tiistai 20. elokuuta 2019

Taas tässä kävi näin

Ostin keväällä Tampereen messuilta joitakin kukkien mukuloita, ja tulikin yllätyksiä.


Tämän pionin piti olla 'Rubra Plena'. Tosi kaunis tämäkin on, mutta luulin ostavani punaisen. Keltaisena ostamani on nippa nappa hengissä eikä avannut nuppujaan, joten en tiedä minkä värinen se on.

 Tämän liljan piti olla 'Pink Perfection'. Ei näytä pinkiltä.




Ja tämän piti olla tiikerinlilja. Kirjoitin pussin kylkeen nimet että muistin vielä kotona mitä ostin - tai luulin ostaneeni. Tämä saattaisi olla se 'Pink Perfection' tai sitten ei. Miksi niissä laatikoissa oli nimilappuja kun ne oli kuitenkin ihan sekaisin?

 

Suuri harmituksen aihe tänä kesänä oli kirsikan versotauti. Kauniista puusta ei ole enää paljon jäljellä, kuvan ottamisen jälkeenkin olen joutunut leikkaamaan muutaman oksan. Nyt kun alkaa syksy lähestyä niin kaikista kellastuvista lehdistä ei edes tiedä onko ne sairaita vai ei. Onko kellään kokemuksia voiko tämä puu vielä selvitä vai tuleeko se kuolemaan? Olin suunnitellut istuttaa luumupuun muutaman metrin päähän viime kesänä kaatuneen omenapuun paikalle, mutta en sitten uskaltanut laittaa toista Prunusta niin lähelle, vaikka en tiedä tarttuisiko versotauti luumuun. Ei tarvinnut säilöä kirsikoita tänä kesänä.

keskiviikko 10. heinäkuuta 2019

Suunnaton tie


Sain kirjastosta lainaan uutuuskirjan Tiina Kuun Tuhansien villasukkien maa. Kauniita malleja kaikki. Monessa mallissa on kirjoneuleraita varressa - sen kanssa saa olla tarkkana ettei se kiristä. Ja minulla ainakin varren kuvio jäisi piiloon housunpuntin alle, ettei sitä pääsisi ihailemaan muut kuin itse vain. Muutama malli on kokonaan kirjoneuletta, ja joskus paremmalla ajalla kudon jonkin niistä. Ensimmäiseksi valitsin mielestäni helpon mallin Suunnaton tie, koska laina-ajan piti riittää kutomiseen. Tähän oli helppo vaihtaa kantapää hollantilaiseksi ja kirjoneuletta oli vain vähän. Kudoin Nallesta, mutta 2,5 ja 3 puikoilla ja otin pienimmän koon eli 60 s. Ajattelin että se saattaisi sopia minulle, mutta varren kirjoneule kiristi sen verran että ei sopinutkaan. Onneksi tytölle sopi. Kirjoneuleessa olisi voinut olla vieläkin isommat puikot mutta kun en omista niitä välikokoja.

Tämä on vähän erilainen sukkakirja. Yleensä sukka- ja muissakin neulekirjoissa alotetaan oikeasta ja nurjasta silmukasta ja kolmekymmentä ensimmäistä sivua on perustekniikkaa, ja se on ärsyttävää. Tämä kirja menee toiseen ääripäähän: ei mitään tekniikkaohjeita. Tai saattaa jotakin olla mallien ohjeissa, mutta en lukenut koko kirjaa. Alussa on viisi sivua yleisiä ohjeita, mutta tekniikan osalta ei ole itse ohjeita vaan viittauksia nettiin ja pääasiassa ulkomaankielisiin ohjeisiin. On toki viitattu myös Ullaan. Minusta kirjassa olisi voinut olla ainakin ohje silmukoiden luomiseen kärjestä alotettaviin sukkiin, eikä vain käskyä hakea netistä. Mutta toisaalta, jokin linja tekijän on otettava, jos olisi joitakin tekniikkaohjeita niin millä perusteella vedettäisiin raja että mitä ohjeita on ja mitä ei. Minä esimerkiksi en ole koskaan kutonut kärjestä alotettuja sukkia ja siksi olisin sitä luomisohjetta kaivannut, mutta joku toinen voi sanoa että kärjestä alottaminen on maailman helpointa eikä osaa alottaa varresta. Minä nyt vain suren niitä joilla ei ole tietokonetta ja nettiä - heitäkin on paljon vaikka sitä ei haluta uskoa.

tiistai 9. heinäkuuta 2019

Mikä mahtaa olla in?



Palkkiraitasukat näyttää nyt olevan muodissa. Alotin yhdet kun tarvitsin helpon työn mukaan rompetorille ja KIP-päivään, ja kudoin sitten yhteen menoon toisetkin. Isommissa on 16 krs raidat ja pienemmissä 14 krs.

maanantai 17. kesäkuuta 2019

Lankojen hävitystä

Kaikkien itse ostamieni hyvien lankojen lisäksi minulla on varastossa perintölankoja, saatuja sekalaisia lankoja ja esim. sukanvarsista purettuja lankoja, joista en tiedä mitä ne sisältää. Olen niistä silloin tällöin virkkaillut ja kutonut pannulappuja. Talvella aloin oikein urakalla vähentää niitä.

Oikeanpuoleiset punainen ja vihreä oli vanhaa varmaan itse kehrättyä villalankaa koska paksuus vaihteli. Mutta siihen oli kerrattu jotain keinokuitulankaa vahvikkeeksi ja keritty ihan liian kovaksi keräksi, joten se oli ihan kamalaa kudottavaa. Lisäksi satuin ottamaan sukkiin eripaksuiset kerät joten toiseen oli kudottava kaksi kerrosta enemmän että sain samankokoiset. Sukkiin meni lankaa 222 g, kun samankokoisiin menee seiskaveikkaa 140 - 150 g. Yksien sukkien kutominen riitti, joten virkkasin lopuista korin ja pannulapun.
Toisessa korissa on kolme lankaa yhtaikaa, Nallea ja muita suunnilleen samanpaksuisia. Muissa pannulapuissa on kahta tai kolmea lankaa paksuudesta riippuen. Tähän satsiin hukkui 1,2 kg lankaa. Pannulappuja voi antaa aina kun kysellään johonkin arpavoittoja.

sunnuntai 16. kesäkuuta 2019

Haalareista kassi

Ompelin joskus lapsille haalareita kunnon enstex-kankaasta. Kolmen lapsen käytön jälkeen kangas oli yläosassa edelleen kuin uutta, joten en raaskinut heittää niitä pois, mutta polvet taas oli sen verran kuluneet ettei niitä voinut antaa kenellekään. Leikkasin kappaleet irti ja kokosin tilkkukassin.


lauantai 15. kesäkuuta 2019

Mattoja

Kudoin keväällä taas pari mattoa. Ensimmäistä kudoin niin pitkälle kuin sininen trikookude riitti, ja toista niin pitkälle kuin punakirjava kude riitti.



Kun vauhtiin pääsin, olisin voinut kutoa pieniä palttinamattoja lisääkin, mutta oli saatava nämä pois puista ja rompetorille. Mulla oli vähän vääränlaisia mattoja myynnissä. On kiva kutoa erilaisia mattoja ja vähän hienompia kuten ruusukasta, mutta ne on painavia ja paksuja. Nyt olisi ollut kysyntää parimetrisille kevyille palttinamatoille ja juuri sellaisia mulla ei nyt ollut.