keskiviikko 21. joulukuuta 2016

Jouluaskartelua

Huopa tuo jotenkin mieleen joulun, ehkä se on jäänyt alakoulusta mieleen kun tontuille askarreltiin huovasta tonttulakki ja kaikenlaista muutakin. Neulekahvilassa askarreltiin jouluisia koreja Taito-keskusten myymästä kierrätyshuovasta - kuka tietää vaikka olisin ostanut omista vanhoista villapaidoistani ja sukistani tehtyä huopaa, kun lähetin viime talvena keräykseen aika kuorman raaka-ainetta.


Tähän koriin käytin huopaa 0,5*0,5 metrin palan, mutta korin voi tehdä pienemmänkin, tai miksei isommankin. Jokaiselta sivulta leikataan kohtisuora viilto 1/3 päästä kulmasta pituudeltaan 1/3. Sitten taitellaan niin että jokainen sivu on kaksinkertainen ja kiinnitetään napeilla yläosasta. Huopaa on helppo koristella vaikka ristipistoilla tai mitä vain keksii.

maanantai 19. joulukuuta 2016

Vaihteeksi ompelua

Pitkän aikaa teki jo mieli ommella jotakin, muutakin kuin vetoketjun vaihtoa. Alkukesällä jouduin siivoamaan kaikki ompelukset pois rippijuhlien tieltä, ja vasta muutama viikko sitten otin taas saumurin esille.

Ompelin nuorimmalle parit housut, toisissa on taskut, taskunsuun kirjava vinokaitale löytyi Karnaluksista. Leikkasin suurin piirtein vanhojen housujen mukaan, jotka löysin vaatehuonetta siivotessa. Nyt kun on monta vuotta kulunut, ei ne kaikki varastoidut vaatteet enää näytäkään niin hyviltä kuin silloin kun ne jäi vanhimmalta pieneksi. Tuntuu että pienet tahrat on kasvaneet, ja vähintään kuminauhat on menneet pilalle. Silloin ne tulee käytettyä kun saa siirtää suoraan seuraavalle käyttöön, mutta nekin housut oli liian tyttömäiset ja siksi ei poika pitänyt niitä loppuun. Nykyään katson paljon tarkemmin mikä kelpaa vielä käyttöön ja vien ne aika pian Konttiin. Se vain vaivaa että kelpaako ne siellä myyntiin kun ei ole merkkivaatteita ja on jopa itse tehtyjä - vai meneekö roskiin. Toisaalta sitä ei pitäisi ajatella enää kun on itse luopunut niistä, mutta tottakai toivoo että ne menisi käyttöön.

Tein myös pari paitaa. Ei huvittanut nyt piirrellä isompia kaavoja, joten lisäsin pienempään kokoon pituutta ja reilummat saumanvarat. Jospa näillä menisi syksyllä eskariin. Pitää valmistautua hyvissä ajoin, kun ei tiedä mitä talvi ja kevät tuo tullessaan - ainakin vaikuttaa pahalta.
 


Vanhemman tytön pyjama oli käynyt lyhyeksi mutta oli muodottoman leveä - ihan alusta alkaen. Kun kangas oli vielä ihan hyvän tuntuista, tein siitä pikkuiselle "normaalimuotoisen" pyjaman.


Minulla on saumurin kanssa ongelma. Se tekee aina välillä kuvan mukaista jälkeä jos on paksumpi kohta, kuten kuvassa taskunsuun kanttaus (vähän sinistä pilkottaa reunassa), vaikka tämäkin vinokaitale oli todella ohutta. Ja nytkin se teki sen vain toisessa sivusaumassa. Usein se tekee sen housujen haarasaumassa ja paidan olkapäällä hihaa kiinnittäessä. En ole saanut saumurin käyttöön varsinaista opetusta, kansalaisopistossa vain sanottiin että ompele saumurilla ja kone oli säädetty valmiiksi. Omaa konetta ostaessa olisi hintaan kuulunut jonkinlainen käyttökurssi, mutta sinä talvena tuli sellainen hässäkkä että kurssi jäi käymättä ja sitten olikin kulunut niin paljon aikaa etten enää kehdannut kysellä, ja nyt ei ole koko liikettä enää.

perjantai 9. joulukuuta 2016

Pikkujouluristeily

Neulekahvilasta tehtiin syyslukukauden päätteeksi ekskursio Liljan Lankakauppaan.

Suunnittelin etukäteen, että ostan vain ohutta sukkalankaa, enintään puoli kiloa. Näin ohuesta langasta en ole ennen kutonut sukkia, mutta monet kuviolliset ja kirjoneuleohjeet on hyvin ohuelle langalle ja isoa mallikertaa on vaikea alkaa muuttamaan.


Ylinnä ne mitä suunnittelinkin ostavani, mutta eihän se siihen jäänyt...


Vielä pari väriä lisää sukkalankaa, eikä siinä vielä kaikki...


Paljettilankaa voi joskus tarvita tehosteena jossakin, eikä sitä löydä mistään silloin kun tarvitsisi. Sitten tuo upean värinen ihana lähes 300 g vyyhti villalankaa hyppäsi ihan väkisin koriini. Sellainen lankavyyhti joka oli ihan pakko saada vaikka vain katseltavaksi ja hypisteltäväksi. Sain mukaani myös huivin ohjeen - minä, joka en koskaan ole käyttänyt isoja huiveja, aloin heti kutomaan huivia tuosta langasta. Puuvillasekoitesukkalangan ostin kokeeksi, että testaan millaiset sukat siitä tulee.

Lankojen lisäksi kaupassa on tarjolla neuvoja ja neuleohjeita jopa ilmaiseksi, ja lankaostosten lomassa voi nauttia herkulliset pullakahvit. Vuoden Kyläteko -palkinto meni ihan oikeaan osoitteeseen.

Ennen tuota ostosreissua tämän vuoden langankulutukseni oli juuri ylittänyt ostokset - mutta nyt ollaan taas toista kiloa plussalla. Yksi isompi työ on tosin kesken, mutta ei sekään ole niin iso että veisi tilastoa miinukselle.

Kun yhteen suuntaan kumartaa, niin toiseen pyllistää

Olen jo monta vuotta löytänyt itselleni sopivat farkut Sokoksesta niiden omasta mallistosta ja vieläpä kohtuuhintaan. Se on loppu nyt. Minun vähäisten ostosteni loppuminen ei Sokosta valitettavasti kaada, mutta mielipiteenilmaus se on kuitenkin. Ennen Sokoksella oli maine parempana vaatekauppana, mutta nyt se myy ennemmin  muovikrääsää kuin laatua.

"S-ryhmään kuuluva SOK kertoi torstaina, että Sokos ei enää hyväksy valikoimiinsa aitoja turkiksia tai turkissomisteita, vaan haluaa tarjota kuluttajille eettisesti kestäviä tuotteita ja palveluja."

"Suomen turkiseläinten kasvattajain liiton vuoden 2014 selvityksen mukaan ala työllistää Suomessa suoraan 4 350 ihmistä ja välillisesti 13 200."

Tekopyhyydessään ja muka-eettisyydessään S-ryhmä on sitä mieltä, että nämä yli 13 000 ihmistä saavat mennä jonon jatkoksi työttömyyskortistoon ja heidän perheensä joutukoot köyhyyteen. Johdon selittelyt ettei Sokos ole myynyt turkiksia vuosikymmeniin ei vakuuta, koska kaksi vuotta sitten ostin lapselle Sokoksesta talvitakin jonka huppua reunustaa turkiskoriste. Ja jos ei asiassa olisi mitään uutta, miksi siitä piti antaa näyttävästi tiedote.

S-ryhmän johto on unohtanut otsikon vanhan totuuden: kumartaessaan vihervasemmiston suuntaan S-ryhmä samalla pyllistää perustajajäseniensä jälkeläisille. Veikkaanpa että tämä näkyy osuuskauppojen jäsenmäärässä varsinkin Pohjanmaalla. Muutenkin S-ryhmä on kaukana siitä mikä oli osuuskauppojen perustajien tarkoitus, ja kohtelee tuottajaa kaikkein törkeimmin.

keskiviikko 7. joulukuuta 2016

Socktober

Löysinpä tällaisenkin sukkamallin netistä. Oli kiinnostavan näköinen kuvio niin piti kokeilla. Ohje löytyy täältä.


Ei ollut kokemusta nostetuin silmukoin tehdyistä malleista enkä osannut ottaa huomioon että se kiristää jonkin verran. Kyllä nämä jalkaan saa, mutta varsi olisi kannattanut kutoa paksummilla puikoilla. Nämä on kudottu Nallesta 2,5 puikoilla - oletan että ohjeen lanka olisi ohempaa. Poika valitsi itse farkkusinisen kaveriksi ruskean, ja hyvin sopii. Ohjeesta poiketen tein ihan tavallisen hollantilaisen kantapään.


Tuli tehtyä taas myös yhdet räsymattosukat, kun tarvitsin  syyslomalla helpon mukaan otettavan käsityön. Raitalankaan hain alotuskohdaksi saman värin, mutta siníkirjavan alotin siitä mistä kerä alkoi. Pieni ero ei mun mielestä haittaa.

Piti luoda uusi tunniste "nuorisolle", koska nuo pojan sukat on vain numeroa pienemmät kuin minun jalkani, niin "lapsille" ei enää oikein sovi.

tiistai 29. marraskuuta 2016

Keittokirja ja muuta askartelua




Parhaat ja useimmin käytetyt leivontaohjeet on yleensä saatu joltakin tai otettu talteen lehdestä. Näitä irtolappusia on kertynyt jonkin verran, kun on lisäksi sellaisia "tuo näyttää hyvältä, kokeilen joskus"-ohjeita. Viime talvena halusin jotakin järjestystä näihin lappusiin. Otin vanhan kansion johon mahtuu A5-kokoinen paperi ja jota ei voinut sinällään käyttää ja päällystin sen kankaalla, kankaan kiinnitin decoupage-lakalla. Joskus aikaisemmin kokeilin liimata kankaan laimennetulla Erikeeperillä niin kuin jossakin neuvottiin, mutta se ei onnistunut. Liima vaatii huokoisen pinnan, jotta se pysyy kiinni, mutta tällä lakalla onnistui hyvin. Varmaan tavallinen lakkakin toimisi yhtä hyvin, ainakin yksi tuttu puuseppä sanoi käyttäneensä ihan tavallista sisälakkaa kun teki palapelejä vanerista ja serveteistä.


Saman tien päällystin myös isomman mapin, joka oli vähän ankean värinen, ja kun sattui olemaan käsillä verhonpala joka olisi muuten mennyt roskiin. Tässä kansiossa säilytän lehdistä ja netistä löydettyjä askarteluohjeita. Tykkään että ohje on paperilla, ettei tarvitse tietokoneelta etsiä ohjetta sitten kun innostuu tekemään jotakin.


Ja sitten kokeilin päällystää myös purkkeja. Purkit on ensin maalattu valkoisella maalilla, ettei alkuperäiset kuviot näy läpi. Pringles-purkkiin leikkelin Aku Ankasta paloja ja karkkipurkit on päällystetty kankaalla. Ensimmäisen jälkeen totesin, että pitää käyttää ohempaa kangasta tai jättää yläreunasta vähän vajaaksi, kun kansi painoi kankaan reunan irti.

maanantai 7. marraskuuta 2016

Kauluri

Surffailin netissä katselemassa toisten käsitöitä ja etsimässä ideoita mitä tekisin seuraavaksi jotakin muuta kuin sukkia - ja törmäsin Pizzicaton kauluriin. Keksin että teenpä pikku prinsessalle kaulurin villalangasta niin saa heittää vanhan akryylisen kierrätykseen.


Tein muuten em. mallin mukaan, mutta  sileän osan alussa loin olkapäille 4 s kummallekin puolelle että sain vähän leveämmän. Ja minulla riitti sama 96 s, vaikka kudoin 3 puikoilla. Lanka on 100 % villaa Bambinoa, en tiedä onko sitä enää saatavissa mutta omissa varastoissa oli.

perjantai 4. marraskuuta 2016

Perussormikkaat

Neulekahvilassa kudottiin sormikkaita. Olin joskus kauan sitten kutonut yhdet sormikkaat ja muistelin sitä kovin hankalaksi hommaksi, mutta innostuin kuitenkin kokeilemaan uudestaan. Olihan se vähän sellaista näpertelyä, ja kun teen aina molempia yhtaikaa tarvittiin kolmannet puikotkin, tai olisi tietysti voinut pelata apulankojen kanssakin. Sormien väleihin tahtoo jäädä reikiä, jos ei poimi ylimääräisiä silmukoita ja kavenna pois, mutta minä jätin sen verran pitemmän langanpään että sain kursittua reiät kiinni päättelyvaiheessa. Lanka on Nallea ja kudoin kolmosen puikoilla. Ihan hyvät tuli - ja keväinen väri piristää. Oikeasti vihreä on kirkkaampi kuin kuvassa.

 


tiistai 1. marraskuuta 2016

Matkakäsityö

Seuraavaksi tein taas ihan tavalliset räsymattosukat, kun piti saada pieni työ Seinäjoen reisulle mukaan. Kävin siis katsomassa millaiset käsityömessut siellä on, kun ennen olen käynyt vain Tampereella. Kai sieltä olisi voinut ostaa paljonkin kaikenlaista, mutta täytyi miettiä tarvitsenko tosiaan vai onko joku juttu vain kiva. Muutaman rullan kalalankaa ostin, jos tulisi virkattua joku kuviollinen laukku tai pussukka. Ja pikkuiselle pienen tuliaisen (jääkaappimagneetti).



Näihin sukkiin meni melkein kaikki loput Fasaanit ja toisena lankana on vihreä Polkka.

Kompostintäytettä


Näin käy kun kaikki keittiöhommat on jätetty yhden ihmisen tehtäväksi, joka tietenkään ei tykkää ruuanlaitosta ollenkaan ja inhoaa tiskaamista yli kaiken. Kurkut on poimittu kasvihuoneesta täyteen kokoon kasvaneina ja kasvimaasta ennen hallayötä, mutta kukaan ei ole niitä säilönyt. Aikaa ei taas ollut moneen viikkoon siihen että olisi raivannut keittiöön tilaa ja tehnyt suolakurkkuja, ja hukkaan meni kurkut. Joku voi ajatella että onhan mulla aikaa vaikka kuinka, kun ehdin kutoa sukkia, mutta siinä ajassa kun jossakin välissä kudon puikollisen tai ehkä jopa kaksi kerrosta ei kauheasti ehdi tiskata ja säilöä. Sitä paitsi enimmäkseen kudon jossakin muualla kuin kotona, kuten odottaessani lasta harkoista tai toista kerhosta. Kaikki aika kotona menee ruuanlaittoon ja toisten passaamiseen ja kaikenlaiseen päivystämiseen. Ja se kun mä vaihdan vetoketjuja ja kuminauhoja lasten vaatteisiin on kuulemma mun oma harrastus. Pitäisi päästä töihin että toisten olisi pakko huolehtia itse itsestään.

perjantai 28. lokakuuta 2016

Paloheinä

Pitkään aikaan en ole saanut tekeleitäni tänne blogiin asti. Muutama työ on kyllä valmistunut ja joitakin on viimeistelyä vaille, mutta ei ole oikein ollut työrauhaa kuvata töitä ja kirjoittaa. Nyt on aikaa kun toiset on kylässä ja kalassa - mä en saa kirjotettua jos on vain viisi minuuttia aikaa jossakin välissä, mun pitää miettiä ja muokata tekstiä kaikessa rauhassa.


Ensimmäiseksi tulee kirjoneulesukat. Löysin tämän mallin Fireweed By Rosehiver kun etsin netistä mallia jossa olisi 60 tai 64 silmukkaa, jotta sen voisi kutoa Nallesta.
Tässä mallissa oli 64 s, joten päädyin 2,5 numeron puikkoihin, kun normaalisti 3 puikoilla kudon 60 silmukalla. Muuten tuli ihan sopivat, paitsi varren yläosa on vähän kapea, olisihan siitä tietysti voinut jättää ensimmäisen kuvion pois, mutta kyllä ne jalkaan sopii. Punakirjava lanka on Nalle Taika-langan uusi väri pinkki. Jos en olisi sitä löytänyt kaupasta, olisin käyttänyt yksiväristä punaista.

Kuvio voi ensi alkuun näyttää vaikealta, mutta ei se ollut kun vain pysyi oikealla rivillä, eikä tässä ollut pitkiä lankajuoksuja kuin muutama. Ainoa mikä tökki oli ulkomaankielinen ohje. Ensin piti hakea sanakirjasta oudot sanat ja lukea ohje pariin kertaan läpi, ja sitten arvata loput. Olen saanut niin tarpeekseni pakkoenglannista kaikkien niiden tenttikirjojen kanssa, että paljon mieluummin olisin lukenut ruotsin- tai vaikka saksankielistä ohjetta. Tosin sanakirjaa niissäkin olisi tarvinnut.

Tässä tuli muuten opeteltua samalla kolme minulle ihan uutta juttua sukankutomisessa: pyöröpuikoilla kutominen - tosin kantapäässä piti käyttää myös sukkapuikkoja, ranskalainen kantapää jota en koskaan suunnitellut tekeväni kun se näyttää niin hassulta, ja kärjen sulkeminen silmukoimalla.

perjantai 16. syyskuuta 2016

Lyhyt puutarhakatsaus




Näistä kauniista syyspäivistä on taas kerran saanut "nauttia" pääasiassa sisätiloissa yskien ja niiskuttaen. Onneksi ehdittiin nostaa perunat ennen flunssaa. Monet kasvit on jo ränsistyneet, mutta auringonkukat ja muutama leijonankita jaksaa hehkua. Alemmat auringonkukat on 'Italian White' ja 'Evening Sun'. Kylvin niitä sekaisin ja ajattelin että se olisi hieno väriyhdistelmä, mutta siellä onkin kaikenlaisia kirjaviakin kukkia, ja noita vaaleankeltaisia vain yksi. Mutta on ne silti hienoja. Ensimmäisen kerran sain auringonkukat onnistumaan.

 
Rauli-myrsky teki sen verran tuhojaan että kasvihuoneesta hajosi taas kolme automaattiavaajaa ja lisäksi kasvihuoneen toinen pääty siirtyi sokkelin päällä muutaman sentin niin että nurkka oli auki. Mies sai päätyn työnnettyä paikalleen ja viritteli sinne jotakin kiinnikkeitä ettei toista kertaa siirry ja sitoi kattoluukut kiinni, kun kohtahan se kasvihuone tyhjennetään kuitenkin niin ei enää kannata uusia avaajia laittaa.
Olen kyllä tosi pettynyt noihin avaajiin. Ne kai tulee Tanskasta ja luulisi että siellä käy vähän kovemmat tuulet kuin täällä: jos ne kestää siellä niin miksei ne kestä täällä. Ei ole ihan halpaa jos muutaman kerran vuodessa menee noin sadanviidenkympin osat.


perjantai 2. syyskuuta 2016

Sydämellisesti ystävänpäiväsukat

Tässä on toiset kutomani kirjoneulesukat. Sain ohjeen Pirjo Iivoselta kun kävin viemässä niitä juhlasukkia. Ohje löytyy ravelrystä. Meikäläisen sääriin ei sovi polvisukat, joten tein lyhemmät varret, olisi voinut olla vieläkin lyhemmät mutta en osannut päättää mitkä kuviot vielä jättäisin pois. Kantapään ja kärkikavennukset tein ohjeesta poiketen omaan tyyliini, ja minulla kerros vaihtuu takana. Kantapäässä kokeilin ensimmäisen kerran vahvistettua kantapäätä siten että kutomatta nostetut silmukat on vuorottain: kivan näköinen mutta ei ollenkaan yhtä napakka kuin perinteinen kantapää.


Nyt meillä on lopultakin portaat puutarhan puoleisella kuistilla - hyvä valoisa paikka kuvaamiseen.

sunnuntai 7. elokuuta 2016

Juhlasukat

Tässä ovat elämäni ensimmäiset kirjoneulesukat - mutta ei varmasti viimeiset, ei ollut yhtään vaikeaa. Tämän ohjeen sai kun sitoutui kutomaan yhdet ohjeen mukaiset sukat Keski-Hämeen 60-vuotisjuhlakampanjaan. Sukat lahjoitetaan loppuvuodesta johonkin paikalliseen kohteeseen mitä ei kai ole vielä päätetty. Ohjeen on suunnitellut Unelmien silmukat - Haaveista sukiksi -kirjan tekijä Pirjo Iivonen.


Ohje oli naisen sukkaan Nalle-langalle, mutta ajattelin että varmasti lahjan saajissa on myös miehiä joten kudoin samalla silmukkamäärällä Seiskaveikasta niin sain isomman koon.

Nyt tuli kova innostus kutoa kirjoneulesukkia ja etsiskelin lehdistä ja netistä malleja, mutta suurin osa on ohuemmalle langalle kuin mitä mun varastoissa on. Tietysti silmukkamäärää voi muuttaa, mutta jos mallikerta on vaikkapa 24 s niin kuin joissakin Roosa nauha-malleissa niin ei se oikein onnistu. Luin juuri että Novitaltakin tulee tai on tullut ohut sukkalanka Venla, mutta toistaiseksi värikartassa oli vain viisi väriä. Mutta kun ei pitäisi ostaa lankoja ennen kuin entiset on kudottu...

perjantai 29. heinäkuuta 2016

Jenkkikassi

Törmäsin joskus Suuren Käsityön sivuilla virkatun jenkkikassin ohjeeseen. Silloin kun olin ala-asteella, joillakin pojilla oli tämännäköisiä kasseja koululaukkuna. Niitä oli varmaan useampia värejä, mutta kaikki taisi olla tummia värejä.


Tämän tein kuitenkin pikku prinsessalle käsilaukuksi, ja hän sai itse valita värin ostamistani langoista. Tosin tarkkaan harkitsen milloin annan sen käyttöön, että pysyisi vähän aikaa puhtaana. Punainen puuvillalanka on Karnaluksista ja valkoinen vanhoista varastoistani, valkoinen oli hiukan paksumpaa mutta ei haittaa.

torstai 28. heinäkuuta 2016

Hienostelusormikkaat

Olen joskus kutonut sormikkaat ja minusta se oli niin hankalaa ettei ole huvittanut tehdä toisia. Sitten löysin virkattujen sormikkaiden ohjeen ja innostuin kokeilemaan. Oli sopivan pieni työ mukaan Tallinnan matkalle. Eihän ne toki sillä matkalla valmistuneet, mutta ensimmäinen sormikas eteni yli peukalon.


Ohje on Drops 108-42. Juuri ohjeen mukaista lankaa minulla ei ollut varastossa eikä sitä saanut lähikaupastakaan, joten käytin Nallea. Ajattelin että Nalle on paksuudeltaan riittävän lähellä että tehdään samalla silmukkamäärällä. Ihan hienot tuli kyllä, mutta sormet on sen verran kapeat ja vielä venyy pituutta käteen laittaessa että ne täytyy asetella käteen joka sormi yksitellen. Kuinkahan kapeat ne olisikaan tulleet siitä alpakkalangasta. Pituussuuntaan venyminen olisi varmaan ongelma vaikka ne olisi vähän leveämmätkin, taitaa olla virkkauksen ominaisuus.

keskiviikko 27. heinäkuuta 2016

Isommat räsymattosukat

On jäänyt esittelemättä jo toukokuussa valmistuneet räsymattosukat, tällä kertaa kokoa 43.


Sain kulutettua näihin vanhan ruman vihreänkirjavan Polkan ja toisena lankana on siniharmaa Raita.

tiistai 26. heinäkuuta 2016

Puutarhaongelmia

Telkkarissa oli joskus sarja Lähiöunelmia jota tyttö katsoi ja mä nimitin sitä lähiöongelmiksi mitä se kai lähinnä olikin. Telkkarista tulee myös Puutarhaunelmia - mutta meillä on enemmänkin ongelmia.

Tänä kesänä suurimpia ongelmia on ollut että mun jalat ei enää kestä olla koko kesää kumarassa kitkemässä kasvimaata ja kukkapenkkejä, joten kukkapenkit on siivoamatta. Toiseksi heinäallergia oli tänä kesänä harvinaisen paha, varsinkin kun heinää pääsi tekemään vasta viime viikolla säiden takia, eli ympärillä timotei hedelmöi monta viikkoa. Ei täällä ole satanut paljon mitään, mutta kuitenkin sen verran kolmen päivän välein ettei voinut tehdä heinää. Toukokuussa satoi 44 mm, kesäkuussa 71 ja heinäkuussa tähän mennessä 31 mm. Tytön piti olla mansikoita poimimassa kolme-neljä viikkoa, mutta ensimmäisen viikon jälkeen isäntä totesi että mansikat loppui, raakileet alkoi "paistua". Samana päivänä teksti-tv:ssä luki että mansikoita ei saada poimittua kun vaoissa lainehtii vesi. Ei mene ihan tasan nämä sateet.

Ja mustia pieniä muurahaisia on valtavasti, ihan joka paikassa. Kukkapenkeissä, kasvihuoneessa, kasvimaassa, kaikkialla. Eikä niitä saa millään hävitettyä, kun ei viitsi kaikkea myrkyttääkään.

Monenlaisia muutostarpeita olisi puutarhassa. Iirikset olisi pitänyt jakaa jo ajat sitten, tänä vuonna ei tullut enää yhtäkään kukkaa. Ja tälle luppiolle pitää etsiä uusi paikka. Se on kasvanut hyvin, liiankin hyvin niin että 'Sarah Bernhardt' vieressä ei jaksanut kukkia ollenkaan. En ole vielä keksinyt uutta paikkaa.

Saniaiset ovat levinneet niin että kuunliljat pitää pian siirtää alta pois. Ja kun niillä oli olevinaan isot välit silloin kun istutin. Kuunliljoille olen suunnitellut paikkaa johonkin tulevan autotallin lähettyville, mutta ei taida tulla autotallia pitkään aikaan. Rakennuslupa on kyllä ja piti tänä kesänä se tehdä, mutta ei ole vielä tapahtunut mitään.

Suurin kesäkurpitsan taimi on tämän näköinen, taustalla joku pienempi kukkii. Ei mikään ihme, kun pääsin istuttamaan ne vasta heinäkuun puolella.

Tänä aamuna huomasin että hernemaassa on käynyt kutsumattomia vieraita. Epäilen peuroja, vaikka rusakoitakin meillä pyörii.

Tosi suuria eroja pihlajanmarjojen väreissä tähän aikaan, tuo punaisin näyttää luonnossa vieläkin punaisemmalta. Vanha kansa ennustaa jotakin pihlajanmarjoista, mutta kun ne ennustukset on eri paikkakunnilla erilaisia. Toisten mukaan sataa vähän ja toisten mukaan paljon, ja toiset ennustaa talven lumia ja toiset syksyn vesisateita.




Ihan kaikki ruusut ei kuolleet viime talvena, yksi 'Nina Weibull' oli selviytynyt heinikon seassa.

Perunamaassa kukkii kehäkukka. Pari vuotta sitten kylvin kehäkukkaa kasvimaan reunaan, ja se on päässyt kylväytymään enkä ole sitten kitkenyt taimia pois, jotakin piristystä saa olla.

Kesä tuntuu kääntyvän syksyksi silloin kun säilöntäkausi alkaa. Mansikan ja mustikan pakastus ei vielä tunnu syksyltä, mutta hillojen keittäminen tuntuu. Kokeilin keittää hilloa kirsikoista ja saskatoonista, kun joskus löysin vinkin jostakin blogista. Laitoin suunnilleen puoliksi molempia, toivottavasti tuli hyvää. Nyt syödään tuoreita marjoja, ja hilloja maistellaan talvella.


 

torstai 2. kesäkuuta 2016

Valkoinen toukokuu






Nämä ensimmäiset kuvat on otettu toissa viikonloppuna. Silloin saskatoon, kirsikka ja päärynä kukkivat parhaimmillaan. Eilen keksin että kuvaan sarjan jatkoksi kaikki valkoiset kukat mitä löydän pihapiiristä, ja tässä niitä tulee. Muutama muukin löytyi mutta en saanut kunnon kuvia. Täytyi laittaa lehtikuusenkin kuva tähän, kun se on keväällä niin ihanan näköinen, vaaleanvihreä ja pörröinen, melkein tekee mieli silittää.

Ilmassa on huumaava pihlajan, syreenin, kielon ja koiranputken tuoksu. Ja pihlajassa käy melkoinen surina kun mehiläiset käy aterioimassa.

Viime talvi teki jonkin verran tuhojaan, mutta loppujen lopuksi meillä päästiin aika vähällä. Olen pyrkinyt istuttamaan kestäviä kasveja, ja vaikka tämä on kolmosvyöhykettä valitsen mielellään kasveja jotka kestää myös nelosella tai viitosella. Meiltä meni kaikki ryhmäruusut, toinen penkki ei harmita koska ne pitää joka tapauksessa kaivaa pois, mutta etupihalla olisi saaneet vielä olla vaikka välistä oli jo aiemmin pari kuollut. 'Rosa Mundi' on vielä kysymysmerkki: kaikki vanhat versot meni mutta juuresta kasvaa uutta ja nähtäväksi jää onko se jalo vai villi verso. Ainakin yksi kurjenpolvi kuoli ja yksi maksaruoho. Hedelmäpuista vain Sinikka-luumu kärsi: siinä on paljon kuivia oksia ja kukkia tuli tosi vähän.