Kaunis syyspäivä

Viime yönä oli syksyn ensimmäinen kunnon halla. Meidän mittari näytti aamulla nollaa, mutta
naapurin mittarissa on aina pari astetta kylmempää. Viimeisiä kesäkurpitsoita ja kurkkuja peiteltiin illalla, niiden lisäksi maassa on enää porkkanat ja keltajuurikkaat. Kasvihuoneesta tulee vielä pieniä paprikoita, muutama kurkku ja vähän tomaatteja. Tomaatteihin iski joku tauti joka näyttää perunarutolta, ja muutenkin sato jäi pieneksi.

Valkea kuulas. Joku muu ehti ensin, ennenkuin omenat edes kypsyivät. Vieraslajeista ja niiden hävittämisestä puhutaan, ja mä olisin hyvin onnellinen jos laukonpeura hävitettäisiin Suomesta.

Katselin viime vuoden tekstejä ja silloin oli tähän aikaan syksystä jo kaikki luumut kerätty. Viime viikolla 'Sinikka' näytti näin vaalealta. Keltaluumut kypsyivät jo, mutta minusta ne maistuivat kitkeriltä. Ei ollut riittävästi aurinkoa niin ei muodostunut sokeria.

Tänä vuonna kylvin kahta eri kurkkua ja nyt osasin kylvää ne kauas toisistaan. Toisesta lajikkeesta tuli kokonaista kolme kurkkua ja niistä yksi oli niin kitkerä ettei sitä pystynyt syömään. Näitä käärmekurkkuja on siellä harson alla tulossa muutama, mutta kovin pieneksi jäävät.

Tänä vuonna epäonnistui perunat: saatiin noin kaksi kertaa sen verran mitä siementä meni. Herne epäonnistui osittain, taimet kuoli varmaan märkyyteen osassa peltoa, mutta siinä osassa mikä onnistui oli jopa kymmenen hernettä samassa palossa.

Sipuleista tuli suuria, paljon suurempia kuin viime vuonna. Pensaspapua tuli hyvin, mutta etanat söi aika paljon. Porkkanat on hyvän kokoisia mutta jonkin verran on haljenneita. Täällä oli heinäkuussa neljä viikkoa ilman tippaakaan sadetta, ja kun sen jälkeen on vettä tullut ihan riittävästi porkkana halkeaa.

Ennen - jälkeen

Otetaan vanha rippihame ja monenvärisiä puuvillalankoja. Katkaistaan mekko muutama sentti jatkosauman yläpuolelta ja ommellaan kuminauhakuja, ja sitten ommellaan ketjupistoja ja linnunsilmäpistoja niin paljon kuin innostusta riittää. Ja niin rippihameesta tulee hippihame.

Käytin puuvillalankaa ja parsinneulaa, ei siis mitään oikeaoppista kirjontalankaa. Mietin ensin myös helmilankaa, pienemmällä neulalla olisi ollut helpompi ommella, mutta kukat olisi myös tulleet pienempiä ja niitä olisi sitten pitänyt tehdä moninkertainen määrä. Kyllä tyttö tämän vei vaatekaappiinsa, toivottavasti kelpaa joskus päällekin.

10.00

Tänään on se päivä kun oli oltava tasan kymmeneltä valmiina tietokoneen ääressä - nimittäin kansalaisopiston kursseille ilmottautuminen alkoi. Aion jatkaa kudontapiirissä ja mennä neulekahvilaan ainakin katsomaan millaista porukkaa sinne tulee. Kiinnostaisi myös eri kankaankuviointitekniikat, mutta jätin sen vielä mietintään kun ajankohtakin on vähän huono. Nykyään kursseille ilmottaudutaan vain lukukaudeksi kerrallaan, keväällä uusi ilmottautuminen ja uusi maksu. Onko ihmiset nykyään sellaisia ettei halua sitoutua koko vuodeksi käymään kurssilla vai mikähän siinä on.

Tuli ostettua kirjakerhosta Molla Millsin Virkkuri, se toinen kirja. Varsinkin optinen virkkaus kiinnostaa, mutta sopivien lankojen puuttuessa aloitin virkkaamalla matonkuteesta korin. Luulisi että kuka tahansa osaa virkata korin, mutta en minä ainakaan olisi keksinyt kuinka pohjan ja sivun taitteesta saadaan terävä. Sormet syyhysi tekemään heti toista vähän eri kokoista, mutta sain hillittyä itseni kun mitään tarvetta ei ole. Mutta tulipahan tehtyä yks tämmönenkin.

Koulu alkoi

Isompien lasten koulu alkoi viime viikolla ja nyt on vähän omaa rauhaa. Ja ihan perinteiseen tyyliin koulun alkaessa alkoi helteet ja tuli kunnon flunssa. Luulisi ettei enää iskisi virukset niin helposti kun kuitenkin on kesällä kuljettu suurissakin ihmisjoukoissa. Nyt päätä särkee ja nenää saa niistää koko ajan.

Edellisen viestin jälkeen on pakastin täyttynyt marjoista. Mansikoita käytiin poimimassa yhden tutun pellolta muutaman kerran, vattuja poimittiin yli 20 litraa kuusentaimikosta, saskatoonia tuli yhdestä pensaasta yhteensä ainakin ämpärillinen mutta viimeiset marjat alkoi kuivua, mustikoita ostettiin ja vähän noukittiin itsekin, kirsikoita pakastin myös monta litraa ja vielä on puussa jonkin verran mutta harakat on nyt löytäneet ne.

Kukkia olen kuvannut silloin tällöin mutta nyt vasta sain ne koneelle. Jotakin olen ommellutkin, mutta niistä myöhemmin.

Mehitähdet kukki joskus kuukausi sitten. Koristeena sateen roiskuttamaa hiekkaa.

Luonnonkukkia pihan reunasta. Oikeasti tämä kello on enemmän violettiin vivahtava.

Karpaattienkello. Kasvatin joskus taimet itse ja sen jälkeen se on kylväytynyt ja vaihdellut paikkaa.

Villiintyneeseen ryhmäruusuun tuli tällaisia kukkia, ihan viehättäviä nämäkin.

Sisälläkin kukkii. Luulin vielä muutama vuosi sitten että anopinkieli on vain viherkasvi. Kerran sitten menin kuistille ja ihmettelin mikä täällä tuoksuu, ja huomasin anopinkielen kukkivan. Tämä kasvi on kaksi- tai kolmevuotias ja kukki nyt ensimmäisen kerran. Tuoksu on todella voimakas, siinä rajoilla että onko se jo ärsyttäväkin.

"Parveke"laatikoissa on tänä vuonna sinilobeliaa ja samettiruusuja.

Salkoruusuja kylvin viime vuonna kun sain siemeniä entiseltä naapurilta, ja tänä vuonna ne kukkivat.

Tämän virallista nimeä en tiedä, malvaksi sitä on meillä sanottu.

Tämän aamun tunnelmia kasvimaalta. Viime vuotiset kehäkukat kylväytyi ja annoin niiden kasvaa sipulien seassa. Tänä vuonna kylvetyt ei ole vielä alkaneet kukkia.

Kesävaatteita "pienimmille"

Tyttö tarvitsi uusia kesähousuja kun viimevuotiset oli muuttuneet polvihousuiksi, ja hattukin oli käynyt pieneksi.

Hattu tuli omasta vanhasta kesämekostani, 70-luvun Marimekkoa. Kaava on varmaan piirretty jostakin vanhasta hatusta. Kaikki kolme housukangasta löytyivät Poppanavakasta. Kaava on jokin vanha Suuren käsityölehden malli, paljon käytetty.



Tämä on ensimmäinen versio hatusta. Siinä kävi niin että olin leikannut suurimman osan kappaleista ja sitten luin viimeisestä kaavasta että kaava sisältää saumanvarat. En ruvennut pienentämään paloja vaan luulin tekeväni isomman hatun. Eihän se niin mennyt vaan mittasuhteet oli ihan pielessä, ja hatusta tuli ihan liian korkea ympärysmittaan nähden. Mummun tilkkulaatikosta löytynyt kangas on kyllä hieno, oliskohan sekin Marimekkoa kun on niin värikäs.

Pojalle tuli yhtäkkiä kesäpaitojen tarve - viime viikolla kun käytiin Poppanavakassa ei ollut vielä minkäänlaista uusien vaatteiden tarvetta. Se iski nopeasti, ja oli sitten pengottava kangasvarastoja jos löytyisi jotakin vähänkin poikamaista. Kaavan piirsin ostetusta paidasta ja suurensin aukkoja enemmän tai vähemmän, ja tällaiset tuli.

 

Ja tämänkin tekstin jouduin kirjoittamaan kahteen kertaan kun nettiyhteys katkesi. Selitys on milloin helle, milloin pakkanen, milloin tuuli, milloin tyyni, milloin ruuhka linjoilla, milloin vähän käyttäjiä linjoilla. Sopisi herrojen tulla edes viikoksi kokeilemaan kuinka hienosti sillä langattomalla yhteydellä pärjätään. Entäs jos pitäisi lähettää työhakemus tai maksaa lasku ja on viimeinen päivä ja yhteys katkeaa - tuskin siitä operaattori vastaa.

Ompeluksia välillä

Lasten päiväpeitteet on vähän lyhyitä normaali sänkyyn, joten ompelin kauan suunnittelemani päiväpeitteen tyttöjen huoneeseen, saa käyttää kumpi haluaa.

 

Mustavalkoinen kangas on varmaankin koristetyynykangasta, tehtaalta aikanaan tuotu natsa. Peitto tuli yhdestätoista kaitaleesta, kuvio meni ihan vahingossa noin hyvin että peräkkäiset viivat kaareutuu eri suuntiin. Ensin ajattelin etten tee minkäänlaista vuoria, mutta sitten tulin siihen tulokseen että on se siistimpi vuorin kanssa. Ja nyt sitä voikin käyttää kumpaa puolta vain päällä päin, nurja puoli tuli tehtaalta ostetusta päiväpeitepalasta.



 

Pojalle tein pyjaman että sain yhden kankaan tuhottua. Käyttöön se ei tule ihan heti kun on vähän isoa kokoa (158 cm) mutta ei nyt juuri ole tarvettakaan. Kaava on Ottobren lehdestä 6/2009 Rudolf. Siinä lehdessä on koot ihan mitä sattuu. Tässäkin paidassa on leveyttä vaikka kahdelle pojalle ja housut olisi mullekin pitkät, mutta kun ei niistä koskaan tiedä ennen kuin kokeilee. Lehdessä mallin päällä ne näyttää olevan ihan ok, mutta meidän väelle ei vaan sovi. Joskus tein pojalle saman lehden toisella mallilla pyjaman, ja muistaakseni se oli lyhyt ja pääntie oli ohjeen mukaan tehtynä niin iso että paita valui olkapäiltä alas. Nyt vahingosta viisastuneena kanttasin pääntien omalla systeemilläni niin ainakin se on sopiva. Hian- ja puntinsuiden kaitaleet tein samasta kankaasta enkä resorista - en ymmärrä miksi ohuesta trikoosta tehdyssä pyjamassa pitäisi olla paksut resorit.

Pitäisi ottaa mitat ja muokata kaavaa, mutta se on sitten pahimmassa tapauksessa melkein sama kuin piirtäisi koko kaavan itse. Siksihän lehtien ohjeita ja kaavoja käytetään että ei tarvitsisi tehdä kaavoja jos ei osaa.