SWC:n toisella kierroksella pääsi kutomaan kirjoneuletta ja taas uudenlaisen kantapään Mone Drägerin Mesmerizingeissä. Toinen vaihtoehto oli myös kaunis ja sopivalla värinvalinnalla sopinut miesväenkin sukkiin, mutta vaikutti työläämmältä.
Tämä oli taas juuri sen tyyppinen kuvio mistä tykkään, ja pystyin käyttämään Nallea. Tuota vaaleansinistä ei enää paljon jäänyt, ja kuinkahan moniin sukkiin sitä on jo käytetty. 64 silmukkaa Nallella, vaikkakin kirjoneuletta, tuntui vähän reilulta joten kudoin aika napakkaa. Ei olisi tarvinnut, kyllä ne jalkaan menee mutta varressa voisi olla enemmänkin tilaa. Saatan antaa nämä jollekin.
Näitten sukkien kanssa kutominen alkoi tuntua työltä, huolimatta kivasta mallista. Pitkien työpäivien ja ajatuksissa painavien puutarhatöiden - ja särkevien jalkojen - lisäksi yksi stressi lisää. Siinä oli myös ollut urheiluseuralle leipomista koko juhannusaatto ja sitten vielä se lauantai kun tämä ohje tuli, ja välillä pari päivää pojan valmistujaisiin leipomista. Ja tämä ei todellakaan ollut mikään festarineule; siellä kudoin ihan muuta. Autossa tätä kyllä sai kudottua.
Kolmannen kierroksen jätinkin suosiolla väliin, koska aika ei olisi riittänyt. Sitäpaitsi toinen malli oli niin kiva että halusin tehdä sen myöhemmin itselle sopivana, eikä kisavaatimusten mukaisena liian pitkällä varrella.
