Poikkeustilapäiväkirja osa 10

Päivä 30 torstai 16.4.

Tänään huomasin, että viikko sitten on päätetty siirtää neulefestarit myöhempään ajankohtaan jota ei ole vielä päätetty. En ole koskaan ollut neulefestareilla ja suunnittelin tänä vuonna meneväni, mutta ei sitten.

Päivä 31 perjantai 17.4.

Nyt on ilmennyt että niitä pikavippiliikemieheltä ostettuja kasvomaskeja ei voi käyttää yhtään mihinkään tarkoitukseen, koska niissä on jotakin myrkkyä tai muuta kemikaalia joka aiheuttaa iho-oireita. Hienoa toimintaa Huoltovarmuuskeskukselta: joku virkamies järkkäsi kaverille hyvän diilin veronmaksajien rahoilla.

Kesäteatteri on päättänyt perua tämän kauden, koska nyt ei ole saatu pitää harjotuksia eikä ole mitään varmuutta saisiko sitä esittää.

Päivä 32 lauantai 18.4.

Joskus on perustettu EU:n yhteinen hankintarinki esim. suojaimia varten - vieläpä suomalaisen poliitikon aloitteesta - mutta mallioppilas Suomi liittyi siihen viimeisenä, vasta maaliskuun lopussa. Niinpä ensimmäisiin tilauksiin ei enää päästy mukaan. Hallituksen mukaan tilanne oli vakava, mutta ei niin vakava että olisi kannattanut liittyä hankintarinkiin ajoissa.

STM ja THL ei anna yleistä suositusta kasvomaskien käyttämisestä. Sehän ei kuitenkaan takaa sitä etteikö hallitus voisi yhtäkkiä määrätä maskipakon. Ajattelin ommella muutaman kunhan saan kerättyä voimia sen verran. Ruisleipää leipoessa tarvin joka tapauksessa maskin, ettei ne hukkaan mene.

Päivä 34 maanantai 20.4.

Moni kaupunki on avustanut jollakin tavalla koululaisten ruokailua alusta asti. Ei täällä: kaupunginjohtaja narisi että koululla voi käydä syömässä ja siinä on ihan riittävä tuki. Meiltä on koululle 15 min matka yhteen suuntaan, ensimmäisen ruokatunti alkaa 10.45 ja kestää 45 min, toisen ruokatunti alkaa 11.30 ja kestää 30 tai 45 min. En ymmärrä miten olisi logistisesti mahdollista käydä koululla syömässä.

Mutta nyt kun toveri opetusministeri on huomauttanut asiasta, täälläkin tapahtuu jotakin, mutta ei vieläkään tasa-arvoisesti. Kuljetusoppilaille on luvattu ostokortti ruokakauppaan, mutta muiden on käytävä koululla syömässä tai haettava ruoka sieltä joka päivä erikseen. Ekaluokkalainenko käy pyörällä koululla syömässä 4,9 km päästä kolmessa varttissa?

Päivä 36 keskiviikko 22.4.

Nyt on sitten melkein koko kesä peruttu. Hallitus kielsi yli 500 ihmisen tilaisuudet heinäkuun loppuun asti. Moni ei sitten uskalla järjestää pienempiäkään tilaisuuksia. Eikä voi tietää jatkuuko 10 ihmisen raja kuinka pitkään.

Koulujen avaamisesta ei vieläkään ole tietoa.

Päivä 37 torstai 23.4.

Tytöllä piti olla tänään pääsykoe. Muuta ei ole ilmoitettu, kuin että tänään ei ole pääsykoetta. Ei mitään tietoa milloin on ja missä ja miten se tehdään. Pääsykokeen lisäksi on vielä soveltuvuuskoe jossakin vaiheessa.

Tänään olisi viimeinen kerta käsityökahvilaa, jos. Mulla on edelleen olohuoneen pöydällä keskeneräisenä ne mitä silloin maaliskuussa jäi kesken. En saa tehtyä oikein mitään aamupäivän aikana, kun pitää varoa mitä näkyy lapsen luokalle meetissä ja ettei metelöi ja häiritse. Muutenkin alkaa voimat olla lopussa. Odotan jo syyskuuta, kun yliopiston lukukausi alkaa.

Poikkeustilapäiväkirja osa 9

Päivä 24 perjantai 10.4.

Pitkä pitkäperjantai. Tänään olisi menty Ellivuoreen tanssimaan, jos.

Päivä 25 lauantai 11.4.

Tänään olisi alkanut Veikkausliigan pelit, jos.

Päivä meni nopeasti kun käytiin metsässä suunnittelemassa ja avaamassa yksi raja. Matkalle ei ollut nyt mitään kudinta, joten rupesin purkamaan yhtä vanhaa puseroa.

Päivä 27 maanantai 13.4.

Jollakin muullakin oli uneton yö: kahden aikaan meni ohi traktori joka keräsi pois aurausviittoja, neljän aikaan se oli mennyt takaisinpäin mutta silloin mä jo nukuin. Miten meni omasta mielestä, oliko ihan sopiva kellonaika siihen hommaan?

Ensimmäinen poikkeustila olisi päättynyt tänään. Toivottavasti loppuu viimeistään kuukauden päästä. Muuten poliisi ei pian ehdi muuta tekemään kuin hajottamaan nuorisojoukkoja.

Päivä 28 tiistai 14.4.

Lakkiaiset ehdotetaan pidettäväksi elokuun lopussa, ja tämäkin on vain koulujen ehdotus. Hallitusta ei kiinnosta.

Päivä 29 keskiviikko 15.4.

Uudenmaan sulku purettiin ennen aikojaan. Se asia kyllä eteni pikavauhtia. Pahaa pelkään, että pian tulee yleinen ulkonaliikkumiskielto. Voi tulla jo tällä viikolla, mutta viimeistään ennen vappua, kun ne huomaa että tuli kieltäneeksi omat vappumarssinsa.

Tytöllä piti olla pääsykoe ensi viikolla, mutta vielä ei ole mitään tietoa milloin se on ja millä tavalla se järjestetään. Mutta sehän nyt on pikku juttu, muutaman kymmenentuhannen nuoren pääsykoe ja opiskelupaikka. Kaikenlainen matkailu on niin paljon tärkeämpää. Kukaan ei puhu enää mitään hiilijalanjäljestä. Suomeen ei mahdu kuin yksi asia kerrallaan.

Nopeasti valmista

Urbaani maalainen Leena Männistö suunnitteli viime syksynä Urbanum-villapaidan. Kudoin sen, koska malli oli helppo ja pinta mielenkiintoinen ja sain kulutettua siihen seiskaveikkoja. Ensin ajattelin kontrastiväriksi useampaa eri lankaa, mutta sitten törmäsin kanervanväriseen lankaan. Sitä oli kaksi ja puoli kerää ja arvelin sen riittävän vähän pitempäänkin paitaan. Sille värille ei olisi ollut muuta käyttöä kuin sukat, joita on jo pari laatikollista varastossa, mutta mustan kanssa siitä tuli ihan kiva paita.

Pikkuisen täytyi muokata mallia että sain tilaa "hyvin kehittyneille hauiksille" eli siirsin kaksi silmukkaa edestä ja takaa hihoihin ja loin vielä yhden ylimääräisen kumpaakin hihaa varten. Oli tarkoitus tehdä 2XL, mutta kaarroke olisi jäänyt liian matalaksi eli täytyi tehdä välikoko melkein 3XL. Jännäsin tuleeko siitä sitten liian leveä, mutta ei tullut. Tein täysimittaiset hihat ja vartalon niin pitkän kuin kanervanväristä lankaa riitti. Luulin jo että se loppuisi kesken ja siinä tapauksessa olisin tehnyt helman kokonaan mustalla, mutta ihan sopivasti riitti. Ohjeen mukaan olisi pitänyt päätellä kontrastivärillä, mutta sain ainakin kolme kerrosta pitemmän kun päättelin mustalla. Sekin kerä loppui kun oli 8 silmukkaa päättelemättä ja oli pakko jatkaa lanka, mutta ei sitä huomaa.

Aika erikoinen langanmenekki: mustaa meni 325 g ja kanervaa 360 g. Kaiken järjen mukaan mustaa olisi pitänyt mennä enemmän koska sillä alotin ja lopetin. Mustat langat sain viime syksynä synttärilahjaksi ja toinen oli monta vuotta vanhaa, ja paksuudessa oli selvä ero: sen tunsi kutoessa ja sen näki. Vyötteen mukaan kuitenkin metrimäärä piti olla sama.

Tämän villapaidan kudoin kuukaudessa. Alotin sen käsityökahvilassa silloin kun ei ollut sovittuna mitään työtä sille kerralle, ja kun Piece of silver tökki niin tämä puolestaan edistyi nopeasti. Mukava saada välillä jotakin nopeasti valmiiksi.

Poikkeustilapäiväkirja osa 8

Päivä 22 keskiviikko 8.4.

Valtio osti Kiinasta kaksi miljoonaa hengityssuojainta, eikä varmaan ihan halvalla, eikä ne kelvanneetkaan sairaalakäyttöön. Kyllä se on halpaa kun niinkin tärkeissä tuotteissa ei ole ollenkaan kotimaista tuotantoa. Kiinasta saa halvalla. Normaalioloissa varmaan saakin halvalla, ja on aikaa tutkia tuote ennen ostamista, mutta nyt ei ole aikaa odotella ja sitten tulee hutiostoksia. Hintakin on varmaan moninkertainen normaalioloihin verrattuna.

Jos näitä suojaimia tekisi joku Suomessa, valtio saisi yritykseltä verotuloja. Muutama henkilö työllistyisi ja työttömyyskorvauksia ei tarvitsisi maksaa niin paljon. Ja kriisitilanteessa tarvitsisi vain siirtyä kahteen tai kolmeen vuoroon tuotannon lisäämiseksi. Mutta kun kilpailutuksessa ei saa laskea mukaan vaihtoehtoiskustannuksia, vaan ainoastaan tuotteen hinta ratkaisee. Ihan osuvasti joku kirjoittikin Suomen varautumisen olevan tasoa "malli Cajander". Enkä usko että herrat oppii tästäkään mitään.

Hallituksen mielestä ei ole mitään syytä jatkaa Uudenmaan eristämistä Suomesta, vaikka HUSin asiantuntija on sitä mieltä että rajoituksia pitäisi kiristää Uudellamaalla. Sen sijaan hallitus ei suunnittele koulujen avaamista. Muissa maissa taas koulut halutaan avata ensimmäiseksi.

Pirkan pyöräily on siirretty kesäkuun alusta elokuun lopulle.

Hengityssuojaimen ompelu on kuulemma uusi kansalaistaito. Tulostin ohjeen, mutta saa nyt nähdä tuleeko ommeltua.

Poikkeustilapäiväkirja osa 7

Päivä 16 torstai 2.4.

Tilasin Hyötykasviyhdistykseltä siemeniä. Toivottavasti saan myös kylvettyä ja hoidettua kaikki.

Päivä 17 perjantai 3.4.

Opettaja on järjestänyt niin että kotitalouden opiskelijat saa hakea kaupasta määrätyn kassillisen tarvikkeita tuleviin leipomuksiin ym. Sama opettaja kasaa tokaluokkalaisille kassillisen askartelu- ja käsityötarvikkeita, mitkä saa hakea koululta ensi viikolla. En tiedä onko se koko kaupungin käytäntö vai vain tämän opettajan.

Sitä olen miettinyt koko tämän ajan, että vieläköhän EU-parlamentti jatkaa sitä järjetöntä muuttoa joka kuukausi viikoksi Brysselistä Strasbourgiin. Ja jos se on nyt tauolla, niin toivottavasti loppuu lopullisesti.

Päivä 18 lauantai 4.4.

Oli pakko saada puhua jonkun kanssa ja tehtiin naapurin kanssa pitkä kävelylenkki. Jos olisin lähtenyt yksin kävelylle, se olisi jäänyt kolmeen kilometriin, mutta jutellessa tuli käveltyä melkein kolmen kilometrin päähän ennenkuin käännyttiin takaisin.

Päivä 19 sunnuntai 5.4.

Pentti Linkola on kuollut. Kun tämän viruksen tehokkuus - tai vaarallisuus - alkoi selvitä, ajattelin että tämä on taas luonnon keino vähentää väkeä, kun maapallo ei kestä tätä väkimäärää. Ihminen vain jarruttaa ettei luonto pääse hoitamaan asiaa. Linkola uskalsi sanoa sellaiset asiat ääneen.

Päivä 20 maanantai 6.4.

Soittelin yhdelle "kotiarestiin" määrätylle ja sain varmistuksen ettei nyt ole kyläyhdistyksen naisten kahvilaakaan. Ei meitä siellä yleensä ole ollut kymmentäkään, mutta kun ei toiset halua jatkaa niin ei sitten.

Päivä 21 tiistai 7.4.

On se hallitus sentään ymmärtänyt jatkaa rajojen sulkemistakin kuukaudella, eikä vain koulujen.

Kansalaisopisto pommitti viesteillä pitkin päivää. Ensin siitä kurssimaksujen palautuksesta ja sitten uusista verkkokursseista.

Kurssimaksujen palautus olikin huijausta: aktiivikortista ei palauteta mitään. Verkkokurssit taas toimii jossakin ihme teamsissa jota ei meidän koneella ole.

Koulut on nyt olleet kolme viikkoa kiinni. Onneksi mun ei ole tarvinnut olla opettaja, mutta kelloa saa vahdata koko ajan että on kahvia ja ruokaa oikeaan aikaan. Pahinta on ettei tiedä kuinka kauan tämä jatkuu. Eikä vielä ole tietoa saako ylioppilaat lakkinsa silloin kun pitäisi vai syksyllä vai kenties ensi vuonna. Tytöllä pitäisi olla pääsykoe parin viikon päästä, mutta vielä ei ole mitään tietoa onko sitä vai eikö ole.

Hyvä asia on se ettei nyt joudu orjatöihin vähään aikaan. Ei ainakaan pitäisi.

Ja toinen se että aurinko on paistanut kirkkaalta taivaalta kun lentokoneita on niin paljon vähemmän saastuttamassa ilmaa.

Poikkeustilapäiväkirja osa 6

Päivä 13 maanantai 30.3.

Nonni. Koulut on sitten toisenkin kuukauden kiinni. Ja kirjastot. Ja kansalaisopiston loppukausi meni siinä. Mulla on olohuoneen pöydällä pino keskeneräisiä ompeluksia, joihin olisin tarvinnut opettajalta tarvikkeita ja neuvoja, ja joitakin tarvikkeita on maksamattakin. Ei kai auta muu kuin käydä opettajalta kotoa ostamassa puuttuvat tarvikkeet, jos hänelle sopii. Ei ne työt voi enää puolta vuotta roikkua keskeneräisenä - jos nyt saadaan edes syksyllä jatkaa. Kutomossa on matto kesken, ja sielläkin on edellisen loimi maksamatta kun luulin että saan seuraavan pian valmiiksi ja maksan kaikki samalla.

Uudenmaan eristystä sen sijaan hallitus ei katsonut tarpeelliseksi jatkaa, päinvastoin: sisäministeri sanoi että eristyksen purkamista ennenaikojaan suunnitellaan. Silloin kun eristämisestä alettiin puhua, moni ehti ilahtua että kerrankin saadaan viettää kesä rauhassa ilman kutsumattomia vieraita. Turha toivo.

Päivä 14 tiistai 31.3.

Kaupunginhallitus on päättänyt, että opiston kurssimaksuista palautetaan puolet jos vähintään puolet tunneista jää pitämättä, mutta palautusta pitää anoa erikseen. Nyt täytyy laskea jäikö kaikista neljästä kurssista se puolet pois ja tehdä anomus.

Jukolan viesti on peruttu.