Kasseja ja pusseja

Käsityökahvilan ohjaaja vaihtui viime syyskauden jälkeen, uusi ohjaaja on ompelija ja niinpä me ommeltiin kevätkausi - sen aikaa kun sitä kesti. Sai kutoakin jos ei huvittanut ommella, ja oli mulla pari kertaa kudin mukana kun en tiennyt mitä oli tarkoitus tehdä.

Siellä tehtiin laukkuja ja reppuja ja pussukoita ja penaaleja ja neulatyynyjä ja leluja. Kotona innostuin sitten ompelemaan koristetyynynpäällisiä ja sohvaan patjanpäällisen ja projektipusseja.

Maaliskuussa kaikki sitten loppui yhtäkkiä ja mullakin oli monta työtä kesken. Osan sain ommeltua kotona valmiiksi, mutta osa on edelleen kesken kun piti ostaa ohjaajalta tarvikkeita. Toivottavasti kurssi jatkuu syksyllä että saan keskeneräiset valmiiksi.                 .

Vanhuudenhöperyyttäkö?

Syksyllä käsityökahvilan ohjaaja toi näytille kierräyskankaista tehtyjä nalleja ja kyseli kiinnostaisko tehdä. Kaksi meistä sitten teki nallet. Ostin peräti kahdet nivelet ja silmät, mutta en saanut sillä kertaa tehtyä kuin yhden nallen. En löytänyt muuta sopivaa kangastakaan kuin vanhoja farkkuja, mutta tästä tuli ihan hyvännäköinen. Sen verran sähläsin, että jostakin raajasta jäi nivelen metallirikka pois, kun nallea kasatessa jäi yksi ylimääräinen rikka. Ja vaikka mielestäni kiristin sokat niin tiukkaan kuin mahdollista, valmiina kolme raajaa keikkuu löysässä ja vain toinen käsi on tarpeeksi tiukasti kiinni. Mutta eiköhän se kestä, kun sanoin tytöllekin että se on vain koriste.

Vielä vuosi sitten en olisi kuvitellut tekeväni koristenallea. Syvällä takaraivossa on ollut se ajatus että käsityönä tehdään vain tarpeellista, eikä turhuuksia. Pikku hiljaa olen pyrkinyt siitä eroon ja ommellut esimerkiksi koristetyynyjä. Kangaspuissa olen kyllä kutonut kaksi seinävaatetta jo vuosia sitten. Muistan kun vanhemmat takanapäin pilkkasi tätiäni, joka oli lapsena "tehnyt koruompeleita" vaikka olisi voinut töitäkin tehdä. Hei haloo, täti oli kymmenkunta vuotta veljiään nuorempi, ei voi verrata veljien työntekoon, tosin yksinhuoltajaäiti varmaan oli kovilla ja olisi apuakin tarvinnut. Usein äidillä oli sanomista minunkin käsitöistäni, jos tein jotakin muuta kuin kudoin sukkaa tai ompelin vaatteita. Äidin kuoleman jälkeen kävin läpi hänen jäämistöään, ja tein sellaisia "löytöjä" mitkä hän oli onnistunut aina pitämään minulta piilossa. Jos olisin ne nähnyt hänen eläessään, olisin kyllä sanonut pari valittua sanaa. Ehkä jotkut revinnäisompeleet oli olleet joskus muotia, mutta mä en osaa arvostaa niitä, ristipistoja ja muuta kirjontaa kyllä. "Olis kutonut sukkaa senkin ajan" - äidin sanoin.

Mutta minä tein nallen. Koska minulla on oikeus tehdä nalle, enkä tarvitse siihen äidin tai miehen tai lasten lupaa. Vain oman lupani.

17.12. Ei mennyt niinkuin Strömsössä

Askartelulehdissä ja kirjoissa kehutaan kuinka vanhoista kirjoista voi askarrella kaikenlaista, vaikka palloja koristeeksi. Leikkasin kirjasta ympyröitä leikkurilla, ompelin nipun keskeltä yhteen koneella, kierittelin Erikeeperissä ja sen jälkeen kimallehileissä. Onko nämä palloja? Ei mun mielestä. En ole koskaan ollut taitava askartelussa. Tulipahan kokeiltua.

13.12. Pakettikortteja

Olen käyttänyt perheen joululahjoissa samoja pakettikortteja moneen kertaan, ja nyt alkoi jo kyllästyttää. Piti saada jotakin uutta. Ostamissani askartelupapereissa oli tällaisia valmiiksi sopivan kokoisia kuvia ja liimasin ne vain pahville. Kyllähän näitäkin tulee varmasti käytettyä monta kertaa, mutta on erilaisia ja hienompia kuin ne vanhat.

9.12. Punatulkkuja

Kyläyhdistyksellä on kerran kuussa naisten kahvila ja viimeksi aiheena oli tietenkin joulu. Käytiin siellä tekemässä muutama punatulkku. Ohje minulla oli itsellänikin, vuosi sitten otettu talteen Maaseudun Tulevaisuudesta, mutta menin katsomaan mitä muut tekee ja saamaan uusia ideoita.

7.12. Joulukortteja

Eskarilainen halusi askarrella kavereilleen joulukortit itse, ja vielä tarvittiin vähän äidin apua. Innostuin sitten itsekin tekemään kortteja. Ennen on tehty monenlaisia kortteja ja paljon - ja sitten ei muista millaisia on kellekin lähettänyt ja joku on voinut saada samanlaisen kortin monta kertaa. Nyt tein vain paria erilaista mallia ja suunnilleen sen verran mitä tänä vuonna lähetetään.

Jouluaskartelua

Huopa tuo jotenkin mieleen joulun, ehkä se on jäänyt alakoulusta mieleen kun tontuille askarreltiin huovasta tonttulakki ja kaikenlaista muutakin. Neulekahvilassa askarreltiin jouluisia koreja Taito-keskusten myymästä kierrätyshuovasta - kuka tietää vaikka olisin ostanut omista vanhoista villapaidoistani ja sukistani tehtyä huopaa, kun lähetin viime talvena keräykseen aika kuorman raaka-ainetta.

Tähän koriin käytin huopaa 0,5*0,5 metrin palan, mutta korin voi tehdä pienemmänkin, tai miksei isommankin. Jokaiselta sivulta leikataan kohtisuora viilto 1/3 päästä kulmasta pituudeltaan 1/3. Sitten taitellaan niin että jokainen sivu on kaksinkertainen ja kiinnitetään napeilla yläosasta. Huopaa on helppo koristella vaikka ristipistoilla tai mitä vain keksii.

Keittokirja ja muuta askartelua

Parhaat ja useimmin käytetyt leivontaohjeet on yleensä saatu joltakin tai otettu talteen lehdestä. Näitä irtolappusia on kertynyt jonkin verran, kun on lisäksi sellaisia "tuo näyttää hyvältä, kokeilen joskus"-ohjeita. Viime talvena halusin jotakin järjestystä näihin lappusiin. Otin vanhan kansion johon mahtuu A5-kokoinen paperi ja jota ei voinut sinällään käyttää ja päällystin sen kankaalla, kankaan kiinnitin decoupage-lakalla. Joskus aikaisemmin kokeilin liimata kankaan laimennetulla Erikeeperillä niin kuin jossakin neuvottiin, mutta se ei onnistunut. Liima vaatii huokoisen pinnan, jotta se pysyy kiinni, mutta tällä lakalla onnistui hyvin. Varmaan tavallinen lakkakin toimisi yhtä hyvin, ainakin yksi tuttu puuseppä sanoi käyttäneensä ihan tavallista sisälakkaa kun teki palapelejä vanerista ja serveteistä.

Saman tien päällystin myös isomman mapin, joka oli vähän ankean värinen, ja kun sattui olemaan käsillä verhonpala joka olisi muuten mennyt roskiin. Tässä kansiossa säilytän lehdistä ja netistä löydettyjä askarteluohjeita. Tykkään että ohje on paperilla, ettei tarvitse tietokoneelta etsiä ohjetta sitten kun innostuu tekemään jotakin.

Ja sitten kokeilin päällystää myös purkkeja. Purkit on ensin maalattu valkoisella maalilla, ettei alkuperäiset kuviot näy läpi. Pringles-purkkiin leikkelin Aku Ankasta paloja ja karkkipurkit on päällystetty kankaalla. Ensimmäisen jälkeen totesin, että pitää käyttää ohempaa kangasta tai jättää yläreunasta vähän vajaaksi, kun kansi painoi kankaan reunan irti.

Vielä viimevuotisia

Syksyllä tehtiin kansalaisopistossa betonitöitä.

Tein tällaisia kynttilänalusia. Purkki on tehty virkatusta liinasta ja kovetettu viilipurkin päällä. "Tyynyt" on tehty puolen litran Minigrip-pussissa, kovettumisen ajaksi täytyy laittaa haluttuun kohtaan kynttilä tai muu pyöreä kappale ja pieni paino päälle. Servetti on kiinnitetty laimennetulla Erikeeperillä, sen voi kiinnittää myös lakalla mutta silloin pinnasta tulee kiiltävä.

Tähän voi käyttää vanhat kellastuneet tai muuten rumat pitsiliinat. Mutta ne pitää olla luonnonkuitua että laasti imeytyy. Toisilla oli niin isoja liinoja että ne piti kovettaa ämpärin päällä, niihin sopii sitten sisälle vaikka kukkaruukku. Sillä kertaa käytettiin ohutsaumamuurauslaastia, mutta oikeasti pitäisi olla raekooltaan hienointa betonia.

Kahvikissa askartelee

Olin kansalaisopiston kahvipussikassikurssilla ja tällaiset sain tehtyä.

Ensimmäisellä kurssilla pari vuotta sitten tein ihan peruskassin, mutta nyt piti lisätä vaikeustasoa. Tässä kassissa on sisällä väliseinä - kahvipullo pysyy pystyssä omassa lokerossaan. Kansiläppiin tuli kuvauksen jälkeen vielä magneettilukko, toisten käyttäjien toivomuksesta. Kori tuli tehtyä muuten vaan kun aikaa ja materiaalia oli, siinä tulee varmaan pidettyä askartelutarvikkeita tai tekeillä olevia pieniä käsitöitä, tällä hetkellä siinä on joulukorttiaskartelutarvikkeita.

Ärsyttää kun kahvipaketit muuttuu muutaman vuoden välein - tekeekö ne sen ihan meidän askartelijoiden kiusaksi. Näihin käytin noin viisi vuotta vanhoja Costarica-pusseja, mutta nykyään väri on erilainen. Tässä vuosikerrassa oli upean hohtava punainen väri, mutta nykyään punainen on ihan erilainen ja pussin pääväri on tummempi. Itse asiassa mulla loppui kesken ne punaiset osat missä lukee Pirkka ja jouduin käyttämään myös niitä yksivärisiä punaisia jotka olin ajatellut säästää johonkin hienoon pikkulaukkuun tms.

PS Kuvassa näkyvän poppanaliinan olen myös kutonut itse, joskus vuosia sitten.