Puutarha melkein oman onnensa nojassa

Keväällä hedelmäpuut kukki upeasti, mutta enpäs saanut aikaiseksi tehdä kuvauskierrosta. Juhannuksena oli kukassa ensimmäinen pioni, keisarinkruunut ja jasmiini sekä luonnonkukista varsinkin tervakko. Juhannusruusuaita leikattiin alas viime syksynä joten se ei nyt kuki. Etupihan isomman kukkapenkin sain jotenkin siivottua mutta kaikki muu on jäänyt. Ei pysty olemaan niin paljon kumarassa, ja tärkeämpää oli saada kasvimaat tehtyä. Vielä on muutama kaalintaimi istuttamatta, kun kylvö jäi turhan myöhään.

Tänä vuonna kylvin kannelliseen lavaan vähän salaatteja ja retiisiä. Retiisiä on syöty jo pari viikkoa ja salaattia viikko, kun kasvimaassa ne alkaa vasta itää.

 

Tein myös isomman lavan johon kylvin vähän porkkanaa, punajuurta, hernettä ja palsternakkaa ja istutin muutaman sipulin. Kylvin myös yhden kesäkurpitsan siemenen, mutta se ei itänyt.

 

 

Viime talven tappioista eniten harmittaa viime keväänä istutetun päärynäpuun menetys ja valkosipulien epäonnistuminen. Rusakot pääsi syksyllä syömään päärynäpuuta ennenkuin huomasin ettei hedelmäpuissa olekaan rungonsuojia, ja keväällä se sitten kuivi vaikkei ihan ympäri ollutkaan syöty. Valkosipuleista lähti kasvamaan vain yksi, en ymmärrä mikä oli vikana. Kylvin sitten siihen lavaan muutaman kesäkurpitsan siemenen että jotakin kasvaa.

Kirsikkaa vaivaa taas versotauti, mutta nyt en ole leikannut yhtään oksaa pois. Leikkaan vasta sitten kun kirsikat on poimittu. Kurki käy kaivamassa perunoita, vaikka pellon puolella on aita lammasverkosta ja lippusiimasta. Kerran näin kun se tuli lankojen välistä, ja pois se lentää aidan yli niin varmaan se osaa tullakin aidan yli.

En olisi kuvitellut että joskus taluttelen kissaa valjaissa, mutta niin vain kävi. Vanha kissa nukkui pois keväällä, ja otettiin alkukesällä uusi. Tämä oli jo puolivuotias meille tullessaan niin sitä pitää paimentaa vähän toisella tavalla kuin ihan pientä pentua. Ei voi vielä laskea vapaasti seikkailemaan ettei eksy liian kauas tai tielle.