24.12. Joulupukki matkaan jo käy

Sain kuin sainkin kalenterin joka "luukkuun" jotakin.

Joku toivottavasti löytää tänään paketista nämä lapaset ja pipon. Kun itse suunnittelee mallin joutuu purkamaan joskus moneenkin kertaan. Ensimmäinen moka oli että suunnittelin mallin ruudukkoon väärässä suunnassa, jolloin pallosta tuli litteä. Käänsin ruudukon toisin päin ja sitten pallosta tuli pitkä. Otin vielä kolme riviä kaaviosta pois, ja sitten pallo oli riittävän pyöreä ja kelpasi minulle. Pipon takia jouduin opettelemaan kirjoneuleen tikapuutekniikan - muutama kuukausi sitten ystäväni kysyi osaanko tikapuutekniikan enkä ollut silloin kuullutkaan sellaisesta. Ei hänkään tosin osannut. Tein lippukuvion ensin "tavallisesti" mutta totesin että ei kelpaa, siniset langat näkyi valkoisen takaa liian paljon. Netistä löytyi hyvä perusteellinen suomenkielinen video tikapuutekniikasta, ja sehän oli ihan helppoa. Ja todella siisti lopputulos.

23.12. Antiikkia

Meillä on nekin joulukoristeet mitkä oli jo lapsuudenkodissani. Tämä puuronkeittäjämuori ja yksi toinen tonttukoriste on luultavasti vanhempia kuin minä, ainakin ne on olleet meillä niin kauan kuin muistan ja aina sanottiin että ne on vanhoja. Haluan että tämä on kuusessa joka vuosi, koska pidän sitä arvokkaana. Se on käsityönä tehty todennäköisesti Suomessa, eikä prässätty muovista jossain kaukana idässä.

Kuvan reunassa pilkottaa myös toinen koriste, josta erityisesti tykkään. Sen on vanhin lapseni askarrellut alakoulussa ja siinä on kanelitanko. Joulukoristeet on varastossa vintillä ja tähän aikaan vuodesta siellä on kylmä ja kanelitanko saa hiukan kosteutta, ja kun koristeet tuodaan sisälle kaneli alkaa tuoksua.

22.12. Joulukuusi

Tällaisen joulukuusen tuon olohuoneen seinälle joulukuun alussa. Ostin tämän kuusi vuotta sitten tietämättäni huutokaupasta: katsoin vain että sekalaatikossa oli kangaspaloja ja paljon vetoketjuja, ja kotona sitten löysin laatikon pohjalta ison tilkkutyöseinävaatteen. Takana on tekijän nimikirjaimet TH, eikä minulla ole mitään tietoa kuka hän on ollut.

Monta kertaa olen ajatellut että siinä olisi minulle ihan riittävästi joulukuusta - ei tarvitsisi järjestellä huonekaluja muutaman päivän takia eikä nyppiä kuusenneulasia sukista. Mutta nyt tämä joulukalenterin tekeminen on saanut minut enemmän joulumielelle ja oikeastaan odotan joulukuusen tuomista sisälle. Meillä tuodaan kuusi sisälle aatonaattona ja mies ja lapset koristelee sen. Koristeita on kertynyt vuosien mittaan niin paljon että kaikkia ei voi laittaa yhtaikaa kuuseen, vaan koristelu on joka vuosi vähän erilainen.

21.12. Löhöilytyyny

Kun pääsin vauhtiin ompeluhommissa, tein myös jo kauan suunniteltuna olleen päällisen pötkötyynyyn. Vanha päällinen oli kulunut rikki ja oli tehtävä uusi. Tyyny on noin 8o cm pitkä, päälliseen meni yhdet farkut ja muutama tyynykangaspala. Lapset tätä käyttää tyynynä kun makaa lattialla ja katsoo telkkaria.

20.12. Yöpaita

Löysin Eurokankaasta hempeän vaaleanpunaisen valkopilkullisen flanellipalan ja tiesin heti että siitä tulee nuoremmalle tytölle yöpaita. Ehti hyvin valmistua pukinkonttiin. Hihat ja kaarrokkeet on leikattu collegepuseron kaavalla ja helmaosa on suora kappale johon käytin koko kankaan leveyden.

Kankaan hulpiossa tosin sanotaan ulkomaan kielellä että ei ole tarkoitettu eikä sovellu lasten yövaatteisiin. Miksei ihanan pehmeää flanellia voisi muka käyttää yöpaitana? Tässä on varmaan sama juttu kuin joissakin halpaketjujen potkupuvuissa joissa myös lukee ettei saa käyttää yöasuna - USAssa pitää lasten yövaatteet käsitellä palonestokemikaaleilla!

19.12. Joulukaktus

Joulukaktus on kukkinut jo jonkin aikaa ja on varmaan jouluna upeimmillaan.

18.12. Jouluaatto-sukat

Tämä 7 veljestä jouluaatto-lanka oli niin kaunista että sitä oli ihan pakko ostaa pari kerää. Selkeästi raidallinen lanka vaati mielestäni jonkun siksak-kuvion, ja toisaalta tämä kuvio vaatii selkeän raitalangan eikä mitään pilkkujen ja raitojen sekasotkua. Varren malli on Hiitola-sukista. Ohjeessa ei kuitenkaan ollut kerrottu että varren jälkeen silmukoita pitää vähentää, joten sovelsin Olga-sukkien ohjetta ja jätin viimeiset langankierrot tekemättä jolloin sain silmukat vähennettyä 56:sta 48:aan.

17.12. Ei mennyt niinkuin Strömsössä

Askartelulehdissä ja kirjoissa kehutaan kuinka vanhoista kirjoista voi askarrella kaikenlaista, vaikka palloja koristeeksi. Leikkasin kirjasta ympyröitä leikkurilla, ompelin nipun keskeltä yhteen koneella, kierittelin Erikeeperissä ja sen jälkeen kimallehileissä. Onko nämä palloja? Ei mun mielestä. En ole koskaan ollut taitava askartelussa. Tulipahan kokeiltua.

16.12. Kaulapanta

En käytä yleensä mitään koruja korviksien lisäksi, kun en oikein osaa. Mutta tällaista kaulakorua voisi tulla käytettyä, sopisi paremmin tyyliini. Nauha on kudottu 2,5 puikoilla 6 silmukalla. Perhonen on Caitlin Sainion kirjasta 100 virkattua pitsikukkaa. Ensin ajattelin virkata kolme kukkaa tai useammankin, mutta kirjaa selatessani ihastuin perhoseen. Ja sitten päätin että vähemmän on enemmän ja tein vain yhden perhosen.

15.12. Flunssa

Ettei joulukalenterin laatiminen ja jouluvalmistelut kävisi liian helposti.

14.12. Virkattu pussukka

Tuli taas yksi keskeneräisenä roikkunut työ valmiiksi kun sain ommeltua vetoketjun. Syksyllä ostin kokeeksi muurarin virkkauslankaa kun siitä on niin paljon puhuttu. Virkkasin tällaisen pussukan koko noin 29cm*27cm. Värit on voimakkaita ja lopputulos on ihan näyttävä kun lanka - tai oikeastaan naru - on kiiltävää. Mutta virkkaaminen oli mielestäni käsille raskaampaa kuin langasta virkkaaminen kun tämä naru on jäykempää eikä jousta samalla tavalla kuin lanka. Suosittelen kuitenkin.

13.12. Pakettikortteja

Olen käyttänyt perheen joululahjoissa samoja pakettikortteja moneen kertaan, ja nyt alkoi jo kyllästyttää. Piti saada jotakin uutta. Ostamissani askartelupapereissa oli tällaisia valmiiksi sopivan kokoisia kuvia ja liimasin ne vain pahville. Kyllähän näitäkin tulee varmasti käytettyä monta kertaa, mutta on erilaisia ja hienompia kuin ne vanhat.

12.12. Neulottu tonttu

Vasemmanpuoleinen tonttu on kulkenut joulukoristeiden mukana jo kymmeniä vuosia. Tein sen kun olin ala-asteella, ohje oli jossakin lehdessä. Ei mitään muistikuvaa oliko ohjeessa kerrosmääriä vai senttejä. Nyt tein toisen ja kirjoittelin samalla ohjetta muistiin. Vanhemmassa on käytetty sekalaisia lankoja, joten jouduin vähän muuttamaan kerrosmääriä, kun tein nyt kokonaan Nallesta. Kolmosen puikoilla tontusta tuli 24 cm korkea.

Loin 32 silmukkaa. Saappaisiin kudoin 10 krs, housuihin 14 krs, puseroon 17 krs ja päähän 12 krs. Puseron viimeisellä kerroksella kavensin joka neljännen silmukan pois. Tonttulakkia kudoin ensin 6 krs kaventamatta ja sitten kavensin joka toisella kerroksella 2*1 s loppuun asti. Sitten kirjoin silmät ja suun ennen täyttämistä vanulla, ja sen jälkeen muotoilin kaulan langalla kiristämällä ja kädet ja jalat ompelemalla tontun läpi, ja lopuksi hiukset.

Kaikenlaista rupeaa miettimään käsitöitä tehdessä, niinkuin nyt silmien väriä. Aina kun pitää kirjoa tai piirtää silmät, minä teen siniset yhtään asiaa ajattelematta. Mutta miten ruskeasilmäiset tekee? Piirrättekö te ruskeat silmät? Mietin että riippuuko se omasta ja perheenjäsenten silmien väristä. 

11.12. Tyttöjen pipot

Selailin Novitan 7 veljestä lehteä kun etsin ihan muuta pipomallia. Sitä muuta ei löytynyt, mutta löytyi kiva vaaleanpunainen pienen tytön myssy. Kaivelin varastoista lankaa ja kudoin eskarilaiselle myssyn. Sitten tuli vanhempi tyttö ja sanoi että miks toi saa aina noin hienoja vaatteita, mulle kans. Ihmettelin itsekseni että nytkö mun tekemä on hieno ja ihmettelin myös kun hän valitsi noin vaalean värin, mutta hyvä vaan vaihteeksi. Silmukkamääriä pienensin ohjeesta jonkin verran ja kudoin enemmän käännettä ettei sitä tarvitse ommella kiinni.

10.12. Puolukkajuustokakku

    

     PUOLUKKAJUUSTOKAKKU 

Pohja: 

     170 g piparkakkuja

     75 g voita

Täyte:

     4 liivatelehteä

     2 dl vispikermaa

     500 g rahkaa

     1 dl tomusokeria

     0,5 tl kanelia

     0,5 tl vaniljasokeria

     1 appelsiinin raastettu kuori tai pomeranssia

     3 rkl puolukkamehua

Pinnalle:

     3 liivatelehteä

     0,5 dl vettä

     2,5 dl puolukkamehua

(Koristeeksi: Kanelitankoja, tähtianista)

 

Murskaa piparkakut muruiksi ja sulata voi. Sekoita piparimurut ja sula voi taikinaksi. Laita irtopohjavuoan pohjan ja reunojen väliin leivinpaperi. Painele muruseos vuoan pohjalle tasaiseksi kerrokseksi, siirrä jääkaappiin.Liota liivatelehtiä kylmässä vedessä n.10 min. Vaahdota kerma pehmeäksi vaahdoksi. Sekoita rahkan joukkoon sokeri, mausteet ja appelsiininkuoriraaste. Kuumenna puolukkamehu ja liuota liivatelehdet kuumaan nesteeseen. Sekoita liivateseos ohuena nauhana rahkamassaan. Nostele kermavaahto seokseen viimeisenä niin saat täytteeseen mahdollisimman kuohkean rakenteen. Toimi nopeasti, mutta hellävaraisin liikkein. Kaada täyte keksipohjan päälle, tasoita ja siirrä jääkaappiin 4h hyytymään.Liota kiilteeseen tulevat liivatteet kylmässä vedessä. Kuumenna vesi ja liuota siihen hyvin puristellut liivatteet. Yhdistä seos ohuena nauhana puolukkamehuun. Anna jäähtyä hetki. Lusikoi tai kaada mehuseos varovasti kakun päälle, jottei se sekoitu täytteeseen. Hyydytä jääkaapissa ainakin 4h. Koristele.  

Olen tuskaillut monet kerrat piparien murskaamisen kanssa. Aina neuvotaan laittamaan piparit pakastuspussiin ja murskaamaan päältä kaulimella, mutta en koskaan muista ostaa niitä paksuja pusseja jotka ehkä saattaisivat kestää. Tavallinen pussi on reikiä täynnä ja piparinmurut pitkin työpöytää. Sitten muistin tämän perintökalun ja kokeilin sitä. Eikä yhtään murusia työpöydällä. Tällä tulee kyllä aika hienoa jauhetta, mutta on se niin helppoa.

9.12. Punatulkkuja

Kyläyhdistyksellä on kerran kuussa naisten kahvila ja viimeksi aiheena oli tietenkin joulu. Käytiin siellä tekemässä muutama punatulkku. Ohje minulla oli itsellänikin, vuosi sitten otettu talteen Maaseudun Tulevaisuudesta, mutta menin katsomaan mitä muut tekee ja saamaan uusia ideoita.

8.12. Jouluisia pannulappuja

Tein pannulappuja samasta tonttukuvioisesta kankaasta mistä lahjapussejakin. Tällaisia voi laittaa vaikka pikkujoulupakettiin tai viedä tuliaiseksi joulun aikaan. En ole ostellut mitään vanuja pannulappujen sisälle, vaan käytän niihin lasten pieneksi jääneitä college-puseroita pari kerrosta.

7.12. Joulukortteja

Eskarilainen halusi askarrella kavereilleen joulukortit itse, ja vielä tarvittiin vähän äidin apua. Innostuin sitten itsekin tekemään kortteja. Ennen on tehty monenlaisia kortteja ja paljon - ja sitten ei muista millaisia on kellekin lähettänyt ja joku on voinut saada samanlaisen kortin monta kertaa. Nyt tein vain paria erilaista mallia ja suunnilleen sen verran mitä tänä vuonna lähetetään.

6.12. Suomi 100

Tämä päivä saa miettimään sadan vuoden takaisia tapahtumia. Esimerkiksi pappani joutui paikkakunnan muiden miesten tavoin kapinan aikana piiloutumaan erämaahan, ettei häntä olisi viety väkisin punakaartiin. Jotenkin yleisesti annetaan sellainen kuva, että kaikki torpparit olisivat olleet punaisia, mutta niinhän asia ei todellakaan ollut. Keskusteltiin näistä neulekahvilassakin, ja vaikka porukka oli luullakseni kaikkea vasemmalta oikealle, niin kaikki olivat sitä mieltä että se oli todella sekavaa aikaa ja kapinan varjolla tehtiin henkilökohtaisia kostoja ja lukutaidotonta yksinkertaista kansaa oli helppo saada kiihotettua mukaan. Aina on sellaista porukkaa joka haluaa rettelöidä, ja siinä oli syy vaikkei mitään aatettakaan olisi ollut. Minulle on jäänyt historiantunneilta mieleen se, että punakaarti ryösti taloista kaiken ruuan ja viljan mitä löysivät ja kun eivät ymmärtäneet mitä sillä tehdään niin kaatoivat maantielle. Siitä ajasta ei ole vain yhtä totuutta.

Tänä iltana taas kokoonnutaan telkkarin ääreen ja päästään arvostelemaan kenellä on linnan juhlissa hienoimmat ja kenellä mauttomimmat iltapuvut. Lisäksi minä ainakin yritän tunnistaa mahdollisimman monta vierasta ennenkuin selostajat sanoo nimiä - ja lähes joka vuosi pääsen sanomaan että eikö ne tota tunne kun selostajat sanoo väärän nimen. Tuttujakin sieltä tietysti yritetään bongailla, siis sellaisia joita oikeasti tuntee tai jotka on olleet samaan aikaan opiskelemassa, ja onhan niitä siellä ollutkin.

5.12. Lahjapussit

Tänä vuonna olen pakannut osan lahjoista kankaisiin pusseihin. Pussi on mitoitettu niin, että siihen mahtuu tavallisimmat lahjat eli lehti tai paksukin kirja tai yöpaita- tai pyjamapaketti. Kiinnitystä varten voisi vielä laittaa vetoketjun tai napit, mutta kun sisällön koko vaihtelee niin päädyin solmimaan paketit perinteiseen tapaan lahjanarulla. On vähän vähemmän siivoamista jouluaattoiltana!

4 Freizeiten ja greenfietsen blogien Taschen-Sew-Along 2017 marraskuun aihe oli joulu, ja nämähän sopii siihen. Minun oli tarkoitus osallistua tähän enemmän, mutta aika ja ideat ei riittäneet, ja nyt tuli osallistuttua vain kuutena kuukautena. Kesäkuun eläinaiheeseen olisi ollut parikin ideaa, mutta ne olisi olleet niin suuritöisiä etten lopulta yrittänytkään. Syyskuun eri materiaaliin olisi ollut nahkapaloja varastossa ja muovistakin olisi voinut tehdä jotakin. Lokakuun omaan kangaskuviointiin yritin kloriitti"värjäystä", mutta ei onnistunut ja se jäi siksi tekemättä. Olisiko vanha kloriitti menettänyt tehonsa, tai onko vanhojen farkkujen väri sellaista ettei kloriitti tehoa siihen.

4.12. Neulottu tonttulakki

Heivattujen kudelmien Mari esitteli omaa tonttulakkiaan ja varastin idean, tein vaan vähän yksinkertaisemman. Varastoista löytyi punaista Cotton Bombea ja valkoista Novitan Biancaa. Kolmosen puikoilla kudoin, 110 silmukkaa kuusivuotiaan kokoon. Valkoisen käänteen luomisreunan kudoin kiinni lakkiin. Sopivan matkan suoraa kudottuani aloin kaventaa joka toisella kerroksella 2*1 silmukkaa nauhakavennuksen, ja vedin langan muutaman viimeisen silmukan läpi. Lopuksi vielä tupsu - kulkusen voisi laittaa yhtä hyvin, mutta tyttö halusi tupsun.

3.12. Kauneimmat joululaulut

Kauneimmat joululaulut on yksi meidän jouluperinteistä. Melkein joka vuosi siellä on käyty, ja muutaman kerran on laulettu ihan kävelymatkan päässä niinkuin tänä vuonnakin, niin on ollut helppo mennä. Täällä päin lauletaan kodeissa ja kirkossa ja eri yhdistysten tiloissa, kuten kylätalolla.

Minulle kauneimmat joululaulut tuo nykyään joulutunnelman enemmän kuin mitkään pikkujoulut tai joulumarkkinat, vaikka nekin kuuluu joulun odotukseen. Oikeastaan en erikoisemmin tykkää joulusta enkä odota joulua, koska se on niin kaupallinen, ja meillä ei ainakaan ole yksimielisyyttä lahjojen määrästä ja ruokalajeista. Jotenkin se on vaan aina sama henkilö joka antaa periksi...

2.12. Ruskeat piparit

      150 g voita
      1,5 dl sokeria
      1 dl siirappia
      3 tl kanelia
      1 tl inkivääriä
      0,5 tl neilikkaa
      2 munaa
      5,5 dl ruisjauhoja
      1,5 tl soodaa

Kiehauta kattilassa voi, sokeri, siirappi ja mausteet. Jäähdytä vähän ja lisää munat vatkaten sekä jauhot joihin sooda on sekoitettu. Anna vetäytyä jääkaapissa 10 - 12 tuntia. Leivo ja paista kuten tavalliset piparit, 200°C n. 8 - 10 min.

Tarjoiluvinkki: Notkista Aurajuusto ja pari teelusikallista kermaviiliä haarukalla ja nauti piparien päällä.

1.12. Reissumies ja kissa

Yritänpä minäkin tehdä jonkinlaisen joulukalenterin. Pari vuotta olen sitä miettinyt, mutta silti jäi viime tippaan. Vielä ei ole joka päivälle aihetta keksittynä, eli varmaan tulee ihan muutakin kuin jouluisia aiheita.

Tämän seinävaatteen vaihdan toisen tilalle joulukuun alussa. Tämä on ainoa isompi ristipistotyö, jonka olen tehnyt - eikä niitä pieniäkään taida olla kahta enempää. Vuosituhannen alussa viimeinkin tuli tilaisuus kokeilla ristipistoja, mistä olin jo kauan haaveillut. Se on kuitenkin aikaa vievää hommaa, ja tämän jälkeen aloittamani iso pöytäliina on ollut koskematta ja kesken jo 16 vuotta. Eli kun talossa on pieniä lapsia on myös likaisia pikku käsiä eikä valkoista kangasta voi ottaa esille. Eikä ehdi niin kauaa keskittyä että löytäisi kuvasta kohdan mihin jäi viimeksi ja ehtisi vielä pistelläkin.

Lisää sukkia

Tehtiin neulekahvilasta exkursio Tampereen Lankamaailmaan, eikä sieltä voinut lähteä ihan tyhjin käsin pois. Ostin suunnitellusti langat huiviin ja pariin sukkiin, ja sitten vielä ohutta sukkalankaa Cewec Salidaa kun oli niin halpaa. Kivan näköistä kirjavaa, ja tummaa mutta ei ihan mustaa kuitenkaan, ajattelin että harmaankirjava kelpaisi tytölle ja kelpasikin hyvin.

Tytön sukissa koko noin 39, varressa 60 s ja terässä 56 s, puikot 2,5.

Pojan sukissa koko noin 42 - 43, 68 s, puikot 2,5.

Vaihteeksi sukat

Tämä lanka on niin kaunista että halusin kutoa sitä lisää, ja tein eskarilaiselle sukat. Perussukat kokoa noin 30, ja kerästä jäi muutama gramma.

Minun tyttöni on prinsessa jolla on tasan yksi lempiväri - pinkki - ja minä en saa kaupasta hänelle sukkia. Varmaan on puolitoista - kaksi vuotta siitä kun viimeksi olen löytänyt kaupasta punaisia "tennissukkia". Ohuita sukkia kesäkäyttöön on ja jarrusukkia, mutta ei tavallisia. Sama juttu joka kaupassa: vain mustaa, tummanharmaata ja joskus jopa sinistä - mutta kun ne on "poikien värejä". Mä en ole opettanut lapsille poikien ja tyttöjen värejä, päinvastoin. Miksi pieniä tyttöjä sorretaan?

Tähtilapaset

Sopivasti onnellisen podcastissa oli tässä jokin aika sitten tällä Novitan mallilla kudotut lapaset, ne oli tosi kauniit ja minäkin innostuin kutomaan. Vähän kyllä ihmettelin millainen kärkikavennuksesta tulee kun kavennukset on heti puikon alussa ja lopussa eikä ole sitä välisilmukkaa. Ja alla näkyy miten siinä kävi, juuri niinkuin epäilinkin. Onneksi sain sen ommeltua siististi kiinni. Ohjeesta poiketen tein kunnolliset peukalot, en ole varmaan koskaan tehnyt ilman peukalokiilaa.
.

Mutta tämä naisen koko on minun käteeni hiukan pieni, tai sitten kudoin kuitenkin liian tiukkaa mitä mielestäni en tehnyt. Kyllä nämä käteen sopii, mutta jotenkin tuntuu että sormilla saisi olla enemmän tilaa. Miehen kokoon tulisi ohjeen mukaan vain 4 silmukkaa enemmän, tuntuu oudolta. Jos kudon joskus miehen koossa laitan kyllä enemmän silmukoita. Olen jo suunnitellut yhtä ihan omaa kuviota, mutta saa nyt nähdä tuleeko tehtyä.

Kauluri

Tällaisen kaulurin kudoin itselleni. Malli on Pirjo Braxin Ahomansikat. Tosi kaunis, ja helppo. Tämä oli minulla matkatyönä silloin Vaasan reisussa, pyöröpuikkojen kanssa ei tarvi pelätä että puikot lentelee pitkin bussia. Kauluri olikin jo monta viikkoa pingotusta vaille valmiina. Tein yläreunan eri tavalla kuin ohjeessa: kun olin kutonut reikäkerroksen jälkeen käänteen mitan, taitoin työn kaksinkerroin ja poimin alotusreunasta silmukat ja kudoin yhteen meneillään olevan kerroksen kanssa. Päärme tuli heti valmiiksi ja liitoskohta on näkymätön. Yksi kerä Fabelia riitti melkein: päättelykerroksella jouduin ottamaan vähän toisesta kerästä että sain koko reunan samalla värillä. Kuvassa näkyy muuten myös pingotusalustani.

Talvi tuli - toivottavasti

Tänne saatiin viime viikolla lunta, eikä se ole vielä sulanut kokonaan vaan on tullut hiukan uuttakin! Nyt on oikein kaunis ilma, aurinko paistaa ja muutama aste pakkasta. Kyllä heti piristää kun lumi muuttaa maailman valoisammaksi.

Torstaiaamun ensimmäinen homma oli ravistella hedelmäpuista lumet pois.

Jämälankasukat

Kun sitä Jenkka-lankaa jäi edellisistä sukista vielä vähän, kaivelin laatikoista lisää kerän loppuja ja pätkiä joita on jäänyt kun olen hakenut samanväristä alotuskohtaa sukkapariin, ja kudoin jämälankasukat. Näissä on kuutta eri lankaa joista kolme sain kulutettua kokonaan loppuun, ja kun laskin lopuksi tyhjät vyötteet, totesin että yhdeksän kerän loppua meni. Pojalle näitä ajattelin ja valitsin värejä sen mukaan, mutta ei hänen sukkiinsa enää riitäkään 48 silmukkaa, joten tein omaan jalkaani sopivat.

Lankojen tuhoamista

Viime vuonna tuli ostettua Jenkka-lankoja muutamaa väriä kun ne oli olevinaan niin hienoja. Näille retuliineille ja harmaille ei ollut tullut keksittyä mitään käyttöä, joten päätin kutoa ne sukiksi että saan tilaa lankalaatikkoon. Kokeilin vanhaa sukkamallia, jossa joustinneule jatkuu päällä kärkikavennuksiin asti, valmis sukka näyttää siksi erikoisen kapealta. Yhteensä neljästä kerästä tuli kolme paria, viimeiseen (ylinnä) pariin käytin myös mustaa ja toista harmaankirjavaa lankaa, mutta retuliinia taas jäi pieni pätkä.
Ja nämähän menee Palasia arjestamme-podcastin sukka-KALiin. Ja luultavasti lahjoitan nämä johonkin, niin sitten ne menee myös Marin kässäpäiviksen hyvis-KALiin, mutta en tiedä vielä mihin lahjoittaisin.

Puutarhan parhaat

Luumuilla ja päärynöillä on saatu herkutella pari viikkoa. Meillä ei toiset ole oikein ihastuneita näihin päärynöihin: ne on pieniä ja kovia eikä mehu valu syödessä pitkin naamaa. Mutta mua ei harmita yhtään että saan syödä ne yksin, kun tykkään päärynöistä tosi paljon, mutta en pysty syömään ulkomaisia päärynöitä.

Matkailua ja postia

Käytiin viime viikolla ystävättären kanssa bussimatkalla Vaasassa. Me ja eläkeläiset. Strömsössä bongasin tämän taulun. Ja se on ihan totta: mä hajoaisin täysin jos en tekisi käsitöitä.

Raippaluodon silta on vaikuttava - yksin sen takia kannatti lähteä. Ei näistä kuvista näy millainen se oikeasti on: jos ajan tavallista tietä ja eteen tulee samanlainen mäki niin pidän sitä isona, ja tämä on silta. Todettiin että onneksi joku muu ajaa. Mua on hirvittänyt sekin kun on joskus ajettu jonkun Kokemäenjoen padon kautta.

 Katse Ruotsiin päin Saltkaretin näkötornista.

Raippaluodon kirkko oli erikoinen. Ensimmäiseksi kun astui sisään tuli ajatus että onpas lattia painunut pahasti toiselta sivulta. Koska oletus on että lattia voi olla vino eikä seinät. Mutta täällä lattia ja penkit on ihan suorassa, seinät sen sijaan on vinossa.

Strömsö. Se oli pian nähty. Kierreltiin puutarhassa ja sisällä, ohjelmantekijöitä ei näkynyt, mutta monia juttuja tunnisti että tonkin mä näin kun ne teki sitä.

 Olisi kätevä lankarullateline minunkin ompeluhuoneessani.

Ja loppuviikolla posti toi paketin Seija Peeltä. Olin voittanut Ei kissa karvoistaan-podcastin muinaislanka-KALin arvonnasta Seijan lahjoittamaa muinaislankaa. Kaksi rullaa mohairlankaa joka on vanhempaa kuin minä, Seija kertoi langan olevan vanhempaa kuin hän ja luulen että olemme samaa vuosikertaa. Paketissa oli myös silmukkamerkkejä ja kiva kortti. En ole koskaan tehnyt mitään noin ohuesta langasta. Täytyy vähän tutkailla ohjeita että tulisiko noista kummastakin erikseen huivi vai pitäisikö tehdä raidallinen.

Vannesukat

Niin se kai lähinnä on suomeksi, nimittäin Niina Laitisen Rim Socks.

Ajattelin näitä vanhemmalle tytölle ja siksi valitsin tumman värin, mutta nämä on kuulemma rumat. Minun pitäisi kutoa hänelle tavallisia sukkia, ja mieluiten mustia. Mitä mielenkiintoa siinä muka olisi, kun maailma on täynnä toinen toistaan hienompia sukkamalleja. Sanoinkin että hän voi kutoa ne tavalliset sukat itse. Ohjeessa sanottiin langanmenekiksi 104 g mutta mulla kului 116 g pienempään kokoon. Aika iso ero.