Villatakki pojalle

Tätä villatakkia aloin kutomaan reilu vuosi sitten, ja se jäi pitkäksi aikaa vaiheeseen kun olisi pitänyt keksiä joku alusta mihin pingottaa kappaleita. Otin sen lopulta käsittelyyn joulun välipäivinä, mutta en ihan ehtinyt saada viime vuonna valmiiksi. Silloin kun alotin, valitsin mielestäni tarpeeksi ison koon ettei heti jää pieneksi - mutta poika on venynyt vuodessa niin paljon että koko ei ole enää paljonkaan liian iso. Ja tuli tehtyä vähän pitempi kuin ohjeessa, ainakin tarvitsin 5 senttiä pitemmän vetoketjun.

Ohje on Novita Kevät 2010 -lehdessä n:o 28. Ohjeen jättiraitaa kun ei enää vuosiin ole ollut kaupoissa, niin valitsin varastoistani miehekkäitä värejä sellaisen valikoiman ja suunnittelin raidat siten että langat varmasti riittää. Tässä mallissa oli hyvä, kun ei ollut mitään erillistä kaitaletta mihin vetoketju kiinnitetään, vaan etukappaleiden reunassa kudottiin kolmella silmukalla ainaoikeaa. Reunasta tuli tosi siisti eikä se kiristä eikä vedä mihinkään päin niin kuin poikittain reunaan kudottavat nappilistat. Vetoketju on varmaan käytössäkin parempi kuin napit. Toivottavasti kelpaa joskus päälle.

Huivi

Viime vuoden puolella valmistui vielä iso huivi, johon ostin Klinta Wolle -langan Liljan lankakaupasta. Malli on Dropsin Blizzard 173-23. Ohje oli paljon paksummalle langalle ja nelosen puikoille, mutta kudoin tämänkin nelosen puikoilla koska halusin ilmavan ja kevyen oloisen, ja samankokoisen kuin ohjeessa. Olisi voinut olla vieläkin paksummat puikot. Aloitus osui väriltään vähän hassuun kohtaan, mutta en arvannut ottaa langasta alusta poiskaan kun en tiennyt miten se riittää, eikä siitä sitten jäänytkään kuin ihan pieni kerä. Mutta ei se haittaa kun se on niskassa.

Pahoittelen että kuva näyttää tärähtäneeltä, mutta kun avustajani oli vakaasti sitä mieltä että kameran kuvan laatu on huonompi kuin kännykän niin eihän siinä silloin kannattanut edes yrittää saada hyvää kuvaa. Viisitoistavuotiaat tietää kaiken ihan ehdottoman varmasti.

"Liian iso" myssy

Myssyn suunnittelu ja tekeminen itselle on aina vaikeaa, tuntuu ettei mikään malli pue minua. Halusin tehdä syksyllä kutomieni vihreiden sormikkaiden pariksi myssyn, ja jostakin keksin tällaisen mallin. Langat on Nallea, puikot 3 ja 3,5. Silmukoita joustinneuleessa 110 ja oikeat silmukat kudottu kiertäen. Räjähtävässä helmineuleessa 111 s - sain vinkin että kerroksen vaihtumiskohdasta tulee siistimpi parittomalla silmukkamäärällä - ja se tosiaan on lähes huomaamaton. Oikeat kerrokset on kudottu vihreällä ja helmineulekerrokset valkoisella.

Käsityövuosi 2016

Varsinaisesta käsityövuodesta ei oikein voi puhua, sillä tein vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tavoitteena oli pienentää lanka- ja kangasvarastoja, mutta ei oikein onnistunut.

Villalankatilasto näytti hyvältä joulukuun alkuun asti, mutta sitten lipsui taas. Vielä uudenvuodenaatonaattona piti ruveta hamstraamaan: "myynnissä vain meillä, rajoitetun ajan" eli Jenkkaa cittarista. Yksi väri pääsi kyllä heti puikoille. Vuoden mittaan ostin villalankoja 3,7 kg ja kulutin 2,054 kg, eli varasto kasvoi 1,646 kg. Neuleita valmistui 20 kpl ja virkkauksia 6 kpl, osaan meni puuvillalankaa tai purkulankaa joista en pidä tilastoa.

Kankaita ostin tosi vähän, yritin ommella vanhoista kankaista ja suuri osa ompeluksista oli vanhasta uutta. Ompelusivulla on vain 23 riviä, mutta esim. verhot tai kaksi pyyhettä samalla kertaa tehtynä on yksi rivi.

Mattoja valmistui 5 kpl, pituudeltaan 2 - 4 m. Lisäksi valmistui kaksi kangasta joita en ole vielä saanut viimeisteltyä ja ommeltua valmiiksi.

Tänä vuonna on nyt ihan pakko rajoittaa lankojen ostoa ja lisäksi kutoa enemmän tai isompia töitä. Pitäisi myös ommella enemmän että saisi kangasvarastoihin jotakin järjestystä, mä en edes tiedä mitä kaikkia kankaita mulla on. Onneksi nuorimmalle kelpaa mun ompelemat vaatteet ja pojallekin vielä jotkut vaatteet, mutta housut on vaikea tehdä juuri sopivat. Ajattelin osallistua myös Kotikutoisen jämäpalahaasteeseen, mutta saa nyt nähdä. Ideoita olisi vaikka kuinka paljon, mutta kun ei ehdi kaikkea.