keskiviikko 12. tammikuuta 2022

Käsityövuosi 2021

Viime vuosi meni aika lailla samaan malliin kuin edellinenkin. Tein vähän kaikenlaista. Kudoin 8 paria sukkia ja yhdet terät vanhohin varsiin, kolmet tumpit, 2 villapaitaa, yhden myssyn, lahjoitukseen 4 irtohihaa ja kahdet kämmekkäät, ja nukeille kaksi myssyä ja kahdet junasukat. Viime vuonna ei tullut virkattua mitään.

Kudontapiirissä sain kudottua kuusi keittiöpyyhettä.

Ompelin 3 yöpaitaa, trikoopaidan, anorakin, lapsen kesämekon ja trikoot, essun (löysin huutokaupan kangaslaatikosta valmiiksi leikattuna), puikkokoteloita ja jouluisen korin. Järjestelin kangasvarastoja ja hävitin joitakin kankaita ja tilkkuja ompelemalla lakanoita, tyynyliinoja, kasseja, lakin koekappaleen ja sister-nuken vaatteita. Kahdet housut itselle on kesken, kun oli huonot kaavat ja joutuu korjailemaan niin ei ole huvittanut tehdä valmiiksi.

Olin taas mukana Marin kässäpäiviksen langanostolakossa. Kulutin villalankaa 2 454 g, sain 522 g ja ostin (sääntöjen mukaan) 500 g. Annoin lankaa 481 g ja tytär käytti 47 g, joten lankavarastoni pieneni 1960 g. Lisäksi käytin purkulankoja 578 g. Ei pienentynyt lähellekään kolmea kiloa, minkä laitoin bingoon, mutta eihän sukkiin paljon kulu.

Käsityöbingoon sain ensimmäisen ja ainoan rivin joulukuussa, kun Riddari valmistui. Neulemiitti olisi ollut syksyllä Vammalassa, mutta se meni ohi kun sain tietää siitä vasta jälkikäteen. Neulefestaritkin oli, mutta yhteensattumien takia en voinut lähteä. Käsityömessujakin oli, mutta vallitseva tilanteen takia en lähtenyt Tampereelle. Piti mennä kaverin kanssa Seinäjoelle, mutta hän perui enkä sitten lähtenyt yksin sinne asti.

Laitoin miitin ja festarit tämänkin vuoden käsityöbingoon, saa nähdä kuinka käy. Monta muutakin kohtaa on samoja kuin viime vuonna, yhtään tiettyä nimettyä mallia ei nyt ole. Olen muutaman viime vuoden aikana kutonut itselleni neljä villapaitaa ja yhden villatakin, eli niille ei nyt ole tarvetta, myös huiveja on riittävästi. Mies ja poika ei käytä villavaatteita sukkia lukuunottamatta, niille ei kannata tehdä mitään. Nuorimmaisella ei nyt ole tarvetta millekään erityiselle neuleelle, ehkä vanhimmalle voisi jotakin tehdä mutta saa valita itse mallin ja värin. Lankavarasto tuskin pienenee kolmea kiloa, mutta laitoin sen silti bingoon.

Kankaita pitäisi ommella vaatteiksi. Kaikista en enää muista mitä olen suunnitellut, ja suurimpaan osaan ei ole ollut mitään suunnitelmaa. Miehelle en enää ompele koska kaikki mitä olen ommellut on olleet sopimattomia. Aika jännä juttu, vaikka joskus olen lainannut kaavaa äidiltään, ja sen tekemät kyllä kelpaa päälle. Poika ei kuulemma tarvitse mitään, mutta ajattelin silti tehdä joistakin miehekkäistä kankaista T-paitoja. Itse tarvitsisin ainakin kesävaatteita.

Ja nyt tuli sitten vielä tämä Lankalaatikon bingo. Eli kone arpoi kupongit, ja samasta työstä saa rastia kaikki mihin se vain sopii. Tässä on jo rastittuna ensimmäisistä sukista ja myssystä tulleet kohdat.




tiistai 11. tammikuuta 2022

Väriä elämään

 

Nuorimmainen tarvitsi uuden lämpimän myssyn. Selailin vanhaa pipokirjaa saadakseni ideoita kuvioihin ja yhdessä valittiin värit, ja sitten rupesin kutomaan. Värit ja kuviot muodostui pikku hiljaa työn edetessä. Reunassa on käänne joka on kudottu kiinni myssyyn eli pysyy varmasti paikallaan. Korkeutta tuli ehkä muutama kerros liikaa, mutta se on niin vaikea arvioida missä kohtaa pitäisi alkaa kaventamaan. En viitsinyt purkaakaan kun on kokonaan kirjoneuletta.

Puikot: 3,5 ja 4
Lanka: 7 veljestä yhteensä 80 g; sininen (124), keltainen (202), vihreä (309 ja 325), punainen (553 ja 563)