Toinen Leftie

 

Kudoin viime kesänä Martina Behmin Leftie-huivin vaalealla pohjalla ja tummilla raidoilla. Näin jossakin kuvan myös sellaisesta huivista jossa oli vaaleat raidat tummalla pohjalla. Ja sitten näin Rva Silmusolmun värjäämää Kaarnaa, joka on aivan upea ruskea väri. Onneksi Mamilda antoi langanostolakkoon korona-korren, ja ostin sitten huivia varten BFL-sukkista ja valkoista Fabelia. Tätä oli niin kiva kutoa kun väri on niin ihana. Ohjeen mukaan huivi olisi pitänyt lopettaa raitaan, mutta en halunnut reunaan valkoista vaan kudoin vielä ruskealla yhden kerroksen ja päättelykerroksen.

Lanka: Rva Silmusolmun BFL-sukkis väri Kaarna 121 g ja valkoinen Fabel 26 g

Puikot: 2,5

Nyt täytyy ruveta laittamaan tänne blogiin enemmän tietoa, kun Ravelryn uudistuksen jälkeen on ilmassa sellaista että mahdollisesti koko Ravelry loppuu. Mutta kun tämä Bloggerkin on muuttunut - eikä todellakaan paremmaksi.

          

Kovan onnen villapaita

Äidin jäämistöstä löytyi isälle tulossa ollut villatakki, joka oli nappilistan kiinnitystä ja nappien ompelua vaille valmis. Purin sen ja koska lanka oli hyvää lankaa, Marimbaa, ja upean väristä tumman sinivihreää, päätin tehdä siitä itselleni villapaidan ja aloin etsiskellä mallia. Väri on aika lähellä sitä mikä on nyt Novitan värikartassa kataja, oikeasti vähän vihreämpi kuin kuvissa.

Näin Urbaanin maalaisen podcastissa Veera Välimäen Piece of silverin ja päätin tehdä sen, koska se näytti yksinkertaiselta perusvillapaidalta, jossa on toivomani korkea poolokaulus. En ostanut ohjetta silloin, kun en olisi päässyt heti alottamaan, ja sitten sainkin ohjeen runsas vuosi sitten Mamildalta Langanostolakkokisailun palkintona. Ennenkuin ehdin alottamaan, ehdin nähdä toisenkin version toisen podcastaajan päällä, ja lähinnä kauhistuin että eihän se istu ollenkaan päälle. Siispä siirsin reilusti silmukoita vartalon puolelta hihoihin. Tein mallitilkun koska lankani oli paksumpaa kuin ohjeen lanka, ja mielestäni pääsin oikeaan tiheyteen.

Ensimmäisen alotuksen tein viime vuoden elokuun alussa kun käytiin Kuopiossa ja mennessä oli neljä tuntia aikaa kutoa. Kaulus tuntui alun alkaen mieluummin tiukalta, mutta jatkoin kutomista. Olin kutonut kaarrokkeen loppuun, kun sovitin tekelettä. Edessä oli ihme pussi - jälkeenpäin tajusin että olin sovittanut sitä takaperin, kun oli niin outoa että kerroksen vaihtumiskohta onkin edessä. Pyysin vanhempaa tyttöä kiinnittämään hakaneulalla kainalon alta liitoskohdan että näkisin sopiiko se alkuunkaan, ja tapansa mukaan hän riuhtaisi niin että muutama kymmenen silmukkaa putosi puikoilta. Sitten olikin helppo purkaa koko tekele.

Seuraavaksi otin numeroa suuremmat puikot ja ainakin kaulus tuli sopiva. Kudoin kaarrokkeen ja muutaman kerroksen miehustaa ja hihaa että sain sovitettua. Loin kainalon alle kymmenkunta silmukkaa istuvuuden parantamiseksi. Kyllä oli tilaa, eikun purkamaan.

Purin osan kaarrokkeesta ja seuraavassa yrityksessä nostin etu- ja takakappaleella vain joka toisella nostokerralla. Kainalon alle loin vain kolme silmukkaa, ettei jää reikää. Kudoin miehustan melkein vyötärölle asti ja hihat kyynärpään alapuolelle ennenkuin sovitin. Vieläkin oli liian leveä, hihassa olisi pitänyt kaventaa nopeammin, ja kaarroke oli useamman kerroksen liian korkea. Purin uuteen hihojen erottelukerrokseen saakka - ja kudoin välillä Urbanumin valmiiksi.

Ennen alottamista laskeskelin langan metrimääriä ja ajattelin että hyvinhän tämä riittää. Kuvasta katselin että on se malli vähän lyhyt mutta teen niin pitkän kuin lankaa riittää. En tajunnut että malli on niin paljon lyhyt. Ihmettelin vaan miten sadonkorjuu (crop) liittyy villapaitaan. Toisella yrityksellä aloin jo kauluksen kohdalla epäillä riittääkö lanka sittenkään ja jätin kauluksen muutaman sentin matalammaksi kuin ohjeessa. Sain Mamildalta langanostolakkokisailun palkinnon ja kysyin sattuisiko hänellä olemaan Marimba-lankaa jossakin sopivassa värissä. Hänellä oli kuin olikin ja sain tummanruskeaa, jota ajattelin laittaa hihansuihin ja helmaan jos vihreä loppuu kesken. 

Nyt paita on lopultakin valmis, vähän toista vuotta meni. Ja nyt on helppo sanoa että kauluksen olisi voinut tehdä ohjeen mukaiseen korkeuteen, kun lankaa jopa jäi. Olisihan sitä voinut jatkaa toiseen suuntaan vieläkin, mutta jatkoskohta näkyisi liian selvästi, ja voihan sen kääntää suoraksi jos tarvii saada kaulus ylemmäksi.

Musta tuntuu että jatkossa pysyn kaukana Veera Välimäen ohjeista, ainakaan tämän mitoitus ei sopinut mulle alkuunkaan.

Lanka Marimba 50 g = n. 150 m 100 % villaa, 552 g

Puikot 3 ja 4

Kesäretki Tammelaan

Tämän kesän kansallispuistoretki tehtiin Liesjärvelle heinäkuun lopulla. Nuorimmaisen ja hänen kummitätinsä kanssa on tehty näitä retkiä. Tällä porukalla tehdään vain päiväretkiä, mutta mua kiinnostaisi jo kokeilla yöpymistäkin. En ole koskaan ollut telttaretkellä. En ole edes pystyttänyt telttaa, vaikka meillä sellainen on. Lapset nukkuu joskus kesällä pihalla teltassa.

Lähdettiin kävelemään Korteniemestä. Olin nähnyt kuvia Kyynäränharjusta ja halusin ehdottomasti nähdä sen, ja se ratkaisi reittivalinnan. Muita kulkijoita oli jonkin verran, mutta ei ruuhkaksi asti. Parkkipaikalla oli kyllä paljon autoja, mutta ei me niin paljon ihmisiä nähty. Aamulla oli aika viileää kun kotoa lähdettiin. Päivän mittaan ilma lämpeni, ja kun päästiin takaisin Korteniemeen, tuli muutama tippa vettä.

 

 

Luonnonsuojelualueen luonnontilaisuus on joskus harhaa. Pohdiskeltiin että tällaista taimikkoa ei voi olla luonnontilaisessa metsässä, paitsi jos se on palanut. Ja kohta olikin opastaulu, jossa sanottiin että tämä kuvio oli poltettu joskus 90-luvulla.

Ja nämä myrskyn jäljet. Jos ei tässä olisi käyty moottorisahan kanssa, täällä ei liikkuisi kukaan. Sanottaisiin, että kamalaa ryteikköä, jossa ei pysty kulkemaan.

Pitkospuiden korjauksen jälkeen olisi voinut viedä vanhat pois. Kaheksan tuuman nauloja törrötti pystyssä.

 

 

Parkkipaikan reunassa kasvoi pihlaja melko karussa paikassa.

Koronaa ja maskien ompelua

 

Koronan toinen aalto riehuu täällä. Pari viikkoa sitten peruin ilmottautumiseni ammattistarttikurssille, ja työkkäri hyväksyi mun perusteluni ilman mitään vänkäämistä.

Keväällä kun lakkiaiset määrättiin pidettäväksi 29.8. sanoin että kuka takaa että ne voidaan pitää silloin, ettei toinen aalto ole päällä juuri silloin. Ja niinhän siinä kävi, että ainakin Raumalla pidetään lakkiaiset vain oppilaiden ja opettajien kesken. Ihan samalla tavalla kuin tyttären koulussa pidettiin "oikeana" päivänä.

Nyt pitää kyllä antaa tunnustusta "väärän puolueen" ministereille viime aikojen toimista. Kun kansa on väsynyt rajoituksiin tai luulee että korona on ohi ja juhlii yökerhoissa ja reissaa ulkomailla, nämä ministerit on tosissaan rajoittamassa matkustelua ja nyt on jo lentokoneellisia väkeä komennettu testiin ja karanteeniin. Odotin tällaisia kovempia otteita jo keväällä, mutta hyvä että edes nyt.

Maskien käytöstä on jauhettu koko kesä, ja nyt se suositus sitten tuli. Onneksi ei pakko, ja onneksi alle 15-vuotiaiden ei tarvi käyttää koska he eivät osaisi.

Turku ehti antaa suosituksensa jo ennen THL:ää, ja koska tytär lähti Turkuun opiskelemaan, mun oli lopultakin pakko alkaa ommella maskeja.

Olin kyllä mietiskellyt eri malleja ja tullut siihen tulokseen että kuminauha tai solmiamisnauha olisi hyvä olla nauhakujassa eikä kiinni ommeltuna, niin sen voisi vaihtaa jos kuluu pilalle. Tai jos nauha kestää kauemmin kuin maski, kun niille suositellaan vain 20 käyttökertaa. Ensimmäiseksi kokeilin Naisten valmiusliiton ja marttojen kakkosmallia. Ohjeessa on kolme kokoa ja ensiksi tein keskimmäisen. Se oli liian matala, alareuna jäi leuan kärkeen ja yläreunakaan ei istunut hyvin, leveyttä kyllä riitti. Seuraavan tein isoimmassa koossa mutta keskimmäisen leveydellä ja se oli jo aika hyvä, alakulmia vain piti pienentää. Ensimmäisiin ompelin nauhat kiinni, mutta kolmanteen tein nauhakujat ja pitkän nauhan joka tuli yksi solmu. Muuten hyvä, mutta nauhat luisti hiuksien päällä, joten tein lenkit korvien taakse. Nauhat tein vinokaitaleesta, eihän se mikään pakko ole kuminauhasta olla.

Niitä sitten ompelin muutamana päivänä urakalla. Sisäpuolen tein melkein uudesta lakanakankaasta ja ulkopuolen värillisistä puuvillakankaista mitä sattui löytymään.

Seuraavaksi täytyy muokata kaavaa leveämmäksi ja ommella muutama maski pojalle ja itselle. Tämä kaupunki käskee käyttämään maskia koulukuljetuksissa, mutta poika on naapurikunnassa koulussa enkä tiedä mitä siellä on käsketty.