Kutomosta

Tässä ovat tämän kevään viimeiset matot.

Kansalaisopiston piirit jäivät kesälomalle ja tämän "kylän" piirit pitivät pienen näyttelyn paikallisen pankin ikkunalla, kyllä sinnekin vaan monenlaista mahtui esille. Mattojen jälkeen alotin yhden ihan erilaisen työn, kun kutomon avaimet toimii vielä toukokuun ajan. Sen esittelen vasta sitten kun joulupukki on toimittanut sen saajalleen.

Lisää sukkia

Näitä on vaan niin kiva kutoa. Toiset piirtää ja maalaa ja tekee muuta hienoa, mutta tämä on minun tapani tehdä jotakin kaunista.

Molemmissa sukissa on toisena lankana tuo punakirjava Polkka.

Kertokaapa kuinka kauan teillä menee aikaa sukkaparin kutomiseen! En yleensä katso aikaa, mutta nyt tiedän että toisen näistä pareista (koko 39) kudoin viikossa ja tuntui että tein ne nopeasti. Neulekahvilassa keskusteltiin aiheesta, kun joku oli lukenut jostakin joka oli vasta opetellut kutomaan sukkia ja oli sitten (muka) kutonut vuoden aikana 250 paria. Emme pitäneet sitä mahdollisena normaalielämässä. Sitten ehkä, jos kutoo pieniä lasten sukkia, ja jos kutoo tosi paksusta langasta isoilla puikoilla, ja jos ei ole mitään muuta elämää, ja jos on palvelija tekemässä kaikki kotityöt.

En muuten tykkää yhtään noista uusista 7 veljeksen vyötteistä. Miten vehnäpelto liittyy villalankaan? Kaurapellon voisi vielä jotenkin ymmärtää. Mitähän Novita haluaa viestittää tuollaisella mustavalkoisella kuvalla? Villa on harmaata, väritöntä, ankeaa, vanhanaikaista, maalaista...? Kuva on kyllä hieno, mutta mielestäni väärässä paikassa, sopisi paremmin leipäpussiin.

Kevät keikkuen tulevi

Meidän pihassa näytti tällaiselta pari tuntia sitten. Aamulla kun heräsin satoi vielä lunta, mutta nyt sataa vettä ja lumi on pian sulanut. Muutamana päivänä on tullut vähän rakeita ja lauantaina vähän enemmänkin.



Pääsin alottamaan kylvöt lopulta samaan aikaan kuin viime keväänäkin, vaikka tuntui että menee myöhäksi. Koulimista olen alotellut, keräsalaattia ensimmäiseksi. Olen nyt muutaman vuonna esikasvattanut osan keräsalaateista, saa paljon aikaisemmin omaa salaattia. Yleensä olen pessyt jogurttipurkkeja taimipurkeiksi jo talvella, mutta nyt on tiskaaminen tympinyt niin että purkit loppui kesken ja nyt on etsittävä varastoista kaikki muut purkit. Onneksi en ole hävittänyt ostetuista orvokeista ym. tulleita ruukkuja.

Pidetäänkö teillä mattoja lattialla?

Näin kysyttiin ennen alakoulussa, ja jos erehtyi vastaamaan pidetään, niin siihen vastattiin "meillä pysyy pitämättäkin".

Nämä matot valmistui jo joskus talvella, mutta sain kuvattua vasta viime viikolla. Tuntuu ettei matonkudevarasto vähene ollenkaan, vaikka vein jo ison kassillisen Konttiinkin.

Kevään ensi kukkanen

Lumikello sieltä kukkapenkistä nousee ensimmäisenä heti kun lumet sulaa ja vähän lämpenee. Aurinko jo välillä paistaa, mutta kesään on vielä matkaa. Eikä mitään kiirettä vaihtaa kesärenkaita alle: naapurikaupungissa oli juuri tänä aamuna koulubussi kyljellään ojassa.

Tänä keväänä on kaikki asiat jotenkin vaiheessa: aina yksi asia riippuu monesta muusta. Ei voi tehdä jotakin ennen kuin on kymmenen muuta asiaa tehty alta pois, ja kun ei tiedä mihin joutuu/pääsee kesällä, ei voi tehdä tehdä suuria suunnitelmia puutarhan suhteen.

Tänään selvisi että töitä ei ole tiedossa, ja nyt on sitten pelko että pakotetaan orjatöihin eli työkokeiluun. Toinen asia mitä olen murehtinut pitkään on kouluasiat. Viime viikolla lopulta soitin henkilölle joka tietää asioista, ja selvisi että siinä on ihan oikeistakin asioista kyse eikä vain rehtorin työmatkan pituudesta ja ettei "yhteiskoulun" opettajien tarvitsisi alentua käymään alakoulun puolella opettamassa. Siihen ei voi vaikuttaa millään tavalla, se on nyt päättäjien käsissä ja jäljellä on vain huonoja vaihtoehtoja. Pienimpiä koululaisia käy sääli kun menettävät viihtyisän koulun ja pihan. Mutta lapsethan sopeutuu - vai onko se sittenkään hyvä asia? Lasten on pakko sopeutua ja tyytyä siihen mitä annetaan kun eivät pysty nostamaan meteliä saavutettujen etujen puolesta. Yhtenäiskoulun piti olla niin hyvä juttu ja piti saada alakoulun puolelle aineenopettajia. No saatiinhan sinne, äidinkielen opettaja jollekin luokalle, mutta yläkoulustapa otettiinkin monta opettajaa pois. Esimerkiksi biologian opettajaa ei ole koulussa ollenkaan ja matikanopettajia on vain yksi eikä sen tunteihin mahdu kaikki luokat. Eikä pätevyyskään takaa mitään jos ei viitsi valmistella tunteja. Kolmas murhe on se ettei itsellä riitä vuorokaudessa tunnit kaikkeen mitä pitäisi tehdä ja se johtaa siihen ettei tiedä mistä alottaisi ja lopulta saa hyvin vähän tehtyä. Ja ikuinen riita siitä pitäisikö lasten auttaa kotitöissä vai kuuluuko äidin tehdä kaikki. 

Tämä meni nyt aika kauas blogin aihepiiristä mikä piti olla käsityöt ja puutarhanhoito. Joitakin käsitöitä on valmistunut, mutta kuvaaminen on lykkääntynyt - ensin ei ollut valoa ja sitten piti siivota että sai sen verran tilaa että voi kuvata. Nyt on jotakin kuvattu, mutta esittelen niitä vähän kerrallaan. Ja siemenvarastot on otettu esille ja taimipöydät tuotu kuistille, että jos tällä viikolla saisi kylvettyä jotakin.

Vinkkelivirkkausta

Neulekahvilassa piti virkata tiskirättejä vinkkelivirkkauksella. Googletin millaista se on ja totesin että se on sitä mitä Patalappuja a la Carte-kirjan malli Metsäretkellä. Otin mukaan seiskaveikkaa ja tein ohjaajan ohjeen mukaan ja hienoa tuli. Mutta niin isoja reikiä ettei voinut ajatellakaan pannulapuksi yksinkertaisena, joten oli tehtävä kaksinkertainen. Tein sitten yhden myös kirjan ohjeen mukaan, se oli vähän erilainen mutta kyllä siinäkin on reikiä. Kirjan malleista aika monet näyttää ohuilta tai kovin reikäisiltä, ehkä ne on tarkoitettu enemmän koristeeksi että vieraat saa ihailla. Mutta tosi hienoja malleja ne on.

En siis virkannut tiskirättiä, en ole koskaan tehnyt tiskirättejä - enkä tiskaa rätillä! Olen joutunut lapsena tiskaamaan rätillä, ja se millä pyyhitään pöytää on mun mielestä pöytärätti. Monet tuntuu olevan kovin ihastuneita "bamburätteihin" ja niissä on kuulemma vaikka mitä hyviä ominaisuuksia, antibakteerisia ja ties mitä.

Jo nimikin on harhaanjohtava, koska ei bambu ole bambua samalla tavalla kuin puuvilla on puuvillaa tai pellava on pellavaa. Bambuksi nimitetty kuitu on todellisuudessa viskoosia, ja viskoosia tehdään myös koivusta ja kuusesta, eikä sitä silloin nimitetä että "ostin hienon kuusipuseron" tai "ostin ihanaa koivulankaa". Aika vaikea uskoa että jotakin bambun ominaisuuksista voisi olla enää langassa jäljellä, monen liuotuksen ja kemikaalikäsittelyn jälkeen. Eihän kuusesta tehdyssä viskoosissakaan ole pihkaa. Jos olen väärässä saa oikaista.

Ja toinen suorastaan virheellinen mainoslause on bambupuu, esim. bambupuinen leikkuulauta. Bambu on heinä eikä puu. Jotkin lajit tosin kasvavat kymmeniä metrejä korkeaksi ja puhutaan bambumetsästä, mutta siitä huolimatta se ei ole puu.

Mulle tulee bambusta mieleen ensimmäiseksi jättiläispanda, joka on uhanalainen eläin. Se on uhanalainen siksi, että sen ravintokasvit ovat käyneet vähiin. Se syö pääasiassa vain muutamaa bambulajia - enkä tiedä ovatko ne samoja lajeja joista tehdään viskoosia, mutta tällaisia mielleyhtymiä tulee. Ainakin silloin kun suhtautuu kriittisesti mainoksiin.