Kesävaatteita "pienimmille"

Tyttö tarvitsi uusia kesähousuja kun viimevuotiset oli muuttuneet polvihousuiksi, ja hattukin oli käynyt pieneksi.

Hattu tuli omasta vanhasta kesämekostani, 70-luvun Marimekkoa. Kaava on varmaan piirretty jostakin vanhasta hatusta. Kaikki kolme housukangasta löytyivät Poppanavakasta. Kaava on jokin vanha Suuren käsityölehden malli, paljon käytetty.



Tämä on ensimmäinen versio hatusta. Siinä kävi niin että olin leikannut suurimman osan kappaleista ja sitten luin viimeisestä kaavasta että kaava sisältää saumanvarat. En ruvennut pienentämään paloja vaan luulin tekeväni isomman hatun. Eihän se niin mennyt vaan mittasuhteet oli ihan pielessä, ja hatusta tuli ihan liian korkea ympärysmittaan nähden. Mummun tilkkulaatikosta löytynyt kangas on kyllä hieno, oliskohan sekin Marimekkoa kun on niin värikäs.

Pojalle tuli yhtäkkiä kesäpaitojen tarve - viime viikolla kun käytiin Poppanavakassa ei ollut vielä minkäänlaista uusien vaatteiden tarvetta. Se iski nopeasti, ja oli sitten pengottava kangasvarastoja jos löytyisi jotakin vähänkin poikamaista. Kaavan piirsin ostetusta paidasta ja suurensin aukkoja enemmän tai vähemmän, ja tällaiset tuli.

 

Ja tämänkin tekstin jouduin kirjoittamaan kahteen kertaan kun nettiyhteys katkesi. Selitys on milloin helle, milloin pakkanen, milloin tuuli, milloin tyyni, milloin ruuhka linjoilla, milloin vähän käyttäjiä linjoilla. Sopisi herrojen tulla edes viikoksi kokeilemaan kuinka hienosti sillä langattomalla yhteydellä pärjätään. Entäs jos pitäisi lähettää työhakemus tai maksaa lasku ja on viimeinen päivä ja yhteys katkeaa - tuskin siitä operaattori vastaa.

Ompeluksia välillä

Lasten päiväpeitteet on vähän lyhyitä normaali sänkyyn, joten ompelin kauan suunnittelemani päiväpeitteen tyttöjen huoneeseen, saa käyttää kumpi haluaa.

 

Mustavalkoinen kangas on varmaankin koristetyynykangasta, tehtaalta aikanaan tuotu natsa. Peitto tuli yhdestätoista kaitaleesta, kuvio meni ihan vahingossa noin hyvin että peräkkäiset viivat kaareutuu eri suuntiin. Ensin ajattelin etten tee minkäänlaista vuoria, mutta sitten tulin siihen tulokseen että on se siistimpi vuorin kanssa. Ja nyt sitä voikin käyttää kumpaa puolta vain päällä päin, nurja puoli tuli tehtaalta ostetusta päiväpeitepalasta.



 

Pojalle tein pyjaman että sain yhden kankaan tuhottua. Käyttöön se ei tule ihan heti kun on vähän isoa kokoa (158 cm) mutta ei nyt juuri ole tarvettakaan. Kaava on Ottobren lehdestä 6/2009 Rudolf. Siinä lehdessä on koot ihan mitä sattuu. Tässäkin paidassa on leveyttä vaikka kahdelle pojalle ja housut olisi mullekin pitkät, mutta kun ei niistä koskaan tiedä ennen kuin kokeilee. Lehdessä mallin päällä ne näyttää olevan ihan ok, mutta meidän väelle ei vaan sovi. Joskus tein pojalle saman lehden toisella mallilla pyjaman, ja muistaakseni se oli lyhyt ja pääntie oli ohjeen mukaan tehtynä niin iso että paita valui olkapäiltä alas. Nyt vahingosta viisastuneena kanttasin pääntien omalla systeemilläni niin ainakin se on sopiva. Hian- ja puntinsuiden kaitaleet tein samasta kankaasta enkä resorista - en ymmärrä miksi ohuesta trikoosta tehdyssä pyjamassa pitäisi olla paksut resorit.

Pitäisi ottaa mitat ja muokata kaavaa, mutta se on sitten pahimmassa tapauksessa melkein sama kuin piirtäisi koko kaavan itse. Siksihän lehtien ohjeita ja kaavoja käytetään että ei tarvitsisi tehdä kaavoja jos ei osaa.

Lisää kukkia

Viime viikolla se yllätys paljastui: se oli tosiaan sormustinkukka. Voisi se kasvaa muuallakin kuin hiekkalaatikon vieressä. Onneksi lähellä on vaarattomampiakin kukkia joita saa luvan kanssa ottaa kun  tekee kakkuja.

Pioni kukki viime viikolla, mutta valitettavan vähän aikaa, olisi sitä ihaillut kauemminkin.

Juhannusruusut kukki vasta juhannuksen jälkeen. Nopeasti meni ohi niidenkin kukinta, ja eilen alkanut sade rapisteli viimeisetkin terälehdet alas. Edessä oleva jasmiini kukkii ja tuoksuu parhaillaan.