hyvin suunniteltu. Piti opetella uusi luomistapa German twisted cast on, mutta ei se mun mielestä sen joustavampi ole kuin tavallinen luominen. Varpaat on mielenkiintoiset. Lanka oli vähän säikiintyvää, sukkiin saisi olla vähän tiukempikierteistä, mutta raidoitukseltaan oli tähän malliin sopiva.


Koko: M 64 s
Puikot: 2,5
Lanka: Hot Socks Torino (väri 07) 81 g 

 

keskiviikko 9. heinäkuuta 2025

Joulutähdet

Tänä vuonna en yritä tehdä väkisin mitään SWC:n sukkia jos ei tunnu kivalta. Ensimmäisellä kierroksella olisi ollut vaihtoehtona kaksi väärään suuntaan kudottavaa mallia, ja kolmas eli Me Too olisikin ollut ihan kiva. Mulla ei vaan ollut siihen sopivaa lankaa eikä edes riittävästi valkoista että olisin voinut värjätä. Kasasin ensin villatakkia, ja sitten alotin karsintakierroksen Liza Levchukin Snowstar Socks Nallesta, kun tarvitsin jotakin helppoa kudottavaa bussimatkalle ja kisakatsomoon pojan kisoihin. Toisellakaan kierroksella ei tarvinnut kutoa kisasukkia: venäläinen ohje, reikäsukat, ja kolmansissa olisi ollut vähän kirjoneuletta mutta ne olisi ollut pakko kutoa polvisukkina jos olisi halunnut saada enemmän kuin yhden pisteen. Kuviokaan ei ollut mikään erikoinen, joten kudoin nämä sukat valmiiksi ja sitten olen päätellyt villatakin langanpäitä. 

Värien käyttö ja kirjoneuleet on ohjeen mukaan. Alotin varsiakin ohjeen mukaan, mutta nurjan silmukan kummallakin puolella olevat oikeat silmukat levisivät rumasti, joten riistin ja kudoin sileää. Kantapää on tavallinen vahvistettu. Tytär jo hermostui kun taas sai sukat, mutta en mä itselleni voi kaikkia kutoa, ja onpahan sitten sukkia kun tarvii.

 
Puikot: 3,0
Lanka: Nalle punainen (544) 74 g, vihreä (347) 9 g, valkoinen (011) 7 g 
Koko: 39 / 56 s  

Se bussimatka oli sellainen että kävin testaamassa "asiointiliikennekokeilun" eli kävin ensimmäistä kertaa ikinä bussilla keskustassa. Ei tästä ole vuosikausiin busseja kulkenutkaan, ne loppui jo paljon ennen kuntaliitosta. Toiselta puolen järveä kulki, mutta sekin loppui varmaan vuosi sitten tai jo aiemmin. Nyt on keväästä asti kulkenut yhtenä päivänä viikossa niin että siinä ehtii olla kaupungilla noin neljä tuntia. Aluksi se oli kolmen kuukauden kokeilu ja kaupunki määräsi että pitää olla keskimäärin neljä matkustajaa vuoroa kohti että kokeilua voidaan jatkaa. Keskiarvohan oli vähän päälle 10, ja jossain vaiheessa kuulin että kaupungilla joku oli pettynyt matkustajamäärään! Eihän ne voineet muuta kuin jatkaa kokeilua puoli vuotta. Yllättävän pitkä aika se neljä tuntia on, jos ei ole mitään erityistä menoa siellä, syömässä kävin ja muutamassa kaupassa kiertelemässä, isoja ostoksia ei voinut tehdä yhden repun kanssa eikä ruokaostoksia ollenkaan kun oli lämmin päivä. Eurokankaassa olisin ehtinyt hyvin käydä, kun olisin huomannut siinä kun olin kohdalla.