keskiviikko 26. marraskuuta 2014

Villasukkia

Tänä syksynä en saanut aikaiseksi kuin kolmet sukat myyjäisiä varten, mutta onneksi viime vuonna jäi muutama pari myymättä että on useampaa kokoa tarjolla.

 

Yhdet myyjäiset on jo käyty ja toiset huomenna. Siis nyt leipomaan.

keskiviikko 19. marraskuuta 2014

Kahvikissa askartelee

Olin kansalaisopiston kahvipussikassikurssilla ja tällaiset sain tehtyä.




Ensimmäisellä kurssilla pari vuotta sitten tein ihan peruskassin, mutta nyt piti lisätä vaikeustasoa. Tässä kassissa on sisällä väliseinä - kahvipullo pysyy pystyssä omassa lokerossaan. Kansiläppiin tuli kuvauksen jälkeen vielä magneettilukko, toisten käyttäjien toivomuksesta. Kori tuli tehtyä muuten vaan kun aikaa ja materiaalia oli, siinä tulee varmaan pidettyä askartelutarvikkeita tai tekeillä olevia pieniä käsitöitä, tällä hetkellä siinä on joulukorttiaskartelutarvikkeita.

Ärsyttää kun kahvipaketit muuttuu muutaman vuoden välein - tekeekö ne sen ihan meidän askartelijoiden kiusaksi. Näihin käytin noin viisi vuotta vanhoja Costarica-pusseja, mutta nykyään väri on erilainen. Tässä vuosikerrassa oli upean hohtava punainen väri, mutta nykyään punainen on ihan erilainen ja pussin pääväri on tummempi. Itse asiassa mulla loppui kesken ne punaiset osat missä lukee Pirkka ja jouduin käyttämään myös niitä yksivärisiä punaisia jotka olin ajatellut säästää johonkin hienoon pikkulaukkuun tms.

PS Kuvassa näkyvän poppanaliinan olen myös kutonut itse, joskus vuosia sitten.

maanantai 10. marraskuuta 2014

"Hurmaava valoverho"

Tosi hurmaava, heti mulle tollanen!

 
Ei ikinä. Tästä skannatusta kuvasta ei edes näe miltä se kirjassa näytti, mun mielestä se näytti suorastaan likaiselta erivärisine valkoisine tilkkuineen ja saumoineen. Rajansa silläkin mitä tilkuista tehdään. Samassa kirjassa oli myös sellainen verhokappa joka oli ihan siedettävän näköinen kun se oli ainakin kuvattu niin ettei saumat näkyneet läpi. Caroline Zoobin Kauniisti kirjailtu koti tuli kirjakerhosta tavallaan pakkomyyntinä, kun se oli laitettu samaan nippuun sellaisen virkkauskirjan kanssa minkä halusin ostaa. Tämä oli sellainen hienon rouvan sisustuskirja jota en ikinä ostaisi muuten. Jos mä kirjottaisin täällä että "löysin tosi ihanan vanhan kankaan Ranskasta maalaiskirpputorilta, siellä se pyöri maassa ja oli joskus ollut lehmän peittona, ja minun piti pestäkin se kolmeen kertaan että voin käyttää", suurin osa teistä ajattelisi että tolla ei nyt ole ihan kaikki kotona. Mutta kun sen kirjoittaa rouva joka on vasta vanhana ruvennut opettelemaan käsitöitä ja on sentään entinen oopperalaulaja, niin sen on pakko olla jotakin tosi upeaa ja ihanaa mitä se tekee. (Keisarin uudet vaatteet?)

Oli kirjassa ihan selkeitä epäjohdonmukaisuuksiakin kuten "käännä työ oikein päin ja leikkaa saumanvaroihin kaareviin kohtiin poikkileikkauksia", ja huonoja suomennoksia kuten "nojatuolin löyhä päällinen" - olisiko tarkoittanut irtopäällistä. Ja ihan selviä sormustinkukkia nimitettiin kissankelloiksi - voihan se tietysti olla niinkin että rouva tuntee kasvit paremmin kuin tällainen tavallinen puutarhaharrastaja. Ja pöytäliinaan ohjeistettiin ompelemaan nappeja koristeeksi - liinan mankelointi onkin sitten jonkun muun murhe.

Täytyy sanoa että kirjassa oli myös ihan kivoja ideoita ja nättejä malleja, juuri ne sormustinkukat oli yksi kauneimmista. Mutta kun on allergikko ja inhoaa siivoamista niin silloin yrittää minimoida koriste-esineiden ja tyynyjen määrän kotona, ja tällaista kirjaa voi käyttää vain ideakirjana muihin käsitöihin. Kirja päätyy todennäköisesti rompetorille.

Kyllähän mäkin täällä esittelen tekeleitäni, joista lukijoilla on varmasti monenlaisia mielipiteitä. Mun tarkoitus ei kuitenkaan ole rahastaa, vaan mä vain haluan kertoa mitä olen tehnyt ja joku voi saada jonkin vinkin että näinkin voi tehdä.

lauantai 4. lokakuuta 2014

Pienet villasukat

Tyttö tarvitsi uudet villasukat. Lanka on samaa Nalle kesäkimppua josta viime vuonna kudoin villapaidan.


Kuvassa näkyy oikein hyvin se pätkävärjättyjen lankojen ärsyttävä vika: kahta samanlaista kerää ei ole, raidat on eri mittaisia. Mä kudon aina molempia sukkia yhtaikaa kumpaakin omasta kerästään, ja aina täytyy ottaa toisesta pätkä lankaa pois jostakin välistä että saa kärjet samanvärisiksi. Näinkin pienissä (kolmevuotiaan) sukissa oli otettava puolentoista metrin pätkä pois, se on aika monta kerrosta. Joskus tuli mieleen että eri merkkiset puikot voi olla eri paksuiset, mutta testasin 7 veljeksestä kutoessa sekoittaa puikot (ne on eri mittaiset eli tiedän että ne oli sekaisin) ja silti oli sama ongelma. Ja jos puikot olisi eri paksuiset niin sukathan tulisi silloin eri kokoiset, ja ne tulee samankokoiset. Vika on siis langassa.

tiistai 23. syyskuuta 2014

Sadonkorjuun aikaan

Viime ajat on mennyt kaikenlaisessa säilönnässä, perunamaalla ja puolukkametsässä. Eilen luvattiin yöksi pakkasta ja kävin sitten hakemassa loput kurkut, kesäkurpitsat ja pavut pois kasvimaasta. Otin myös kurpitsat keskenkasvuisena kun en ehtinyt peittelemään harsolla. Ja pakkasta oli: aamulla keittiön ikkunassa mittari näytti yhtä astetta pakkasta eli maan pinnassa on ollut useampi aste.

 
Tässä on sitä mitä blogin nimi lupaa. Äiti aikanaan opetti virkkaamaan sipulipussin puuvillalangasta.

 
Keltaluumusta saatiin ensimmäistä kertaa kunnon sato. Vieressä kasvaa vuotta myöhemmin istutettu Sinikka josta tulee jo kolmas sato. Nämä keltaiset oli tosi makeita ja herkullisia. Sinikkaa olen yleensä pakastanut ja keittänyt talvella kiisseliä, kivien poistaminen ennen pakastusta vain on ikävää hommaa.

 
Elokuun päärynässä oli 28 hedelmää. Ei oikein tiedetty milloin ne on kypsiä, aina tuntui kovalta kun käytiin koittelemassa. Eilen ne lopulta kerättiin ja ne oli jo vähän ylikypsiä, osa kokonaan tummia. Ensi vuonna tiedetään paremmin.
 
Takana näkyvät nauhat on peura-aitaa. Meillä on valkohäntäpeurat ihan maanvaivana, ne on monena keväänä päässeet maistelemaan omenapuita kun on päässeet jostakin aidan ohi tai yli. Pysyviä aitoja ei voi tehdä kun pitää päästä kyntämään kasvimaa, ja koko pihaa ei pysty mitenkään aitaamaan. Talveksi on sitten kuitenkin laitettava jänisverkot jotka kyllä suojaa samalla peuroilta, mutta eihän niitä voi ympäri vuoden pitää paikallaan. Ne peurat teettää paljon ylimääräistä työtä.

 
Perheomenapuun Make ja Kavlås teki tosi suuria hedelmiä, Huvitukset jäi pienemmäksi. Pari viikkoa sitten katselin kaupassa kotimaisia omenoita, kahta lajiketta oli ja niillä oli jopa nimetkin eikä vain 'Punakeltainen' - ja ne oli ihmeen pieniä. Luulisi että ammattiviljelmiltä tulisi suuria omenoita kun niillä on kastelut ja kaikki, ja luulisi kaupankin vaativan tietyn kokoista.
 
 
 
Pihlajanmarjoja en ole hyödyntänyt mitenkään, nautin vain niiden katselemisesta. Läheltä katsoessa löytyi lehden alapinnalta tuollaisia äkämiä.


Lehtikaali ja palmukaali näyttää hienolta, ja kehutaan niiden olevan terveellisiä - mutta mitä niistä pitäisi laittaa? Ensin kokeilin höyryttää lisäkkeeksi - ei maistunut miltään. Seuraavaksi kokeilin tehdä kaalipataa samalla tavalla kuin keräkaalista - onnistuin polttamaan sen pohjaan kun en huomannut heti lisätä vettä, kun ei siitä tullutkaan nestettä niin kuin keräkaalista - eikä se maistunut miltään. Saihan sitä syötyä kun laittoi oikein paljon puolukkasurvosta päälle.

Puolukoista on tehty mehua. Survotaan 10 l puolukoita sauvasekoittimella, lisätään 4 l vettä ja 50 g viinihappoa. Sekoitetaan ja annetaan muhia 1 - 2 vuorokautta välillä sekoittaen. Sitten puristetaan mehu, sekoitetaan mehuun 4 kg sokeria, sokerin liukeneminen kestää muutaman tunnin, ja pullotetaan. Säilyy kellarissa muutaman vuoden. Sokerin määrä hirvittää tässä vaiheessa, mutta mehu laimennetaan juotavaksi.

perjantai 12. syyskuuta 2014

Villapusero

Koululainen sai villapuseron, toivottavasti myös pitää sitä joskus, ainakin valitsi värin itse.


Malliin sain idean Novitan Kevät 2008-lehden mallista, jossa oli miehusta kudottu 7 veljestä jättiraidasta ja hihat Nalle colorista. Tämä on kokonaan Nalle luontopolkua väri koivu. Senttikokona en löytänyt yhtään 160- tai 170-senttistä mallia joten tämä on lähinnä naisten S-kokoa. Ja raglanhihaisia malleja on tosi vähän, löysin kuitenkin Novita 6/2002 lehdestä samanpaksuiselle langalle olevan mallin josta sain osviittaa silmukkamääriin ja kavennuksiin. Halusin tehdä juuri raglanhihaisen, koska mielestäni villapaidan ja -takin ikävin vaihe on hihojen kiinnittäminen paikalleen, ja näin vältyin siltä.

tiistai 5. elokuuta 2014

Ihana kesä?

Nämä kuvat otin viikko sitten, kun alkoi näyttää siltä että kaikki lakastuu pian.

Kirvoja on riittänyt joka paikassa. Alkukesällä ruiskutin pari kertaa mäntysuopaa kirsikkapuulle ja ruusuille mutta sitten luovutin. Ja onhan noita luontaisia vihollisiakin kiitettävästi, tässä kuvassa härkäpavulla.

Tässä kunnostetaan entistä mansikkamaata  viherkesannolla. Olisin halunnut siihen persianapilaa tai jotain muuta apilaa mutta siemenet on niin suurissa säkeissä, että tyydyin maisemakasviseokseen jota oli kotona. Suurin osa on hunajakukkaa ja lisäksi jotakin apilaa ja unikkoa. Kuvassa pilkistää yksi unikko, mutta tällä hetkellä kukkii enää unikot, hunajakukan kukinta loppui jo.
 

 
Kasvihuoneessa riittää lämpöä ja kosteutta kun vain jaksaa kantaa vettä. Kurkkuja on saatu heinäkuun alusta ja tomaatteja pari viikkoa myöhemmin, ja pari chiliäkin on jo kypsynyt.
 
Meillä on kattoluukuissa automaattiavaajat, mutta en ole niihin täysin tyytyväinen. Onhan ne hyvät niin kauan kuin ne kestää - mutta kun ne ei kestä. Ensimmäisistä meni jo asennusvaiheessa sylinteristä jengat rikki kun mies asensi niitä ohjeen mukaan. Sitten soitti Kivikankaalle ja ihmetteli asiaa: heidän asentajat tekeekin sen eri järjestyksessä! Oli pakko ostaa lisää avaajia. Lopulta asennus onnistui, mutta sitten ne on alkaneet hajota nivelen kohdalta. Ei tarvi olla kummoinenkaan tuulenpuuska kun jo osat paukkuu ja lentelee ympäri kasvihuonetta. En ole saanut aikaiseksi tilata lisää, Agrimarketista löysin keväällä yhden avaajan ja sanoivat että lisää on tilauksessa mutta ei tullutkaan. Lopputulos on se että meillä on avaajat vain isoissa luukuissa ja sen lisäksi avataan oven yläosa päivän ajaksi.
 
Mangoldit (kuvassa) ja keltajuurikkaat lykkää kukkavartta. Perunanvarretkin alkaa kaatua, eikä kaikkea pysty kastelemaan.
 
Kentän laidalla joku sanoi että sää jatkuu samanlaisena lokakuulle saakka. Jos sitten tulee yhtäkkiä talvi niin hedelmäpuut kuolee varmasti.
 
Mulle riittäisi vähän vähempikin lämpö. Koko rytmi menee sekaisin. Jos aikoo tehdä jotakin puutarhassa sinne on mentävä aamulla viimeistään kuuden aikaan, kun kaheksan jälkeen on jo niin paljon paarmoja ettei voi olla ulkona. Illalla taas vasta yheksän jälkeen voi olla ulkona. Nukkuminen jää aika vähiin. Käsitöihin olisi nyt aikaa, mutta kädetkin on niin hikiset että tuntuu että langat ja kankaat vain likaantuu.
 PS Tietokonekaan ei pelaa kunnolla. Tai ei se koneen vika ole vaan tukiasemat kuumenee. Missä ne oikein tehdään kun ei kestä vähän yli kolmeakymmentä astetta?






 

maanantai 21. heinäkuuta 2014

T-paitoja

Ompelin itselleni muutaman T-paidan, että on joskus muutakin kuin yksivärisiä tai mainospaitoja.




Kukkakankaat on Eurokankaasta ja pallokangas löytyi varastoista, voi olla Nokian kauppahuoneelta en muista varmasti.

Vaarin paita

Isältä jäi muutamia hyviä paitoja ja ne on odottaneet ideoita uusiokäyttöön, matonkude on viimeinen vaihtoehto jos en muuta keksi. Yhdestä tuli pikkuiselle kesämekko.


Oli nopea tehdä kun nappilista oli valmiina, ompelin sen alhaalta vähän matkaa kiinni ja taskukin sai jäädä paikalleen.

perjantai 11. heinäkuuta 2014

MM-kisakatsomosta

Jalkapalloa katsoessa pystyy tekemään tällaisia helppoja pikku töitä. Näiden lisäksi on valmistunut yksi pannulappu, ja vielä on kaksi peliä jäljellä.
Halusin kesäksi kevyen näköisen ja kevyen mutta villaisen huivin. Niska kun on siinä kunnossa ettei kestä yhtään vetoa, ja autossa vetää aina. En osannut yhtään arvioida paljonko lankaa menisi ja ostin kaksi kerää että varmasti riittää. Huivi on kudottu viitosen puikoilla ja lanka Jawoll Magic on tosi ohutta (100g=400m). Koko on 22*160cm, olisi oikeastaan saanut olla vähän leveämpi kun se kuitenkin rullautuu vaikka tein reunoihin helmineuletta. Loppujen lopuksi lankaa meni vain 81 g. Tämän hintaisiin lankoihin ei kovin usein ole varaa (15€/kerä), mutta en halunnut tehdä huivia myöskään ruskeasta konelangasta jota olisi ollut kotona.
Kännykkäpussi merseroidusta puuvillalangasta Camilla 6/4, virkattu 2,5 koukulla ja lankaa meni 31 g. Kun puhelin on olkalaukussa  lompakon, kalenterin ja nenäliinapaketin alla sen soimista ei aina itse kuule, ja jos kuulee niin kestää aikansa löytää se laukun pohjalta joten kun sen saa käteensä se on jo lakannut soimasta. Nyt kuuluu eikä tarvitse etsiä.

tiistai 27. toukokuuta 2014

Kevät kauneimmillaan

Tämä on minusta sitä aikaa kun kevät on kauneimmillaan. Hedelmäpuut kukkii ja koivut on vielä vaaleanvihreitä. Kaikki  kehittyy niin vauhdilla, että kun on pari tuntia toisella puolen pihaa niin takaisin tullessa huomaa kuinka paljon enemmän on kukkia.







Otin nuo kuvat lauantaina, ja oli viimeiset hetket kuvata kirsikkapuu kukassa tänä vuonna, kun seuraavana yönä tuli ukkoskuuro joka ravisteli kaikki terälehdet alas. Viime keväänä kirsikkapuu ei kukkinut ollenkaan ja olin silloin niin pettynyt, mutta nyt kukki upeasti.

Perunat on maassa - ei odotettu Kustaan päivää - ja suurin osa kasvimaasta on tehty. Tuli taas kylvettyä pensaspavut aikaisin kun oli niin lämmintä, saa nähdä kuinka käy, mätäneekö kaikki taas kun ilma kylmeni. Tänään on ollut vain 6 astetta lämmintä.

Huomasin että blogini täytti viime viikolla yhden vuoden, vaikka varsinaisia tekstejä alkoi tulla vasta loppukesällä.

sunnuntai 18. toukokuuta 2014

Jämäpaloista

On ompeluinnostus päällä ja tuhosin punaisia kankaanloppuja.

 
Vanhalla tutulla kaavalla tuli pikkuiselle T-paita kahden kankaan lopuista.

 
Ja collegepuvun kaavalla tuli pyjama kahdesta punakirjavasta kankaasta. Housut on takaa raidalliset, kankaat sattui olemaan samanlaatuiset ja samoja värejä että sopii hyvin yhteen. Tein niin ison kuin paloista tuli, eli tulee käyttöön vasta ensi vuonna.

Ja ettei kankaat pääsisi loppumaan, poikkesin eilen nopeasti Eurokankaassa ja ostin kassillisen trikoita lähinnä omiksi T-paidoiksi. Ja tänään ostin huutokaupasta laatikon jossa on sekalaisia kiiltäviä kankaita ja verhoja, en ole vielä katsonut mitä kaikkea.

tiistai 13. toukokuuta 2014

Punaset langat koneessa

Lankojen vaihto saumuriin on olevinaan niin iso projekti, että en tee sitä yhden vaatteen takia tai vaihdan vain reunimmaisen neulalangan. Siispä ompelin nyt punaisia ja punakirjavia vähän enemmän.

 
Pikkuiselle kesämekko, SK 8/00 collegepuseron kaavasta muokattu.

 
Isommalle tytölle pusero Ottobre 6/09 Dots, hihat normaalipituiset ja madalsin pyöriötä sentin verran ettei tarvinnut alkaa pelaamaan ryppylankojen kanssa.

 
Itselle vaihteeksi punaista, mulla on aika vähän punaisia vaatteita.

 
Tytöille kukkia, isomman kaavana Dots ja pienemmän SK 11/00 aluspaita.

En kovin paljon etsi uusia malleja ja piirrä uusia kaavoja, mieluummin muokkaan leikatessa vanhoja malleja, käy nopeammin. En myöskään tee joka kokoon omia kaavoja, vaan pidennän tarpeen mukaan. Kun on kauan ommellut, uskaltaa jo soveltaa vähän.

maanantai 12. toukokuuta 2014

Mattoja

Nyt tulee kuvia niistä matoista mistä jo aiemmin mainitsin. Tässä on vain osa niistä, koska ne on kaikki samantyylisiä pikkumattoja kynnysmatoksi tai vessaan, värit vain vaihtelee. Paitsi ensimmäinen, joka on muovikuteesta. Arvatkaapa mistä kuteet on peräisin! Ei sitä keksineet mummutkaan piirissä vaikka näkivät ne kudekerät.





 
Osa näistä matoista tulee varmaan myyntiin johonkin rompetorille tai kirppikselle, ei me tarvita kaikkia itse. Maton kutominen on vaan niin kivaa ja vintillä on muutama säkillinen kuteita odottamassa.

perjantai 9. toukokuuta 2014

Kesää odotellessa

Tässä muutama viikko sitten jouduin kuluttamaan aikaa "kaupungilla" ja tuli käytyä Palassa ja nauhassa. Keksinhän minä asiankin ennen kuin menin sisään: pikkuinen tarvitsee kesähousuja. Kolme pakanloppua trikoota lähti mukaan, ja nyt ne on melkein kaikki vaatteina.


Housut on tehty taas kerran SK 8/2000 collegehousun kaavalla. Vähän kavensin sivusaumoista. Konekankaasta tein myös pipon pojalle, mutta oli kuulemma liian vauvamainen. Pienensin sitä sitten vähän että mahtuu pienemmälle lapselle.

 
Paidat on tehty SK 11/2000 aluspaidan kaavalla, pituutta vaan vähän lisää.

tiistai 6. toukokuuta 2014

Kevätsää

Näin "keväiseltä" meillä näytti toissapäivänä. Nyt on ollut niin kylmää ja melkein joka yö pakkastakin että ei ole enää aikainen kevät, vaikka kuukausi sitten oli.



Puutarhatyöt on hyvässä vauhdissa. Piha on haravoitu se osa mitä haravoidaan, kasvimaasta olen kaivanut voikukan juuria, kasvihuone on istutuskunnossa kunhan taimet kasvaa. Tomaatin, paprikan, chilin, kurkun, lehtikaalin, purjon ja kukkien taimia on kasvamassa, kurpitsoita en ole vielä kylvänyt. Mies sanoo että se voikukkien kaivaminen on hullun hommaa ei sitä kukaan muu tee, mutta on ne paljon helpompi kaivaa pois nyt ennen kuin ne on silputtu jyrsimellä tuhansiksi pieniksi paloiksi.

 
 
 
 
 
 

maanantai 7. huhtikuuta 2014

Kangaspuista

Syksyllä menin muutaman vuoden tauon jälkeen kudontapiiriin. Mattoa suunnittelin kutoa, mutta sillä hetkellä ei ollut sopivaa maton lointa, ja kudoin sitten muutaman keittiöpyyhkeen.


Kuvassa pyyhkeet ei näytä ollenkaan niin hienolta kuin oikeasti on.

Sitten pääsinkin mattoja kutomaan, niistä tulee kuvia myöhemmin.

perjantai 4. huhtikuuta 2014

Essu

Huushollissa pitää olla ainakin yksi essu. Ei sitä tule käytettyä juuri koskaan, mutta aina joskus lapset tarttee sitä koulussa tai kerhossa.


Kangas on kirppikseltä löytynyt valmisverho. Heti sen nähdessäni ajattelin että tuosta tulisi kiva essu, mutta kului aikaa ennen kuin sain sen tehtyä. Essu olisi aika helppo tehdä ilman kaavaakin, mutta mieluummin teen kaavan kanssa. Sopiva kaava löytyikin Pirkko Kuuselan kirjasta Vanhat farkut uusiksi, kirja löytyi joulun jälkeen alennusmyynnistä. Kirjassa on ainakin kiva maton ohje, ja hattu, ja rukkasia lasten mummu jo ompelikin koko porukalle, ei tosin farkusta vaan ohemmasta housukankaasta.

                                          

Kankaasta tuli lisäksi pari pannulappua ja muutama metri vinokaitaletta, ja tilkkuja jäi odottamaan tilkkutyöaikaa. Tuollainen "vinokaitalekone" on tullut joskus ostettua ja nyt otin sen käyttöön. Ennen olen ommellut omatekoiset vinokaitaleet silittämättä.

Ja taas kone käänsi kuvan pystyyn, onneksi se ei tässä haittaa. Jouduttiin ostamaan uusi kone, ja vaikka luulis että kaikki toimii samalla tavalla ja vieläpä paranee niin ei tosiaan. Tällä koneella en osannut siirtää kameran muistikortilta kahta kuvaa, vaan sieltä tuli kaikki. En myöskään ole löytänyt sellaista ohjelmaa millä muokataan ja rajataan kuvia, ainoastaan tuon päälle piirtämisen löysin.

keskiviikko 19. helmikuuta 2014

Pipo ystävälle

Se oli käsityökilpailun aihe, ja kun kaupassa oli tarjouksessa sopivan värisiä Nalle-lankoja sain heti idean ja osallistuin. Malli ja kirjoneule on ihan "omasta päästä", silmukkamäärän katsoin vanhasta sopivasta myssystä ja sitten sovitin päähäni työn edetessä. Kavennukset on mielestäni vaikeinta saada osumaan hyvin että tulee sopivan pyöreä ja ettei jää liian matalaksi, mutta tämä onnistui kerralla. Tupsusta olin kahden vaiheilla, ehkä en muuten olisi tehnyt mutta kun tämä oli nimenomaan kilpailutyö. En tiedä montako ääntä sain yleisöltä, mutta asiantuntijaraati valitsi sen voittajaksi. Jes!



 Nämä sukat tuli alotettua välityöksi joka on helppo kuljettaa mukana, mutta kun tarvitsin myssyyn samoja sukkapuikkoja oli pakko kutoa ne valmiiksi. Yritin tuhota näihin Polkka-kerien loput, mutta vielä jäi.



Puutarhan iloja ja murheita

Kirsikkapuu on kaunis kaikkina vuodenaikoina. Niin oli nytkin sen kolme viikkoa kestäneen talven aikana.



Ja tässä on se murheen aihe. Kahden kuukauden päästä se ilahduttaisi, mutta ei nyt. Ei lumikellon kuulu kukkia helmikuussa. Tämä suorastaan masentaa: kannattaako yrittääkään kasvattaa mitään kun todennäköisesti epäonnistuu.