Huovutettuja tossuja

Lisää helppoja töitä kisakatsomosta. Tai luulin helpoksi. Joskus tuli ostettua monta kerää Huopasta varastoon, kun halvalla sai. Kudoin silloin muutamat tossut ja suunnittelin tehdä myös huovutettuja lapasia koko porukalle mutta ei tullut tehtyä kuitenkaan.

Edelliset tossut oli kuluneet puhki, joten yritin nyt tehdä uudet. Tein ensiksi oikeanpuoleiset. Värit ei ole ollenkaan minun värejäni, mutta näitä nyt sattui olemaan eniten varastossa. Ohje on Novita-lehdestä Talvi 2010. Tein ihan ohjeen mukaan, piti tulla aikuisen koko - mutta tulikin kokoa jotain 30 tai vähän yli. En muista mitä olisin tehnyt edellisellä kerralla eri tavalla, kun silloin sain sopivat. No sen verran eri tavalla että nyt en viitsinyt ommella muovia tossujen sisään pesun ajaksi, mutta sehän on kai siksi ettei huopuisi sisältä kiinni. Ja nyt oli eri pesukone. Siitä kyllä varotettiin ohjeessa, mutta en uskonut että noin suuri ero voisi olla.

Sitten tein toiset, violetin ja vihreän yhdistelmä on vielä vähemmän mun väri, mutta oikeastaan näyttää ihan hyvältä valmiina. Silmukkamäärä on sama kuin ensimmäisissä ja luultavasti kerrosmääräkin, mutta nyt pesin lyhyellä ohjelmalla ja pienensin linkouskierrokset 400:aan. Nyt onnistui. Eskarilainen on sovitellut noita pienempiä, ehkä annan ne hänelle.

Vanhanaikaiset tossut

Neulekahvilassa jaettiin näiden tossujen ohje, ja tein minäkin yhdet vaihtelun vuoksi, ettei aina tavallisia sukkia. Ohje löytyy täältä. Pieni tarkennus ohjeeseen: parillisilla lisäyskerroksilla pitää puikon alussa ja lopussa kutoa 2 s yhden sijasta, että kuvio menee lomittain ja lisäysten molemmin puolin tulee se yksi nostettu silmukka.

Tiina oli tehnyt malliparin Seiskaveikasta ja varotti että niistä tulee ohjeen mukaisella kerrosmäärällä kauhean suuret, mutta ehkä mun käsiala on tiukempaa kun sain omaan 40 numeron jalkaani ihan sopivat. Tosi epämääräistä muutenkin ilmoittaa koko "lapsi tai aikuinen", ei tiedä kuin kokeilemalla tuleeko sopiva.

Olympialaisetkin on menossa ja kisakatsomoon pitäisi olla jokin helppo työ. Eskarilaiselle olen ajatellut tehdä villatakin, mutta pitäisi löytää helppo malli.

Taas sukat

Ostin syksyllä Lankamaailmasta Steppiä omia sukkiani varten, valitsin kauneimman värin mitä löysin. Elämään pitää löytää ilo pienistä arkisista asioista, kuten kauniista väreistä. Lanka oli sen verran arvokasta että ostin vain yhden kerän, ja kun kudon molempia sukkia yhtaikaa niin toinen lanka juoksi kerän sisältä ja toinen päältä. Näkeehän sen raidoista, mutta ei haittaa ainakaan minua. Varret tein vähän tavallista pitemmät, kun tiesin että kerästä riittää hyvin.

18.12. Jouluaatto-sukat

Tämä 7 veljestä jouluaatto-lanka oli niin kaunista että sitä oli ihan pakko ostaa pari kerää. Selkeästi raidallinen lanka vaati mielestäni jonkun siksak-kuvion, ja toisaalta tämä kuvio vaatii selkeän raitalangan eikä mitään pilkkujen ja raitojen sekasotkua. Varren malli on Hiitola-sukista. Ohjeessa ei kuitenkaan ollut kerrottu että varren jälkeen silmukoita pitää vähentää, joten sovelsin Olga-sukkien ohjetta ja jätin viimeiset langankierrot tekemättä jolloin sain silmukat vähennettyä 56:sta 48:aan.

Lisää sukkia

Tehtiin neulekahvilasta exkursio Tampereen Lankamaailmaan, eikä sieltä voinut lähteä ihan tyhjin käsin pois. Ostin suunnitellusti langat huiviin ja pariin sukkiin, ja sitten vielä ohutta sukkalankaa Cewec Salidaa kun oli niin halpaa. Kivan näköistä kirjavaa, ja tummaa mutta ei ihan mustaa kuitenkaan, ajattelin että harmaankirjava kelpaisi tytölle ja kelpasikin hyvin.

Tytön sukissa koko noin 39, varressa 60 s ja terässä 56 s, puikot 2,5.

Pojan sukissa koko noin 42 - 43, 68 s, puikot 2,5.

Vaihteeksi sukat

Tämä lanka on niin kaunista että halusin kutoa sitä lisää, ja tein eskarilaiselle sukat. Perussukat kokoa noin 30, ja kerästä jäi muutama gramma.

Minun tyttöni on prinsessa jolla on tasan yksi lempiväri - pinkki - ja minä en saa kaupasta hänelle sukkia. Varmaan on puolitoista - kaksi vuotta siitä kun viimeksi olen löytänyt kaupasta punaisia "tennissukkia". Ohuita sukkia kesäkäyttöön on ja jarrusukkia, mutta ei tavallisia. Sama juttu joka kaupassa: vain mustaa, tummanharmaata ja joskus jopa sinistä - mutta kun ne on "poikien värejä". Mä en ole opettanut lapsille poikien ja tyttöjen värejä, päinvastoin. Miksi pieniä tyttöjä sorretaan?

Jämälankasukat

Kun sitä Jenkka-lankaa jäi edellisistä sukista vielä vähän, kaivelin laatikoista lisää kerän loppuja ja pätkiä joita on jäänyt kun olen hakenut samanväristä alotuskohtaa sukkapariin, ja kudoin jämälankasukat. Näissä on kuutta eri lankaa joista kolme sain kulutettua kokonaan loppuun, ja kun laskin lopuksi tyhjät vyötteet, totesin että yhdeksän kerän loppua meni. Pojalle näitä ajattelin ja valitsin värejä sen mukaan, mutta ei hänen sukkiinsa enää riitäkään 48 silmukkaa, joten tein omaan jalkaani sopivat.

Lankojen tuhoamista

Viime vuonna tuli ostettua Jenkka-lankoja muutamaa väriä kun ne oli olevinaan niin hienoja. Näille retuliineille ja harmaille ei ollut tullut keksittyä mitään käyttöä, joten päätin kutoa ne sukiksi että saan tilaa lankalaatikkoon. Kokeilin vanhaa sukkamallia, jossa joustinneule jatkuu päällä kärkikavennuksiin asti, valmis sukka näyttää siksi erikoisen kapealta. Yhteensä neljästä kerästä tuli kolme paria, viimeiseen (ylinnä) pariin käytin myös mustaa ja toista harmaankirjavaa lankaa, mutta retuliinia taas jäi pieni pätkä.
Ja nämähän menee Palasia arjestamme-podcastin sukka-KALiin. Ja luultavasti lahjoitan nämä johonkin, niin sitten ne menee myös Marin kässäpäiviksen hyvis-KALiin, mutta en tiedä vielä mihin lahjoittaisin.

Vannesukat

Niin se kai lähinnä on suomeksi, nimittäin Niina Laitisen Rim Socks.

Ajattelin näitä vanhemmalle tytölle ja siksi valitsin tumman värin, mutta nämä on kuulemma rumat. Minun pitäisi kutoa hänelle tavallisia sukkia, ja mieluiten mustia. Mitä mielenkiintoa siinä muka olisi, kun maailma on täynnä toinen toistaan hienompia sukkamalleja. Sanoinkin että hän voi kutoa ne tavalliset sukat itse. Ohjeessa sanottiin langanmenekiksi 104 g mutta mulla kului 116 g pienempään kokoon. Aika iso ero.

Aava

Monessa podcastissa on esitelty Aava-sukkia (suunnittelija Heidi Alander) ja minäkin innostuin kutomaan yhdet.

Aavasta tulee minulle mieleen meri, ja siksi värin oli oltava sininen. Silmu&Solmun loppuunmyynnin viimeisellä viikolla Fabelin valikoima oli jo rajallinen ja päädyin tähän sinikirjavaan lankaan. Kuvio erottuisi paremmin vähemmän kirjavasta tai yksivärisestä langasta, mutta ihan hyvät tuli näinkin. Kärkikavennusta harkitsin vähän mutta muistelin että ei se silmukointi niin paha juttu ollut. Nyt ei vaan meinannut onnistua. Lopulta keksin että vaihdan työhön pyöröpuikot, ja jo alkoi onnistua. Kaapeli on niin paljon ohempi että neulan pujottelu onnistui paljon helpommin ja sekin auttaa kun siitä näkee läpi.

Palasia arjestamme-podcastissa alkoi sopivasti sukkaKAL johon nämä sopii. Heti näiden jälkeen alotin uudet sukat, ja kyllä tuntui oudolta kutoa seiskaveikkaa Fabelin perään. Katselin myös ainoasta sukkakirjastani mitä malleja voisin siitä kokeilla, mutta jotenkin ei iske. Monet mallit on ohuelle langalle, mutta kun mun pitäisi saada kulutettua Nallea ja Seiskaveikkaa vähemmäksi. SukkaKALiin kutoisin mielelläni erilaisia sukkia, eikä ihan perus saapassukkia ainakaan montaa paria.