Vähän ompeluksiakin

Jotakin on tullut ommeltuakin vuoden mittaan, mutta suurimmassa osassa ei ole mitään ihmeellistä näytettävää. Tämä pieni jouluaiheinen kangaskori on viimeisin. Ohje on jostakin tilkkuilijoiden lehdestä, jonka käsityökahvilan opettaja toi nähtäväksi. Oli nopea tehdä, ja tästä voisi tehdä vaikka herkkukorin joululahjaksi tai tuliaiseksi.

 

 

Ompelin taas näitä puikkokoteloita, ajattelin antaa joillekin neuleystäville, jonkin jo annoinkin.

Ompelin vanhemmalle tytölle yöpaitoja. Hän kyllä sanoi ettei tarvitse, mutta ensimmäisen otti heti käyttöön, eikä siitä ole kuvaa. Kaavana käytin vanhaa T-paitaa, mittaa vain lisäsin. Kahteen ensimmäiseen käytin omista paidoistani ja yöpaidoistani jääneitä paloja, mutta kissakangas oli kokonainen pala. Kissapaita meni joulupakettiin, että on edes jotakin.

Syksyllä ompelin itselleni anorakin vanhasta anorakista piirretyllä kaavalla. Tavoite oli saada se valmiiksi kun mentiin ruskaretkelle Katikankanjoniin, mutta en ihan ehtinyt siihen mennessä. En tiedä miten tämä kestää, kun kangas ei ole vaatetuskangasta, mutta ei se paljon mitään maksanutkaan. Helman ja hupun nyörit on vanhoista vaatteista talteen otettuja.

Kun etsin tätä anorakkikangasta, tulin samalla tyhjentäneeksi kokonaan yhden melkein kuution kokoisen laatikon, mihin olin muuton yhteydessä ja sen jälkeen heittänyt yli kymmenen vuoden ajan muovipusseja joissa oli erilaisia kankaita. Järjestin niitä nyt laadun ja käyttötarkoituksen mukaan pienempiin laatikoihin, ja lakanakankaista ompelin heti lakanoita ja tyynyliinoja. Joitakin paloja meni kauppakasseiksi, ja joitakin trikookaitaleita leikkasin matonkuteeksi. Muutaman kankaan ja joitakin perintölankoja joille en keksinyt mitään käyttöä, lähetin miehen viemään Nextiiliin kun hän oli muutenkin menossa niille nurkille. Pakko ruveta järjestämään työhuonetta, että mahtuisi tekemäänkin siellä jotakin.

 

Hantuukit

Tässä on koko vuoden aikaansaannokset kutomosta. Tammikuussa alotin luomalla loimen, ja juuri kun sain sen puihin ja piti alkaa kutomaan, opiston lukukausi keskeytettiin. Alkukesästä oli sitten muutama kerta ja pääsin hyvään alkuun. Kesän kuumimpaan aikaan siellä kellarissa olisi ollut varmaan ihanan viileää, mutta ei mun tule kesällä lähdettyä kutomaan kun on niin paljon muutakin hommaa. Marraskuussa viimeisellä kerralla otin nämä puista, kuusi keittiöpyyhettä, reilu viisi metriä yhteensä.

Loimi on ohutta puuvillalankaa, jota äidiltä jäi useampi kilo. Kuteet on pellavaa. Vaaleanpunainen ja ruskea on kylpypyyhkeistä jäänyttä, muut on perittyjä. Kuteita on vielä vaikka kuinka moneen pyyhkeeseen, mutta annan välillä toistenkin kutoa ja kudon itse vaihteeksi mattoa. Jos nyt sitten ensi vuonna saadaan kutoa.

 

Sukankutominen käy aina

Ainakin melkein aina. Nämä raitasukat alotin käsityökahvilassa kerran kun kaikki muut hommat tökki. Kaksiakin housuja piti tehdä, mutta tuli kaikenlaisia ongelmia. Tämä pääväri näyttää minun silmään turkoosilta, mutta vihreä se ilmeisesti on, ei ainakaan lempivärejäni. Tällaisia voi tulla lahjapaketista kun mies valitsee värin. Raidat on sateenkaarilangasta pätkitty kolme väriä. Sitäkin joskus erehdyin ostamaan ja yritän nyt saada sen tuhottua johonkin. Tein ensimmäisen kerran ranskalaisen kantapään tavallisiin sukkiin. Se ei tule ulkomuistista että millä silmukkamäärillä se alotetaan, vaan katsoin ohjetta Kathleen Taylorin Suuresta sukkakirjasta, ja siinähän oli saatu käännöksen jälkeen eri määrä silmukoita kuin minä sain. Muistelen siinä kirjassa olleen muitakin virheitä.

Nämä on sitten yösukat itselle. Olen tähän asti pitänyt tavallisia ohuita sukkia, mutta niitten nailon ärsyttää ja varsi kiristää, yöllä saisi olla niin mukavat sukat ettei tunnu miltään. Nämä on puhdasta villaa, Novita Woolia. Sitä tuli ostettua montaa väriä silloin kun vanhimmat lapset oli pieniä, kun kuvittelin että kutoisin niille paljon vaatteita. Nämä on nyt olleet muutaman yön jalassa ja heti alkaneet nyppyyntyä, mutta muuten täydelliset.

Raitasukat:

    puikot: 3,5

    lanka: 7 veljestä vihreä (325) 78 g, raita (822) 47 g

Yösukat:

    puikot: 3

    lanka: Novita Wool keltainen (271) 72 g

 

 

Riddari

 

Tuli joskus vuosia sitten ostettua kirja Islantilaisia neuleita, ja nyt kun islantilaistyyliset villapaidat on muodissa niin kudoin minäkin yhden. Tämä on harjoituskappale ja kudottu 7 veljeksestä, langan paksuuden perusteella valitsin ohjeen. Väritkään ei taida olla ihan perinteisiä islantilaispaidan värejä. Ehkä joskus kun lopetan langanostolakon, kudon jonkin muun mallin "oikeasta" langasta. Siitä tulee sitten lämmin ulkovaate.

 

Tein koossa XL ja pääväriä meni vähän enemmän kuin ilmoitettu 400 g, mutta tein muutaman sentin pitemmän kuin ohjeessa. Kaarrokkeen kaaviosta jätettiin tässä koossa kaksi kerrosta pois, mutta tuskin olisi tullut liian iso vaikka olisi kutonut kaikki kerrokset. Ennen joustinneuletta tuntui että pääntie on aivan liian suuri, mutta kyllä ne viimeiset kerrokset sen veti sopivasti pienemmäksi.

 

Kun tämä villapaita valmistui, sain ensimmäisen rivin tämän vuoden käsityöbingoon. Ja ainoaksi se jääkin.

 

Puikot: 3,5 ja 4,5

Lanka: 7 veljestä tummanharmaa (044) 416 g, musta (099) 118 g, vaalea keltainen (202) 27 g, fuksia (553) 40 g

Jäähdyttelykierros

 

Sain lopultakin valmiiksi ja vielä kuvattuakin nämä Supersock World Championshipin jäähdyttelykierroksen sukat, Liz Harrisin Birthday Party Socks eli synttärisukat. Tosi kivat tuli. Kutominen vähän kesti, kun kaaviota piti seurata koko ajan.

 

Puikot: 2,5 resorissa, 3 muualla

Lanka: Nalle musta (099) 77 g, Nalle Colori (853) 37 g

Eikö tämä lopu koskaan

Syyskuussa lakkasin käyttämästä maskia ruokakaupassa, mutta kaupungissa käydessä olen edelleen käyttänyt. Kyllä se pitemmän päälle alkoi rasittaa töissä.

Satakunnassa oli pari isompaa tautirypästä: Harjavallan akkumateriaalitehtaalla ja Rauman telakalla, taas. Ei ne oppineet mitään viime kerrasta. Mutta eihän siitä saa keskustella, se on rasismia.

Yksi tunnettu porilainen kirjoitti vanhempiensa muistokirjoituksen: Aktiiviset ja hyväkuntoiset ikäihmiset harrastivat ennen monenlaista kulttuuria, mutta koronan takia kaikki loppui ja heidät määrättiin kotiarestiin. Toinen kesti noin vuoden ja toinen muutaman kuukauden kauemmin. Tällaisia "koronaan kuolleita" on varmaan yhtä paljon kuin varsinaisesti virukseen kuolleita.

Lokakuun alussa poistettiin suurinpiirtein kaikki rajoitukset, joitakin kapakkarajoituksia vielä jäi joillekin alueille, mutta 16.10. otettiin käyttöön koronapassi, joka poisti nekin rajoitukset.

Samana päivänä HUSin johtaja totesi että Suomessa on nyt koronaepidemian viides aalto.

Lokakuun lopulla tartuntamäärät hipoo taas tuhatta päivässä.

1.11. THL aikoo esittää koronapassia työpaikoille. Rokottamattomat hoitajat on joissakin paikoissa tartuttaneet potilaita, mutta työnantaja ei voi pakottaa hoitajia ottamaan rokotusta. Sen sijaan tavallisen kausi-influenssarokotuksen voi pakottaa ottamaan.

Sairastuneissa on nyt myös kaksi rokotetta saaneita. Sillä sitten jotkut perustelee miksei ota rokotusta, mutta kun nämä on pääasiassa niitä joiden rokotuksista on jo yli puoli vuotta aikaa ja joilla on muita sairauksia, ja sairaalahoitoon joutuneet ovat siellä pääasiassa muun syyn kuin koronan takia.

3.11. THL:n Salminen sanoi, että kaikki rokottamattomat tulee sairastumaan jossakin vaiheessa.

7.11. Nyt on sitten varmalta taholta kuultu että tässäkin pitäjässä on koronatapaus, ja on sairaalassa.

Ensin hallitus sanoi, että sitten kun 70% aikuisista on rokotettu, voidaan palata normaaliin. Kun se luku lähestyi laajennettiin rokotus 12-vuotiaisiin ja sanottiin että sitten kun 80% on rokotettu. Ja nyt kun se on täynnä, pääministeri sanoo ettei se riitä, rokotuskattavuus pitää nostaa yli 90 prosentin.

Norjasta kuului uutisia että sieltä on löydetty taas uusi muunnos, ja niin oli Suomenkin viranomaisten tunnustettava että on sitä täälläkin.

Nyt tulee sitten kausi-influenssat lisäksi. Tässä on kahden vaiheilla uskaltaako lähteä mihinkään, mutta kai siihen rokotuksen tehoon voi jonkin verran luottaa. Ja maskiin. En kuitenkaan uskaltanut lähteä Tampereen käsityömessuille, se on vähän liian iso tapahtuma. Ihan normaalioloissakin.

Pohjolan kutsu

 

Käsityökuplassa- ja Pipotusta-podcasteilla oli kaksi vuotta sitten Pohjolan kutsu-KAL. Silloin en ehtinyt siihen mukaan, mutta ostin valmiiksi lankaa pohjavärin ja kaksi kuvioväriä (langanostolakossa oli sopiva oljenkorsi). Ohjehan on Venlalle, mutta kun siinä ei ole sopivaa kokoa, tein Nallesta S-koon silmukkamäärällä. Lopulta pääsin alottamaan tämän vuoden helmikuussa ja juhannuksen aikoihin sain sen kudottua. Lankojen päättelyssä menikin sitten pari kuukautta, niitä oli aika monta.

Värien miettimiseen en kauheasti kuluttanut aikaa. Pohjaväriksi päätin heti tummemman ruskean, mutta muuten otin saman sorttisia värejä kuin ruutukaaviossa oli. Mustaa ja valkoista en halunnut, joten vaihdoin ne tummanvihreään ja vaaleankeltaiseen. Vaaleanruskehtava näyttikin likaiselta muiden värien vieressä, joten otin vihreän kaveriksi harmaan, eli mulla on yksi väri enemmän kuin ohjeessa. Jossakin toisessakin kohdassa vaihdoin väriä kun ei kaavion mukainen yhdistelmä näyttänyt hyvältä.

Olisi hauska tietää millaista tajunnanvirtaa suunnittelijalla (Sisko Sälpäkivi) on ollut kuvioiden taustalla. Niin paljon joutui lankaa pätkimään, vaikka joitakin kuljetinkin pitkiä matkoja pätkimättä. Ja se kolmen värin kerros. Kuvion jatkuvuuteenhan se kuului, mutta silti. Ne kainalon aluset tein eri tavalla kuin ohjeessa. Jos tehdään kaarrokepusero pyörönä, niin miksi siinä pitäisi kutoa muutama kerros edestakaisin välissä? Mä tein ennen jakamista raglannostot kerran ja jakamiskerroksella loin puuttuvat silmukat, ja hihoihin poimin niin monta silmukkaa kuin siitä luontireunasta sain eli hihoissa mulla oli 6 silmukkaa ohjetta enemmän. Hihoista en tehnyt ylipitkiä ja helman taas tein                                           pitemmän. Ohjeessa oli että pitäisi kutoa koko vaate samoilla puikoilla! Ainahan resorit kudotaan pienemmillä puikoilla kuin sileä. Mulla oli kauluksessa 3,5 puikot ja sileässä 4, ja hihansuihin ja helmaan otin 3 puikot ja silti helma näyttää löysältä.

Tykkään lopputuloksesta.

Puikot: 4, kaulus 3,5, hihansuut ja helma 3

Lanka: Nalle yhteensä 638 g

        694 (tummanruskea) 265 g  

        348 (vaaleanvihreä) 155 g

        043 (harmaa) 50 g

        009 (vaaleanruskea) 16 g

        533 (punaruskea) 44 g

        285 (sahrami) 21 g

        233 (vaalea keltainen)    33 g

        051 (vaaleanpunainen) 28 g

        375 (tummanvihreä) 26 g

                         

Kolmannen kierroksen sukat

Supersock World Championshipin toisen kierroksen jätin väliin, kun molemmat ohjeet oli muistaakseni reikäsukkia, siis pitsiä, eikä meillä ole kellään käyttöä sellaisille. Mutta kolmannella kierroksella oli taas LO-mallina käyttökelpoinen malli: Adrienne Fongin Westley. Pääsin alottamaan muutaman päivän myöhässä reisussa, mutta en päässyt silloin resoria pitemmälle kun olisi pitänyt katsoa kaaviota eikä se autossa onnistunut. Yritin kyllä sen jälkeen muutamana iltana urakoida, mutta ei millään pystynyt. Neloskierroksen sukkiin olisi pitänyt laittaa helmiä eli ei kiinnostanut. Siis oli hyvää aikaa jatkaa näitä. Ja vielä viitoskierroksenkin ajan kudoin näitä, vaikka ne lenkkisukat olisin voinutkin tehdä. Näiden jälkeen alotin kuudennen kierroksen LO-sukkia, mutta ohjetta paksummasta langasta tuli liian isoa ja olihan niissä sairaan paljon palmikonkiertoja niin etten olisi ehtinyt kuitenkaan saada valmiiksi, joten purin pois. Tänään oli sähköpostissa linkki jäähdyttelykierroksen sukkiin, jotka kudon kun ehdin. Ehkä heti seuraavaksi.

Nämä molemmat kilpailusukat meni heti käyttöön. Olen aina kutonut sukkiin hollantilaisen kantapään, paitsi jos ohjeessa on ollut nimenomaan toisenlainen. Näissä kummassakin mallissa oli ranskalainen kantapää. Olen sitä aina vierastanut kun se on näyttänyt minun silmään hassulta, tietysti kun olen tottunut toisenlaiseen, ja olen epäillyt sen istuvuutta. Ainakin nämä sukat on sopineet hyvin jalkaan ja pysyneet kengässä paikallaan, mutta nämä onkin jämptit eikä alla ole toista sukkaa. Pitääkin kutoa yhdet saapassukat ranskalaisella kantapäällä ja testata miten pysyy jalassa. Ainoa hankaluus siinä on että pitää lukea ohjetta kun kutoo, aika monta kertaa ennen kuin oppii ulkoa silmukkajaon.

Puikot: 3

Lanka: Nalle Marjaretki mustikka 105 g

Tuhannen rajat rikki

18.7. Jossakin annettiin tarkka luku montako koronatartuntaa sieltä Pietarista tuli, se oli muistaakseni vähän alle 400. Koko ajan tulee kuitenkin muualtakin ulkomailta uutta.

Viikko sitten saatiin järjestää tanssit. Väkeä olisi voinut olla enemmänkin , mutta luulen että tukala helle vähensi väkeä enemmän kuin koronan pelko. Laulaja sanoi että oli kuumin keikka ikinä hänen 25-vuotisella urallaan.

Pohjois-Satakunnassa on taas tilanne menossa pahemmaksi. Työpaikallakin on kuulemma ollut joku altistunut ja karanteenissa, mutta ei onneksi sairastunut. Johdosta sanotaan että pysykää poissa bileistä ja käyttäkää maskia taukotiloissakin jos ette juuri syö tai juo. Mua ei ole maskin käyttö töissä vielä isommin haitannut. Ihan aluksi en laittanut sitä kunnolla nenää vasten jolloin se reuna osui silmiin, mutta tauolla korjasin. Onhan siinä hikeä ja vettä sisällä ja se haisee, mutta henki kulkee kun ei tarvi paljon puhua.

Yhteensä koko Suomessa on todettu epidemian alusta lähtien 100 156 koronavirustartuntaa. 100 000 tartunnan raja ylittyi tänään.

27.7 Tänään 612 tartuntaa, joka on suurin luku sitten maaliskuun. Satakuntakin on taas kiihtymisvaiheessa.

29.7. Tänään 728 uutta tartuntaa. AVI määräsi taas pariksi viikoksi kokoontumisrajoitukset: 10 sisällä ja 50 ulkona. Satakunnan suurista luvuista syytetään Pitsiviikkoa. Kas kun ei Neulefestareita.

5.8. Sain toisen rokotuksen. Pari päivää sen jälkeen oli käsivarsi vähän kipeä, mutta ei haitannut mitään.

Viime viikolla kerrottiin radiossa, että rokotuksen on voinut saada myös "paikkakunnalla jossa oleskelee pitempään". Mä käskin tyttären selvittää saisiko hän täällä rokotteen kun on ollut kesän täällä, ja sai heti tälle viikolle ajan. Kun tuon olisi tiennyt, olisi jo muutaman viikon aikaisemmin voinut päästä rokotukseen.

12.8. Suomessa 1024 uutta tartuntaa. Satakuntakin on taas leviämisvaiheessa. Ravintoloita uhkaa koko ajan rajoitukset ja mahdollisen koronapassin vaatimus, mutta Satakunnassa viimeisen kahden viikon tartunnoista ei ole yksikään liittynyt ruokaravintoloihin.

14.8. Suomessa on tähän mennessä kuollut 1002 ihmistä koronaan. Koko epidemian aikana. Kuolleista yli puolet on ollut yli 80-vuotiaita. Kuinkahan moni olisi kuollut muutenkin vuoden sisällä.

27.8. En tiedä mitä nyt on tapahtumassa, mutta AVI on kumonnut kokoontumisrajoitukset ja lähikontaktin välttämisen velvoitteet Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa, vaikka alueet on edelleen leviämisvaiheessa.

30.8. Hallitus aikoo poistaa kahden metrin etäisyyden vaatimuksen tartuntatautilaista - mutta sitä ei tiedä koska.

Kilpailusukat

Menin kesäkuussa ilmottautumaan Supersock World Championshipiin, ja heti seuraavalla viikolla sain tietää että pääsen töihin. Parista viikosta puhuttiin sillä kertaa, mutta sitten tuli uutta. 

 

Lämmittelykierroksen sukat jäi tekemättä, tai alotin kyllä, mutta tuli liian isoa ja oli purettava. Ei sitten aika riittänyt moneen yritykseen ja säätämiseen, niin jätin sillä kertaa tekemättä, mutta laitoin ohjeen talteen.

 

Ensimmäisellä kierroksella oli korkeaoktaanisena mallina Nicole Simmonsin Amphitrite Socks. Matalaoktaanisen mallikuvasta tuli heti mieleen Jussi-paita, joten ei tullut mieleenkään tehdä. Eikä tämän mallin palmikot olleet pahoja kun ne oli vain yhden silmukan kiertoja eli siinä ei tarvinnut apupuikkoakaan.

Valitsin värit ja silmukkamäärän sen mukaan että teen ne itselleni Kun olin tehnyt vähän vartta, sovitin ja totesin että ei mene sovinnolla kantapään yli, ei tulekaan mulle sopivia. Sitten ennen kärkikavennuksia tyttö sovitti ja sanoi että liian pienet toisen sukan päällä pidettäväksi, ei huoli. No höh. Eihän tällaisia voi myydäkään kun on toisen ohjeella tehty, eikä ole kenelle antaisinkaan. Sovitin uudestaan itse ja totesin että kyllä nämä mulle sopii, on vain jämptimmät kuin mihin olen tottunut, eikä tosiaan mene toisen sukan päälle.

Puikot: 2,5 ja kirjoneuleessa 3

Lanka: Nalle granaattiomena (533) 96 g ja vihreä (348) 21 g

Kesäkuun kuvia

Viikko ennen juhannusta oli kukassa tervakot, tädykkeet, juhannusruusut ja ensimmäiset pionit ja vaikka mitä muuta. Kaalintaimet kasvoi hyvin kasvihuoneessa. Saatiin joskus kaverilta mansikantaimilaatikoita, ja siihen on tosi hyvä kylvää kaalit yksitellen. Ison laatikon voi viedä kasvihuoneeseen itämään, saa kastella kastelukannulla, ei tarvi koulia ja tulee hyvät voimakkaat taimet.

Viikko juhannuksen jälkeen niityllä kukki isot kellot ja kukkapenkissä loput pionit. Paahteessa kukinta ei kestänyt kauan.

Ja tämä murheenkryyni: kirsikkapuun versotauti. Ensimmäisiä sairaita oksia leikkelin pois ja juhannuksena piti leikata enemmän, mutta se jätettiin kesken. Kirsikan raakileet oli jo isoja ja alkoi punertaa, ja mä halusin tänä vuonna saada kirsikoita. En tiedä onko se puu hävitettävä kokonaan vai voiko sitä enää pelastaa mitenkään.

 

Hempeitä raitoja

Olen jo monta vuotta halunnut kutoa tällä tavalla raidoitetut sukat. En kuitenkaan halunnut ottaa täysistä keristä lankaa tällaisiin sukkiin, jotka voisi kutoa aika pienistäkin jämistä. Nyt oli sopivia pieniä keriä ja EM-jalkapalloa katsoessa tarvittiin helppo työ, niin nyt oli aika. Näihinhän voisi laittaa vaikka kuinka montaa väriä, vaikka joka raita eri väriä, mutta näissä nyt on vain neljä väriä. Tykkään tosi paljon. En tiedä kenelle nämä menee, mulle ei sovi, enkä mä raaskisi näitä saapassukkina pitääkään.

Puikot: 3

Lanka: Nalle neljää eri väriä yhteensä 88 g

Jalkapallon EM-huumaa ja jälkiseurauksia

11.6. "Satakunnan alueellinen tartuntatautien torjunnan työryhmä (ATTR) tiedottaa, että ei enää suosittele kasvomaskien käyttämistä julkisissa sisätiloissa, kuten kaupoissa ja kirjastoissa." Jotenkin hassusti sanottu minusta, antaa ymmärtää ettei olisi suotavaa käyttää maskia. Tarkoitus oli varmaan kertoa että maskisuositus on poistettu. Tosin esimerkiksi joukkoliikenteessä maskia pitäisi edelleen käyttää.

22.6. Tartuntaluvut oli jo jonkin aikaa luokkaa 50 päivässä, mutta tänään oli jo 110.

24.6. Tänään tartuntoja yli 140. Jalkapallon EM-kisamatkat Pietariin näkyy jo.

26.6. Satakunnassa oli pitkään nollapäiviäkin, mutta nyt mennään taas lähelle kymmentä tapausta päivässä. Koronaa on haettu laivaristeilyltä ja Pietarista.

27.6.Tänään esitettiin arvio, että Pietarista on tuotu yli 200 tartuntaa.

28.6. Lähes 300 tartuntaa Pietarista. Suurin osa on Helsingissä, mutta on niitä muuallakin. Ja sama porukka reissaa ympäriinsä ja käy festareilla tartuttamassa muita.

30.6. Tänään 355 uutta tartuntaa. Ei hyvältä näytä, jos ne ei ymmärrä pysyä nyt kotona.

Näiltä sairastuneilta voisi kysyä oliko se sen arvoista. Ei mun olisi tullut mieleenkään lähteä nyt Venäjälle, josta tulee tietoja uusista ennätysluvuista koronaan kuolleita.

Taas saa pelätä mitä tämä tekee tavallisille ihmisille. Kesäteatterit on harjoitelleet ja julkaisseet koska on näytäntöjä, tanssilavat toimii taas, urheilutapahtumiin on päässyt paikan päälle. Paikallinen urheiluseura on tehnyt kaikki järjestelyt ensi viikon tansseja varten, ja nyt on pelko että Turusta tulee ukaasi että ei saa kokoontua.

 

Kevätretki kaupungin toiselle laidalle

Kauniina mutta vähän viileänä sunnuntaipäivänä toukokuun alussa tehtiin taas retki nuorimmaisen ja hänen kummitätinsä kanssa. Nyt ei oltu kansallispuistossa eikä muullakaan suolla, vaan meren rannalla.

Ensimmäinen kohde oli Yyteri, yksi Suomen ja Pohjoismaidenkin pisimmistä hiekkarannoista. Sinä päivänä ei tarvinnut kulkea yksin tyhjää hiekkarantaa, vaan oli vaikeaa saada kuvaa jossa ei näkyisi ihmisiä.

 

Matka jatkui Mäntyluotoon ja Kalloon. Käveltiin aallonmurtajan päähän, mistä näkyi Reposaari ihan lähellä. Siellä ei ollut sopivaa piknikpaikkaa, joten syötiin eväitä Kallon kallioilla, siinä missä "kaikki" käy katselemassa ja kuvaamassa myrskyävää merta. Kyllä siinä tällainen maakrapukin voisi istua vaikka kuinka kauan ja katsella merta. Pieni harmituksen aihe oli, kun satamassa oli saksalainen laiva joka oli tullut Ruotsista puutavaralastissa.

Seuraavana oli Reposaari. Olisi menty Merimestan näköalatasanteelle, mutta sisällä oli kyltti että käynti ulkokautta ja tarjoilija lupasi avata oven, odoteltiin kymmenen minuuttia eikä ovea avattu ja lähdettiin pois. Kirkkoon ei koronan takia päässyt. Käveltiin hautausmaalla ja bongattiin olympiavoittajan hauta. Sitten kierrettiin linnakepuisto ja kiivettiin tähystystorniin.

Seuraavaksi ajettiin saaristotietä Ahlaisiin. Oli tarkoitus kiertää luontopolku Sandössä, mutta ei löydetty mitään opasteita polulle. Yhtä metsätietä arveltiin siksi, mutta kun porukan nuorin ei halunnut enää kävellä, lähdettiin pois. Poikettiin Kitukoskelle syömään loput eväät. Sinne pääsee autolla ihan lähelle ja siellä on iso leiripaikka jossa on monenlaista laavua, kotaa ja katosta ja useampi nuotiopaikka. Toiset retkeilijät kutsui meidät nuotiolleen kun olivat lähdössä, istuttiin siinä vähän aikaa ja huolehdittiin sammutuksesta.

Vapaus koitti - mutta kuinka pitkäksi aikaa

24.5. Se Kanta-Hämeessä sairaaloissa leviävä virusmuunnos on Intian variantti, ja se on tarttunut jopa molemmat rokotteet saaneisiin hoitajiin suojavarustuksen läpi. Millä siltä sitten suojautuu.

25.5. Nyt on ulkotiloissa kokoontumisrajoitus 50 henkilöä.

26.5. Oli taas joku tiedotustilaisuus, jossa sanottiin että perustason alueilla ei yleisötilaisuuksia rajoiteta erikseen. Ei selvinnyt koska tämä tulee voimaan, ja AVI voi silti määrätä rajoituksia.

27.5. Kanta-Hämeen tilanne on niin paha, että toisen asteen opetus menee viimeiseksi viikoksi etäopetukseen.

31.5. AVI olisi jo vapauttanut Satakunnan yksityistilaisuudet, mutta jäi vielä odottamaan mitä ATTR on mieltä huomenna.

1.6. Ulkona ei enää tarvitse noudattaa turvavälejä. Ravintoloiden tanssikielto jatkuu, mutta ulkoterassilla saa tanssia. Tanssiiko joku terassilla, ja jos ei ole musiikkia miten tanssitaan?

AVI poisti Satakunnan rajoitukset, paitsi Raumalla on kokoontumisrajoitus vielä viikon. Pienen piikin ne Lukon juhlat aiheutti, mutta se saatiin äkkiä kuriin. AVI puhuu edelleen turvallisista etäisyyksistä.

4.6. Suomen Viron-suurlähettiläs on joutunut Viron pääministerin puhutteluun. Suomi sallii työmatkat EU- ja Schengen-alueella ensi maanantaista lähtien, mutta vain lentäen. Virosta Suomeen kuljetaan töissä laivalla. Lentäen tehtäviä työmatkoja lukuunottamatta Suomen matkustusrajoitukset jatkuvat ennallaan juhannuksen yli. Oli kyllä aihettakin ottaa puhutteluun. On se kumma että vaikka vihreät on hallituksessa, lentämään pääsy on tärkeintä.

5.6. Tänään oli päättäjäispäivä. Vanhempia ei päässyt koululle, no en olisi mennytkään, ja luokat oli kai erillään. Lukiolainen ei mennyt ollenkaan koululle, sanoi ettei niillä ole siellä mitään. Lehdestä katselin kuvia että ylioppilasjuhlissa oli ollut porukka luokittain ja näkyi olevan maskit naamalla. Vanhojentansseja ja penkkareita oli ollut jossakin tällä viikolla.

6.6. Urheiluseura päätti pitää ne heinäkuun tanssit. Multa jää sitten tänäkin vuonna neulefestarit käymättä, kyllä tanssit menee edelle.

Tartuntaluvut on pudonneet vähän yli sataan päivässä, suurin osa on pääkaupunkiseudulla. Satakunnassa on ollut useita nollapäiviä. Rokotukset etenee hyvää vauhtia.

Saa nähdä miten tilanne kehittyy, kun tuntuu että rajoitukset poistetiin yhtäkkiä. Kesällähän muutenkin influenssa vähenee, mutta niistä virusvarianteista on vaikea sanoa käyttäytyykö ne samalla tavalla. Pahaa pelkään että ne vapauttaa ulkomaanmatkailun ihan liian aikaisin, ja sitten käy huonosti.

Kesä tuli

  Toukokuun ensimmäisellä viikolla oli vielä joka yö pakkasta ja luntakin sateli, mutta 11. päivä tuli yhtäkkiä kolmen päivän hellejakso. Kaikki alkoi vihertää ja puut tuli lehteen ihan hujauksessa.

Kasvihuone on saatu siihen kuntoon että pääsisi istuttamaan, mutta tomaatintaimet on vielä kuistilla ja kurkut vasta kylvin. En ole hätäillyt kylvöjen kanssa, kun ei valo riitä talvella kun ei ole kasvilamppuja. Ostettiin uusi perheomenapuu, luumupuu kun vanhat näyttää huonokuntoisilta, ja toinen päärynäpuu. Joitakin perennoja ja kesäkukkia tietysti myös - en tiedä sitten kuka ne kukat istuttaa, kun kasvimaatakin pitäsi tehdä. Ensimmäiseksi pitää kaivaa voikukat pois ettei niitä ajeta jyrsimellä silpuksi. Miehen mukaan ne voi mennä silpuksi, ja voi lisääntyä, kun mä sanon että ne menee silpuksi ja lisääntyy. Yhtenä vuonna se sanoi että miksei niitä myrkkyjä voi käyttää omassa kasvimaassa kun niitä saadaan ostoruuassakin! Se on saanut aika hyvin opetettua pojalle saman valituksen: poika ihmetteli onko kannattavaa kasvattaa itse perunaa ja muita kasveja. Taas kerran pidin saman luennon: kerroin että muutaman metrin päässä VT12:sta kasvaa kaaleja ja muita vihanneksia, ja villivihanneksia neuvotaan keräämään vasta 100 metrin päässä tiestä, niin että mun ei tee yhtään mieli ostaa kaupasta kaalia eikä paljon muutakaan avomaan kasviksia.

Halpa-Hallin mainoksessa oli puutarhatyökaluja halvalla, ja erehdyin ostamaan halpaa, tai siis pyysin miestä tuomaan kun kävi kaupassa. Voikukkarauta, tai se olikin varmaan rikkaruohoraudan nimellä, meni kolmannen voikukan kanssa solmuun, vaikkei se juuri ollut viittä senttiä pitempi. Haraa kokeilin pensaan alle, piikit kyllä kesti mutta kahva jäi käteen muutaman vedon jälkeen. Halvalla ei saa hyvää, pitäisihän se jo tietää.

Eilen aamulla lupailin nuorimmaiselle kirsikankukkajuhlaa - eli syödään jäätelöä kukkivan kirsikkapuun varjossa - mutta ei siitä tullutkaan mitään kun koko päivän satoi. Eikä tule kasvimaan teostakaan nyt mitään. Ei auta sadetakkikaan, kun savi on niin märkää että sinne uppoaa.