Kesäyön hullutus

Olen pari kertaa aiemmin osallistunut kesäyön hullutukseen, ja nyt minut sai osallistumaan pienin mahdollinen aloitusten lukumäärä eli 19 kpl. Ensi vuonna olisikin jo paljon enemmän. Ei ollut oikein suunnitelmia etukäteen muuta kuin neljä laukkupalaa ja kesken oli kahdet sukat. Villatakkia vähän ajattelin alottaa, mutta en sitten kuitenkaan. Keksin kaikenlaisia pieniä töitä sitä mukaa kun kesäkuu eteni ja kun sain ideoita toisten töistä. Aika paljon tuli taas virkkuuksia, ja yhden ompeluksenkin otin mukaan, kun kerran muutkin.

Näihin pannulappuihin käytin sukanvarsista ym. purettua Nallea ja toisena lankana ohutta harmaata villalankaa, jolle en ole keksinyt käyttöä. Ohje on sovellettu Patalappuja à la Carte -kirjan ohjeesta Paistinkääntäjä.

Koukku: vihreässä 2,5 ja muissa 3,0

Lankaa meni: 64 g, 75 g ja 75 g 

  

Tästä ontelokuteesta olin aiemmin virkannut kaksi isoa koria, ja nyt tein pienempiä, ja vielä jäi kudetta. Toisen pohja on kaksi kierrosta pienempi kuin toisen ja korit menee sisäkkäin. Ohje on Molla Millsin Virkkurista.

Koukku 6,0

Ontelokudetta 195 g ja 297 g 

 

Tässä kaikki projektit. Tällä hetkellä sukat on sitä vaille että saaja tulisi käymään ja sovittaisi että voinko päätellä vai pitääkö tehdä isommat. Laukusta on virkattu noin kaksi kolmasosaa, ja kun saan virkatun osuuden valmiiksi, se on tämän hullutuksen osalta valmis.

Jatkan toukokuun sukkia 1.6. *

Jatkan S. raitasukkia 2.6. valmis 21.6.

Laukkuun pala 3.6. valmis 17.7.

Laukkuun toinen pala 4.6. valmis 17.7.

Laukkuun kolmas pala 5.6. valmis 17.7.

Laukkuun neljäs pala 7.6. valmis 17.7. (palat valmiit)

Pusero 7.6. valmis 8.6.

Jatkan Annikki sukkia 8.6. valmis 22.6.

Vauvalapaset 9.6. valmis 22.6.

Vauvan myssy 11.6. valmis 15.7.

Kerho-sukat 11.6. valmis 1.7.

Virkattu kori 12.6. valmis 1.7.

Virkattu kori 12.6. valmis 1.7.

Vauvan lapaset woolista 15.6. valmis 28.6.

Vihreä pannulappu 16.6. valmis 28.6.

Vauvan lapaset nallesta 17.6. valmis 28.6.

Punanen pannulappu 17.6. valmis 27.6.

Kolmas pannulappu 17.6. valmis 22.6.

Kuutio pikkulaukku 18.6. * 

 

 

Parempia puseroita

Ompelen yleensä T-paitojen ja yöpaitojen päärmeet ja pääntiet jousto-ompeleilla, arkivaatteessa kelpaa kyllä. Mutta nyt tarvitsin juhliin paremman puseron ja piti opetella kaksoisneulan käyttöä. Olin sitä joskus kokeillut lasten vaatteisiin, mutta en ollut tyytyväinen jälkeen ja luovutin. Joskus ompelupiirissä ompelin jotakin kaksoisneulalla ja ihan siistiä tuli, enkä muista että siihen koneeseen olisi tarvinnut tehdä mitään erikoisia säätöjä. Tai sitten opettaja teki ne niin etten mä ehtinyt huomata.

Onneksi tein ennen juhlavaatetta toisen puseron, kun jouduin vähän purkamaan ja säätämään. Ensin ompelin ja sitten vasta rupesin etsimään ohjeita. Ylälangan kiristyksen lisäksi piti löysätä alalankaa, ja sitten onnistui. Jonkin ohjeen mukaan alalangan säädön voisi jättää löysemmälle muuhunkin ompeluun, mutta mun koneessa ei voinut vaan se piti kiristää takaisin. Nyt kun osaan homman, otan kaksoisneulan käyttöön useammin.

Ensimmäisen paidan kissakankaan ostin viime syksynä Poppanavakan loppuunmyynnistä, ja toisen paidan kankaan muutama vuosi sitten Kangasriehasta.

  

 

 

Huhtikuun sukat

Lainasin talvella taas kerran Tiina Kuun Tuhansien villasukkien maan, ja kun en silloin heti ehtinyt kutoa, kopioin Helsinkiä pakoon -sukkien ohjeen. Kun Sukkalaatikon huhtikuun ohje ei miellyttänyt, kudoin sitten nämä.

Kudoin Nallesta 60 silmukalla ja ajattelin että kyllähän se mulle riittää hyvin, kun on ennenkin riittänyt ja 66 olisi liikaa. Ehkä kirjoneule kuitenkin kiristi vähän, kun teki tiukkaa saada sukkaa kantapään yli. Ajattelin jo että teen nämä vanhemmalle tytölle, vaikka valitsin itselleni mieleiset värit. Sitten kun kärki alkoi lähestyä, sovitin vielä itse ja totesin että kyllä nämä mulle sopii, saan kivat sukat. Ohjeesta poiketen tein vahvistetun kantapään ja kudoin kärjen oikeaa, kun en tykkää joustinneuleesta kärjessä. 

 

Koko: noin 41 (60 s)

Puikot: 2,5 ja 3,0

Lanka: Nalle ruskea (694) 80 g, sininen (148) 8 g, valkoinen (011) 8 g

 

Näillä sukilla sain Lankalaatikon bingoon rastin musiikkia, musiikkia -ruutuun, koska suunnittelija on inspiroitunut musiikista. Minä en. Kuuntelin sen Vadelmaveneen enkä ymmärtänyt siitä paljonkaan, ihme luritusta, mutta kai se sitten musiikkia on. Olin ensin suunnitellut Flädermaus -sukkia musiikkiaiheeksi, mutta ei ollut siihen sopivaa lankaa tarpeeksi. Nyt sain jopa yhden bingorivin, ja taitaa siihen yhteen jäädäkin.

 

 

 

Lukeminen ei sovi minulle

Lapsena luin aika paljon kaikenlaista, mutta opiskelujen jälkeen aikuisena se on jäänyt hyvin vähälle. Meni vuosia etten lukenut yhtään kirjaa, jos ei lasketa lastenkirjoja niin varmasti parikymmentä vuotta. Kirpputorilta on osunut käsiin joitain ruotsinkielisiä kirjoja, joita olen sitten lukenut osittain sanakirjan avulla.

Muutama vuosi sitten kaikki alkoi hehkuttaa Hilduria, ja luin sitten minäkin trilogian kaikki viisi osaa, ja vieläkin taitaa tulla lisää. Jossain kohtaa alkoi tympiä oikein kunnolla epäloogisuudet ja huono suomen kieli, mutta luin silti kaikki. En tiennyt pitäisikö itkeä vai nauraa, kun lampaiden scrapie-taudista tämä ekonomi oli tehnyt scarpien. Eikä ollut painovirhe kun oli monta kertaa samalla tavalla. Tuli mieleen amerikkalaisten testineulonnat, joissa testaajat on aah ja voih ja ihqua eikä uskalla sanoa virheistä. Eikä tässä olisi edes tarvinnut kenenkään toisen huomauttaa, kun olisi itse tarkistanut oikean nimen netistä muutamassa sekunnissa.

Seuraavaksi joku neulepodcastaaja vinkkasi Tilkkuterapiaa-kirjasta. Olihan siinä paikoin aika outoa touhua ja liikaa ryyppäämistä, mutta luin silti kaksi seuraavaakin kirjaa, kun kiinnosti kuinka siinä lopulta käy. Aioin lukea saman kirjailijan seuraavatkin kirjat - kunnes pääsin kolmannen lopulle. Ai näinkö siinä lopulta kävikin. Sitten epilogi sai verenpaineen nousemaan kunnolla. Tietyissä määrin taiteilijalla on vapauksia ja osa tekstistä on kuvaannollista, mutta ei saisi olla asiavirheitä. Alkaen kangaspuiden rakentamisesta: ei kukaan puuseppä tee myrskyn kaatamasta kuusesta mitään, ei ainakaan kangaspuita. Ne tehdään koivusta, joka on riittävän painavaa ja kovaa puuta että saadaan tukevat kangaspuut. Kankaan rakentaminenkin on aika outoa: "Vedettiin langat pirran läpi ja siitä vielä kaiteen läpi." Mitä ihmettä? Pirta=kaide. Pikkutukki ja isotukki - en tiedä onko jossakin murteessa tukeilla sellaiset nimet. Mutta missään tapauksessa lointa ei solmita loimitukille niin kuin kirjailija väittää - mitä ihmeen järkeä olisi katkaista loimi sieltä päästä? Mulle riitti tältä kirjailijalta.

Pitää varmaan pysyä niissä ruotsinkielisissä - kun ei ymmärrä tarpeeksi, ei voi takertua kaikkiin virheisiin. Muutenkaan lukeminen ei taida sopia mulle, kun niska menee jumiin.

Yhtä kirjaa kyllä voin suositella: Etelään lentävä ruutana. Siihen on koottu koululaisten koevastauksia, ja sitä lukiessa nauroin ääneen. Toisaalta en olisi itsekään osannut vastata kaikkiin kysymyksiin. 

Vielä yhdet

Alpien jälkeen en keksinyt mitä muuta kutoisin kuin sukkia. Villatakki oli kyllä haaveissa, mutta siitä ei ole vielä ohjetta paperilla ja mietin vielä kahden pintaneulevaihtoehdon välillä. Olin menossa Porin kädentaitomessuille ja luulin että siellä olisi ollut tuttuja joiden kanssa olisi voinut vähän aikaa istua ja kutoa, joten otin nämä langat ja puikot mukaan. Ei siellä sitten kuitenkaan montaa tuttua ollut enkä viitsinyt yksin istuskella vaan lähdin aika pian pois.

Nämä yösukat on viimeiset sukat kokonaan niistä villapaidantekeleestä puretuista langanpätkistä, lopuista ei enää tule aikuisen sukkia. Ne menee raidoiksi joihinkin sukkiin tai lapasiin ja loput parsinlangaksi.

 

Koko: noin 41 (56 s)

Puikot: 3,0

Lanka: Nalle 73 g

 

Nyt mulla ei olekaan mitään neuletta kesken, jo melkein viikko mennyt. Olen käynyt kutomassa mattoa samalla kun olen kuskannut rippikoululaista, ja on ollut monenlaista kulkemista muutenkin. Ja olen nyt myös innostunut lukemaan, pääasiassa hömppää sen jälkeen kun sain koko Hildur-sarjan luettua. Edellisen 7 veljeksestä kudotun villatakin ohjeen ja muistiinpanot otin jo esille, kun ne tuli vastaan toista ohjetta etsiessä. Pitäisi kirjottaa uusi resepti, kun käännän suunnan ja muutan raglanlisäyksiä vähän ja lisään niskaan lyhennetyt kerrokset ja kudon nappilistat samalla tavalla kuin vanhemman tytön raitavillatakissa. On helpompi miettiä ne ensin valmiiksi ja kirjottaa ohjeeksi, niin sitten saa vain kutoa posottaa. Mutta ensin pitäisi kylvää tomaatit ja ommella ainakin yöpaitoja.

 

Alpi

Sukkalaatikon maaliskuun ohje oli Riikka Pirneksen Alpi-sukat. Varren kolmeen eriväriseen raitaan sai hyvin käytettyä jämälankoja. Ohjeessa oli vain yksi pieni koko, mutta sitä oli helppo suurentaa kunhan oli kuudella jaollinen silmukkamäärä. 

Kudoin nämä itselleni sopiviksi eli alotin 60 silmukalla, ennen kantapäätä kavensin 2 s, ja kiilakavennusten jälkeen oli jäljellä 56 s. Kudoin ohjeen mukaan vain varret. Kerroksenvaihtumiskohta tuli taakse, tein tavallisen ranskalaisen kantapään ja kärkikavennukset tein myös eri tavalla kuin ohjeessa. Ja raidoitin terän samoilla langoilla kuin varren, ja sain yhden langan käytettyä kokonaan loppuun. Sinistä lankaa riittää aina vaan, vaikka olen käyttänyt sitä ties kuinka moniin sukkiin. Olen varmaan ostanut sitä silloin kun poika oli pieni ja kuvitellut ehtiväni tehdä hänelle silloin villapaidan - poika on nyt 22.

Koko: noin 41 (60 - 56 s)

Puikot: 3,0

Lanka: Nalle vaaleansininen (127) 69 g, violetti (757) 10 g, vaaleanpunainen (051) 9 g,                                         joulukalenterilanka kirjava 14 g