Kesäinen huivi

Täällä ollaan taas. On ollut pitkä kuuma kesä ja kaikenlaista muuta puuhaa - ja koko porukka kotona - niin ei ole tullut kirjoiteltua. Nyt on taas aamupäivät omaa rauhaa, mutta tauon jälkeen vähän kesti löytää intoa bloggaamiseen. Kesällä on aina vähemmän aikaa käsitöille, mutta jotakin on valmistunutkin ja pari isompaa työtä on kesken.

Heinäkuun alussa tarvitsin pienen helpon kutimen Okra-reissuun. Purin kaksi samasta langasta kudottua vanhaa kaulaliinaa, joista toinen oli liian kapea ja pitkä ja toinen liian lyhyt ja leveä, ja siksi niitä ei ollut tullut käytettyä pariin vuoteen.

Suunnittelin ja sovittelin huivia sitä mukaa kun kudoin, vaikka jonkinlainen idea oli jo alussa. Vaikutteita olen saanut niistä monista huiveista joita olen nähnyt podcasteissa. Alotin kapeasta päästä 4 silmukalla ja lisäsin reunassa joka 2. krs yhden silmukan koko matkan pitsin alkuun asti. Noin 5 cm jälkeen aloin kaventaa toisessa reunassa joka 8. krs 1 s ja sitten kun pitempi sivu oli noin 80 cm aloin kaventaa joka 6. krs. Aina keltaisen värin kohdalla tein jotakin reikäpitsiä, muuten kudoin ainaoikein. Kun pitkä sivu oli noin 145 cm alotin pitsineuleen ilman reunan nostoja ja kavennuksia. Pitsin pituudeksi tuli noin 18 cm kun halusin lopettaa sen siniseen väriin. Koska nyt on Seijan Ulla-KAL menossa, etsin pitsin ohjetta Ullasta ja päädyin Lumi-huiviin. Lanka on Jawoll Magic Degrade (fingering), kudoin 3,5 puikoilla ja lankaa meni 164 g.

Villatakki pienelle koululaiselle

Olen ostanut nämä roosat langat jo varmaan 15 vuotta sitten kun suunnittelin tekeväni tytölle villapaidan tai -takin. Ei tullut tehtyä kaiken kiireen keskellä, ja nyt päätin tehdä sen nuoremmalle tytölle. Halusin takkiin vähän kirjoneulettakin ja kun ei muka löytynyt valmista mallia niin suunnittelin kukkakuvion itse. Ohje on sovellettu Suuressa käsityölehdessä 11/2000 sivulla 38 olevasta kaarrokepuseron mallista. Koko on 128 - 140 cm eli juuri nyt vähän liian iso, mutta menee sitten ainakin pari vuotta. Se ohje on seiskaveikan paksuiselle langalle ja siinä on raglanhihat, joten siitä sain silmukkamäärät ja raglankavennusten ohjeen.

Ei tarvitse ommella kappaleita yhteen. Aika jännä että silloin kun haluaa löytää raglanhihaisen puseron ohjeen niin sitä ei tahdo löytää mistään, tai sitten malli on niin avonainen kaulasta ettei sellaista voi tehdä. Ompeluohjeissa taas nykyään, ainakin Ottobressa, on melkein pelkkää raglanhihaa eikä se oikein houkuttele kun siihen menee niin paljon enemmän kangasta.

On tämä ollut kudottuna ja pääteltynä jo monta viikkoa, mutta vetoketjun ompeleminen tökki tällä kertaa. Ensimmäinen yritys epäonnistui täysin, oli liian lyhyt vetoketju ja etukappaleen alaosat jäi rumalle pussille. Sitten menikin monta viikkoa ennenkuin yritin uudestaan, kun ei tässä paljon villatakkia ole tarvittu lämpötilan puolesta. Ja kasvimaan teko oli välissä kiireellisin homma. Tosin muutamat pipot ja sukat ja tuli tehtyä myös ennen vetoketjun ompelua. Onneksi Urbaani maalainen Leena jatkoi Novita-KALia sen verran että ehdin saada tämän siihen.

Tänä vuonna on tähän mennessä ylittynyt 2 kg langankulutusta. Langanostolakossa pysymisessä ei ole oikeastaan ollut mitään vaikeuksia. Olen suunnitellut käsitöitäni sen mukaan mitä lankoja on varastossa. Nyt on tekeillä itselle villatakki kahdesta Seiskaveikan väristä, siihen menee lankaa lähemmäs kilo. Suunnittelin aloittavani sen niin että saan siitä helpon kutimen MM-kisakatsomoon, mutta se on nyt jo menossa melkein kainaloiden alla ja kisat alkaa huomenna.

Tämän kevään matot

Neljä pientä matonpätkää sain kudottua helmikuun jälkeen. Ei sitä paljon kartu jos kerran viikossa käy kutomassa. Matkaa on sen verran ettei muulloin kuin varsinaisena kudontapiirin iltana tule lähdettyä pelkästään kutomisen takia - sitten jos tarvii kuskata lapsia ja odotella niin sitten samalla voi käydä kutomassa.

Ruusukasmatosta tuli kaunis, harmi että kirkkaansinistä kudetta ei ollut enempää niin en saanut tämän pitempää mattoa.

Raitoja

Ei kissa karvoistaan-podcastin Anu on esitellyt monta paria raitasukkia ja ne on olleet niin kivan näköisiä että minäkin tein parit. Tällaisia en olekaan ennen tehnyt, aina vain joustinneulevarrella, paitsi ne mitkä on olleet jonkun muun suunnittelemalla mallilla. Nämä on muuten tosi nopeita tehdä kun ei tarvi laskea kerroksia, kun voi laskea raitoja. Luulen että yleensä mustaan pukeutuva tyttö ottaa nuo ylemmät käyttöön. Vielä jos hän huolisi villatakin samoilla raidoilla - näitä lankoja nimittäin on varastossa useampi kerä, luulen että riittäisi hyvin villatakkiin.

Meeri-sukat

Nämäkin sukat tein nyt, kun on ullaKAL menossa. Ohjeessa oli 52 silmukkaa Nalle-langalle ja tiesin heti ettei nämä tule sopimaan minun jalkaani, koska yleensä laitan omiin sukkiini 60 s vaikka tekisin ihan perussukat joustinneulevarrella. Onneksi voi tehdä tytöille. Kun olin saanut kudottua kantapään ja kiilakavennukset, lukiolainen sovitti sukkaa ja sanoi että pieni, ei saa kunnolla kantapään yli. Eskarilaiselle taas oli hiukan liikaa leveyttä, joten tein sitten sellaiset mitkä sopii hänelle parin vuoden päästä eli jotakin suunnilleen kokoa 35.
Niin paljon voi olla käsialoissa eroa - ohjeen kirjoittanut Marin kässäpäiviksen Mari kertoi että hänellä on niin löysä käsiala että hän kyllä saa ohjeella noin 39 kokoiset sukat. Jos olisin ehdottomasti halunnut kutoa nämä itselleni, olisin lisännyt ne 8 s, ne olisi mennyt kaavioonkin ihan symmetrisesti. Malli on kuitenkin nätti ja helppo.

Käänteiset

Nämä pipot kudoin kun halusin kuluttaa Salida-langat hyvin vähiin. Käänteinen-pipon malli löytyy Ullasta - helppo malli, mutta sitäkin piti vähän muuttaa. Alotin ohjeen mukaisella 172 silmukalla ja kakkosen puikoilla, mutta siitä olisi tullut omaankin päähäni valtavan iso. Kudoin sitten 160 silmukalla. Ohjeessa puhuttiin 100 g langanmenekistä, ja mulla oli näitä 90 g ja 80 g ja ajattelin että jos yksi loppuu kesken niin teen kaksivärisen. Mutta lankaa meni toiseen 56 g ja toiseen 57 g eli hyvin riitti.