Heinäkuun lopussa oli Jumesniemessä Folkkia ja villaa- tapahtuma. Sinne piti saada mukaan helppo käsityö, ja alotin pojalle sukat. Käytin näihin kuutta eri väriä, osa oli pieniä keränloppuja, ja sainkin viisi kerää loppuun. Poika kyllä väitti ettei tarvitse ja kyllä heillä valtion puolesta villasukkia on. En tiedä sitten miksi männä vuosina on ollut kampanjoita että kudotaan armeijasukkia.
Puikot: 3,5
Neljännellä kierroksella piti olla toisessa mallissa helmiä ja toisessa kolmea väriä. Minä tietysti luulin että se kolmivärinen olisi kirjoneuletta tai mosaiikkia, ja vakuutin etten tarvitse helmiä. Se olikin sitten jotain ihme venytettyjä silmukoita ja minusta suoraan sanottuna ruma malli, joten oli pakko valita helmimalli Eva Romeijnin Under a Summer Sun. Se olikin kaunis malli.
Menin nuoremman tytön helmiaskartelulaatikolle ja sieltä olisi löytynyt erivärisiä muovihelmiä hätätilassa, jos en olisi muuta löytänyt. Toinen Varikkobööna lupasi ystävällisesti lähettää joitakin, ja kävin vielä muutamassa kaupassa etsimässä, mutta en löytänyt tarpeeksi pieniä. Kierrosta oli kulunut jo monta päivää, joten valitsin helmistä ne jotka sain virkkuukoukulla langalle, ettei tarvinnut kaikessa kiireessä ruveta opettelemaan vielä hammaslankatemppujakin. Oli muuten hyvä että kävin helmiä etsimässä Hamsterissakin, koska sain katsottua samalla mitä värilliset kalangat maksaa. Olin nimittäin menossa Lankavalle - ja totesin että Kauhavalta asti ei todellakaan kannata kalankaa hakea.
Onneksi oli muutama vapaapäivä, niin sain nämä kudottua määräajassa, vaikka alku viivästyi helmiä postista odotellessa. Alkuun tuli vähän virheitäkin, mutta niitä ei huomaa. Kaaviossa oli monenlaisia palmikonkiertoja ja toisissa kudottiin takimmainen silmukka kiertäen oikein ja toisissa nurin, ja mä en huomannut eroa ennenkuin olin jonkin matkaa tehnyt. Olin ensin luullut että siinä on vain jotakin suttua mitä printteri on tehnyt, mutta sitten huomasin katsella kaikkia selityksiä ja katsoin tarkemmin että missäs kohtaa tuollainen kierto on. Heti alkuun alkoi epäilyttää että riittääkö yksi kerä lankaa, ja ostin varmuuden vuoksi toisen, mutta riitti se yksi kerä hyvin.
Jäähdyttelykierroksen mallin printtasin, mutta en sitä tee ainakaan nyt. Enkä ohjeen mukaisena, koska siinä on melkein pelkkää nurjaa, mutta jonkin osan siitä voin käyttää jossakin.
SWC:n toisella kierroksella pääsi kutomaan kirjoneuletta ja taas uudenlaisen kantapään Mone Drägerin Mesmerizingeissä. Toinen vaihtoehto oli myös kaunis ja sopivalla värinvalinnalla sopinut miesväenkin sukkiin, mutta vaikutti työläämmältä.
Tämä oli taas juuri sen tyyppinen kuvio mistä tykkään, ja pystyin käyttämään Nallea. Tuota vaaleansinistä ei enää paljon jäänyt, ja kuinkahan moniin sukkiin sitä on jo käytetty. 64 silmukkaa Nallella, vaikkakin kirjoneuletta, tuntui vähän reilulta joten kudoin aika napakkaa. Ei olisi tarvinnut, kyllä ne jalkaan menee mutta varressa voisi olla enemmänkin tilaa. Saatan antaa nämä jollekin.
Näitten sukkien kanssa kutominen alkoi tuntua työltä, huolimatta kivasta mallista. Pitkien työpäivien ja ajatuksissa painavien puutarhatöiden - ja särkevien jalkojen - lisäksi yksi stressi lisää. Siinä oli myös ollut urheiluseuralle leipomista koko juhannusaatto ja sitten vielä se lauantai kun tämä ohje tuli, ja välillä pari päivää pojan valmistujaisiin leipomista. Ja tämä ei todellakaan ollut mikään festarineule; siellä kudoin ihan muuta. Autossa tätä kyllä sai kudottua.
Kolmannen kierroksen jätinkin suosiolla väliin, koska aika ei olisi riittänyt. Sitäpaitsi toinen malli oli niin kiva että halusin tehdä sen myöhemmin itselle sopivana, eikä kisavaatimusten mukaisena liian pitkällä varrella.
SWC:n ensimmäisellä kilpailukierroksella oli vaihtoehtoina venäläinen polvisukka jossa oli reikiä ja kierrettyjä silmukoita ja sitten Stitcheen Repeat after me joka oli mosaiikkia. Ei ollut vaikea valinta. Eikä lankojen valintakaan ollut vaikeaa: sain keväällä toiselta Varikkoböönalta sukkalankaa ihan yllättäen ja pyytämättä, ja heti paketin avatessani ajattelin että nämä langat kuuluu yhteen.
Karsintasukissakin oli kaksi vaihtoehtoa. Toinen olisi ollut varpaista varteen ja siinä oli palmikonkiertoja, joten valitsin Birgit Freyerin *Xinjat*. En tiedä miksi tuollaista kuviota virallisesti sanotaan, enkä ollut ennen sitä tehnyt.
Alotin ensin turkoosilla Vienolla ja valkoisella Fabelilla. Se näytti hyvältä, mutta minusta Vienon elävä pinta ei olisi tullut siinä oikeuksiinsa, joten vaihdoin lankoja. Arvelin että kuviovärissä valkoinen osuus olisi riittänyt koko kuvion osuudelle, mutta ei ihan, eikä se mitään haittaa. Jotkut oli tehneet tomaattikantapäitä ja ne oli hauskan näköisiä ja minäkin tein ensin, mutta totesin että se ei mun jalkaan sovi ja tein tavallisen kantapään.
Menin taas ilmottautumaan SWC kisaan, vaikka arvelin että töitä voi olla kesän mittaan aika paljon omien hommien lisäksi. Mutta eihän joka kierrokseen ole pakko osallistua.
Lämmittelysukiksi valitsin Renate Kammin Rattan Socksit. Toinen vaihtoehto olisi ollut aika ihmeellinen, missä oli isovarpaalle oma osasto.
Näissä oli helppo pintaneule, jossa ei tarvinnut apupuikkoa, ja tomaattikantapää. Kudoin Nallesta kokoa noin 44. Epäilin kantapään sopivuutta, mutta mies kokeili keskeneräisenä sen verran että menee jalkaan. Silti kantapää näyttää pieneltä, ehkä silmukat pitäisi jakaa niin että kantapäässä olisi enemmän kuin puolet silmukoista. Ohje oli muuten lyhyt ja selkeä, mutta kärkikavennusta ei sillä ohjeella olisi saanut tehtyä, eikä siihen tullut monien kyselyjen jälkeenkään mitään korjausta. Onneksi kuvasta näki miten se oli tarkoitus tehdä.
