Puutarhakuvia

Puutarhanhoitoon pitäisi kuulua myös jokapäiväinen puutarhakierros ihastellen avautuvia kukkia ja kypsyvää satoa sekä nautiskelu puutarhasta keinussa tai puutarhatuolissa istuen. Tänä kesänä olen varmaan kerran istunut keinussa hetken aikaa ja kerran tuolissa vielä lyhyemmän ajan. Ensin ei ollut aikaa ja nyt on liikaa paarmoja. Pitäisi askarrella sudenkorento keikkumaan päässä, sen pitäisi karkottaa paarmat. Puutarhakierroksen tein alkukesällä kun poistin rungonsuojia hedelmäpuista, enkä silloinkaan kiertänyt koko puutarhaa. Tänään tein ensimmäisen kierroksen kameran kanssa, mutta marjapensaille asti en nytkään ehtinyt.

Enää ei ole paljon kuvattavaa, kun helle on lakastuttanut kukat. Alkukesällä satoi aika paljon, mutta edellisestä sateesta on 11 päivää ja koko sen ajan on ollut 30 astetta lämmintä.

Kaksi vuotta sitten istutettiin kaksi sinimarjakuusamaa ja nyt niistä tuli jo ihan hyvin marjoja. 

Tänä vuonna on tällaiset kukkalaatikot. Otin keväällä pistokkaita anoppivainaan ylipitkistä pelakuista että saisin sen suvun säilymään. Suurin osa on sisällä ja kaksi ulkona.

 

Tämän kesän ensimmäisen ja mahdollisesti ainoan vihdan tein vasta viime lauantaina. Juhannuksena oli taas talkooleipomista niin en ehtinyt, ja meillä ei kukaan muu tee vihtaa kuin minä. 

Kolme vuotta sitten kylvin pussillisen kultasateen siemeniä ja niistä neljä iti. Ensimmäisen talven ne oli ruukuissa ulkona turpeella ja verkolla suojattuna, ja kaksi vuotta sitten keväällä ne istutettiin ulos. Kolme niistä on vielä hengissä, ja ovat hyvässä kasvussa. Niissä on ollut verkot ympärillä, kun kuulin että ne olisi jänisten herkkua. Sen yhden, joka kuoli, kasvupaikassa täytyy olla jotakin vikaa. Joskus siihen istutettiin ostettu kultasateen taimi ja sekin kuoli toisena vuonna. Vesisuonta epäilen. Siellä missä on marjapensaat, on myös sellainen kohta missä ei pensaat kasva kunnolla, ja yhtä pensasta on siirrelty muutamaan kertaan.

Kasvihuone on täynnä, niin että muutaman pensastomaatin istutin uloskin. Eilen saatiin syötäväksi ensimmäinen kurkku ja tomaatti. 

 

 

 

Perunamaasta näkee, että kosteutta on maassa kyllä. Mutta herneenvarret kellastuu kuumuudessa ja härkäpavut kukkii keskenkasvuisina. Osa maasta jäi kylvämättä ja siitä on rikkaruohot ajettu ruohonleikkurilla. Olisin kylvänyt siihen persian- tai veriapilaa, mutta ei niitä siemeniä saanut mistään keväällä. Tai olisi jotain parin gramman pusseja ollut, mutta eihän sellainen mihinkään riitä. Mulla taas ei aika ja jaksaminen riittänyt käydä etsimässä kolmen kaupungin jokaisesta alan liikkeestä.

 

 

Toisessakin kasvimaassa on vielä tyhjää, kun kaalit on vielä istuttamatta. Parempi istuttaa vasta sitten kun ilma vähän jäähtyy ja sataa. Pinaatit kasvaa pitkää vartta ja kukkii, tuli viime viikolla kiire ottaa lehtiä kuivattavaksi. Voisi kokeilla katkaista varret ja katsoa mitä tapahtuu. Kateviljelyä kovasti kehutaan, ja niinpä kokeiltiin sipulien istutuksen jälkeen levittää riviväleihin kompostia katteeksi. Ainakaan rikkaruohoihin ei ollut mitään vaikutusta, ihan yhtä paljon oli pihatähtimöä kuin muuallakin.

Valkosipulit taitaa tänä vuonna onnistua. Ne on nyt kaivon lähellä niin että pitäisi kastelun olla helppoa, mutta en mä itse ole sinne asti ehtinyt. Kohtahan se on niitten nostoaika.

Ketoneilikat on hienoja, mutta ne on levinneet nurmikolle, eikä niitä juuri ole siellä mihin ne on istutettu. Sitten kierrellään isompia laikkuja nurmikonleikkuussa, mutta eihän sitäkään voi koko kesää tehdä.

Valamonruusu on kasvanut ja levinnyt ja kukki pari viikkoa sitten tosi upeasti. Vielä on muutama kukka, mutta suurin osa kukista on kirjoapteekkarinruusua. Nämä on olleet pari-kolme vuotta ihan hoitamatta.

Etupihan kukkapenkistä on vielä puolet kitkemättä ja kasvaa valvattia, mutta on siinä jokunen kukkakin. Pionit kukki upeasti mutta se on jo ohi. Sarah Bernhardissa oli niin paljon nuppuja että osa nupuista ei jaksanut kasvaa vaan mätäni. Olen yrittänyt kasvattaa helppoja vanhanajan perennoja, mutta en ole saanut niitä leviämään ja täyttämään kukkapenkkiä. Yksittäisiä varsia nousee sieltä täältä, ja väleihin sitten istutetaan kesäkukkia.

Puutarhan syksy

Tässä jotakin tunnelmakuvia puutarhasta syys-lokakuun vaihteesta. Olen jaksanut tehdä vain ihan pakolliset napsupeukaloni kanssa koronan ja keuhkoputkentulehduksen välissä, ja siksi tämä postaaminenkin on mennyt näin myöhään.

Tänä vuonna pavut kasvoi hyvin. Kun ei näkynyt mitään lakastumisen merkkejä, poimiminen meni vähän myöhään ja osa ehti itää.

Chileistä parhaiten kasvoi ja tuotti hedelmää se josta en tiedä lajikkeen nimeä. Otin siemenet talteen viime vuonna kaupasta ostetun taimen hedelmistä ja kylvin tänä vuonna. Voimakkuus on sopiva, tätä voi laittaa ruokaan kerralla kokonaisen chilin tai vaikka kaksi.

Lehtikaalit on taas komeita. Kerran tai kaksi tuli laitettua niitä ruokaan, kun en oikein tiedä miten niitä käyttäisi isompia määriä. Mutta onhan ne hienoja ihan vain katsellakin. Kukka- ja parsakaalit sen sijaan ei oikein kasvaneet. Keräkaalit oli harson alla piilossa ja niille kävi huonosti: osa kasvoi liikaa ja halkesi.

Tänä vuonna kasvatin ensimmäisen kerran 'Neckarkönigin'-papua. Siemeniä ostaessa en varmaan katsonut että se kasvaa yli kaksimetriseksi, katsoin vain että säikeettömät pitkät pavut. Tämä oli todella satoisa ja pavut todellakin on liian suureksi kasvaneinakin säikeettömiä, ja maku on hyvä.

Kurpitsat ehti saada vähän pakkasta, kun en ehtinyt peitellä. Ja ajattelin että ei ne isot hedelmät palellu kun on paksu kuori, mutta kai ne vähän kärsi. Ainakin yksi pienempi rupesi muutaman viikon päästä homehtumaan yhdestä kohdasta ja tuli kiire laittaa se ruoaksi. Ennen olen keittänyt kurpitsat ja soseuttanut keittoon, mutta nyt annoin hautua leivinuunissa pehmeäksi ja soseutin sitten. Kun tein keittoa, lämmitin soseen ja lisäsin chilimaustettua paseerattua tomaattia sekä sulatejuustoa tai kermaa, kumpaa sattui olemaan. Kermalla tuli parempaa.

Omenoita tuli tänä vuonna ihan älyttömästi. Kuvassa on 'Särsö', jossa on enää muutama omena jäljellä. Suosittelen tätä lajiketta: suuret omenat, joista on helppo leikata viipaleita piirakkaan. Hilloa keittäessä omena hajoaa niin, ettei tarvitse jauhaa sosemyllyllä. Sinällään syötäväksi se on minun makuuni liian hapokas, mutta isäni taas piti sitä parhaana syöntiomenana. Tänä syksynä tosin totesin, että keittiön pöydällä pari viikkoa olleen omenan maku oli miedontunut ja tykkäsin. Omenamehua ja -sosetta tuli tehtyä aika paljon, kun voi olettaa että ensi vuonna omenoita ei tule kovin paljoa.

Tänä vuonna en kasvattanut mitään kesäkukkia itse, ostin muutaman orvokin ja kokeeksi tätä rusokkia. Tämä menee jatkoon: helppohoitoinen ja kukki runsaasti ja pitkään, ihan lumen tuloon asti.

Valkosipulit istutettiin marraskuun alkupuolella - joskus on jäänyt joulukuullekin. Nyt laitettiin lava kaivon lähelle, että pystyn kastelemaan niitä tarpeeksi.

Kesällä jätettiin osassa pihasta ruoho leikkaamatta loppukesään saakka, ja siinähän sitten oli mustilla ja keltaisilla muurahaisilla hyvä rauha kaivella ja lisääntyä. Kamalia multakasoja oli noussut nurmikolle, ja isoimmissa meinasi ruohonleikkuri sammua. Sanotaan että muurahaiset viihtyisi kuivassa, mutta kyllä tänä kesänä ainakin vettä riitti, luulen että ne viihtyi kun ei häiritty.

Sääolot oli taas mielenkiintoiset. Toukokuussa satoi 2 mm ja kesäkuussa 160 mm, josta 44 mm 2.6. ja suurin osa vielä yhden tunnin aikana. Perunat oli istutettu juuri muutama päivä aiemmin, ja sellainen sade tasasi osan perunamaasta ihan tasaiseksi. Heinäkuussa 84 mm, elokuussa 142 mm ja syyskuussa vain 56 mm.

Seuraavaksi loppukevennys.

Puutarhassa

Tässä on viimeisen viikon aikana otettuja kuvia puutarhasta. Kaikki näyttää niin hienolta kun hedelmäpuut kukkii, mutta kuvassa ei näy yhtään mitään. En vain osaa ottaa kuvia tai kamera on niin huono, tai molempia.

Tältä näytti kasvimaalla viime viikolla. On siitä nyt jo voikukat kaivettu, mutta kasvihuone on laitettava kuntoon ensin ennenkuin jatkaa kasvimaata. On kasvihuoneesta jo kaivettu voikukat pois, mutta mies lupasi pestä sen, eikä ennen sitä voi istuttaa mitään. Kevät tuli aika myöhään kun lunta satoi vielä huhtikuun lopulla oikein kunnolla, mutta nyt on jo ollut hellettä toista viikkoa. Sadetta on saatu vain kaksi milliä koko toukokuun aikana. Tämä kuumuus alkaa jo nyt ottaa voimille, ja kun muutenkin on voimat vähissä ja sattuu aina johonkin, työt etenee hitaasti. Kuitenkin kaikki pitäisi taas saada tehtyä yhtäkkiä muutamassa päivässä.

Tämä Clematis on "äitienpäiväkukka" joltakin vuodelta, ehkä kahden vuoden takaa.

Saskatoon on niitä harvoja kasveja, jotka on menestyneet meillä.

Kukkivat omena- ja päärynäpuut näyttää niin hienolta, mutta kuvassa on niin vaatimatonta.

Tässäkin kuvassa oma katse kiinnittyy kortteisiin, voikukkiin, pajuihin ja järviruokoon. Sammalleimuja yritin kuvata.

Viime keväänä istutettu suklaakirsikka. Yritin kuvata myös hunajamarjan kukkia, mutta ei niistä erottanut mitään.

Tänä keväänä ei ole tullut oikein mistään mitään. Huhtikuu oli jo pitkällä, kun kylvin tomaatteja ja chiliä. Mietin kannattaako enää ollenkaan kylvää, mutta kylvin kuitenkin sellaisia lajikkeita mitä ei saa ostamalla, ja ostin sitten myöhemmin muutaman taimen lisäksi.

Mitään kesäkukkia en kylvänyt. Tänä vuonna ei siis ole terassin kaiteella parvekelaatikoita, kun en ruvennut ostamaan mitään, enkä ostanut amppeliakaan. En jaksa kantaa vettä kukkasille, kun on kuitenkin kasvihuone ja valkosipulit kasteltavana. Kukkapenkkiin ostin vähän orvokkeja, ja pitää katsoa kesällä jos ostaisi siihen vielä jotakin perennoja.

Kaalit kylvin vasta viime viikonloppuna. Mietin onko myöhäistä, mutta tarkistin että olin viime vuonna kylvänyt suunnilleen samaan aikaan ja hyvin ehti.

Puutarha melkein oman onnensa nojassa

Keväällä hedelmäpuut kukki upeasti, mutta enpäs saanut aikaiseksi tehdä kuvauskierrosta. Juhannuksena oli kukassa ensimmäinen pioni, keisarinkruunut ja jasmiini sekä luonnonkukista varsinkin tervakko. Juhannusruusuaita leikattiin alas viime syksynä joten se ei nyt kuki. Etupihan isomman kukkapenkin sain jotenkin siivottua mutta kaikki muu on jäänyt. Ei pysty olemaan niin paljon kumarassa, ja tärkeämpää oli saada kasvimaat tehtyä. Vielä on muutama kaalintaimi istuttamatta, kun kylvö jäi turhan myöhään.

Tänä vuonna kylvin kannelliseen lavaan vähän salaatteja ja retiisiä. Retiisiä on syöty jo pari viikkoa ja salaattia viikko, kun kasvimaassa ne alkaa vasta itää.

 

Tein myös isomman lavan johon kylvin vähän porkkanaa, punajuurta, hernettä ja palsternakkaa ja istutin muutaman sipulin. Kylvin myös yhden kesäkurpitsan siemenen, mutta se ei itänyt.

 

 

Viime talven tappioista eniten harmittaa viime keväänä istutetun päärynäpuun menetys ja valkosipulien epäonnistuminen. Rusakot pääsi syksyllä syömään päärynäpuuta ennenkuin huomasin ettei hedelmäpuissa olekaan rungonsuojia, ja keväällä se sitten kuivi vaikkei ihan ympäri ollutkaan syöty. Valkosipuleista lähti kasvamaan vain yksi, en ymmärrä mikä oli vikana. Kylvin sitten siihen lavaan muutaman kesäkurpitsan siemenen että jotakin kasvaa.

Kirsikkaa vaivaa taas versotauti, mutta nyt en ole leikannut yhtään oksaa pois. Leikkaan vasta sitten kun kirsikat on poimittu. Kurki käy kaivamassa perunoita, vaikka pellon puolella on aita lammasverkosta ja lippusiimasta. Kerran näin kun se tuli lankojen välistä, ja pois se lentää aidan yli niin varmaan se osaa tullakin aidan yli.

En olisi kuvitellut että joskus taluttelen kissaa valjaissa, mutta niin vain kävi. Vanha kissa nukkui pois keväällä, ja otettiin alkukesällä uusi. Tämä oli jo puolivuotias meille tullessaan niin sitä pitää paimentaa vähän toisella tavalla kuin ihan pientä pentua. Ei voi vielä laskea vapaasti seikkailemaan ettei eksy liian kauas tai tielle.

Kesäkuun kuvia

Viikko ennen juhannusta oli kukassa tervakot, tädykkeet, juhannusruusut ja ensimmäiset pionit ja vaikka mitä muuta. Kaalintaimet kasvoi hyvin kasvihuoneessa. Saatiin joskus kaverilta mansikantaimilaatikoita, ja siihen on tosi hyvä kylvää kaalit yksitellen. Ison laatikon voi viedä kasvihuoneeseen itämään, saa kastella kastelukannulla, ei tarvi koulia ja tulee hyvät voimakkaat taimet.

Viikko juhannuksen jälkeen niityllä kukki isot kellot ja kukkapenkissä loput pionit. Paahteessa kukinta ei kestänyt kauan.

Ja tämä murheenkryyni: kirsikkapuun versotauti. Ensimmäisiä sairaita oksia leikkelin pois ja juhannuksena piti leikata enemmän, mutta se jätettiin kesken. Kirsikan raakileet oli jo isoja ja alkoi punertaa, ja mä halusin tänä vuonna saada kirsikoita. En tiedä onko se puu hävitettävä kokonaan vai voiko sitä enää pelastaa mitenkään.

 

Kesä tuli

  Toukokuun ensimmäisellä viikolla oli vielä joka yö pakkasta ja luntakin sateli, mutta 11. päivä tuli yhtäkkiä kolmen päivän hellejakso. Kaikki alkoi vihertää ja puut tuli lehteen ihan hujauksessa.

Kasvihuone on saatu siihen kuntoon että pääsisi istuttamaan, mutta tomaatintaimet on vielä kuistilla ja kurkut vasta kylvin. En ole hätäillyt kylvöjen kanssa, kun ei valo riitä talvella kun ei ole kasvilamppuja. Ostettiin uusi perheomenapuu, luumupuu kun vanhat näyttää huonokuntoisilta, ja toinen päärynäpuu. Joitakin perennoja ja kesäkukkia tietysti myös - en tiedä sitten kuka ne kukat istuttaa, kun kasvimaatakin pitäsi tehdä. Ensimmäiseksi pitää kaivaa voikukat pois ettei niitä ajeta jyrsimellä silpuksi. Miehen mukaan ne voi mennä silpuksi, ja voi lisääntyä, kun mä sanon että ne menee silpuksi ja lisääntyy. Yhtenä vuonna se sanoi että miksei niitä myrkkyjä voi käyttää omassa kasvimaassa kun niitä saadaan ostoruuassakin! Se on saanut aika hyvin opetettua pojalle saman valituksen: poika ihmetteli onko kannattavaa kasvattaa itse perunaa ja muita kasveja. Taas kerran pidin saman luennon: kerroin että muutaman metrin päässä VT12:sta kasvaa kaaleja ja muita vihanneksia, ja villivihanneksia neuvotaan keräämään vasta 100 metrin päässä tiestä, niin että mun ei tee yhtään mieli ostaa kaupasta kaalia eikä paljon muutakaan avomaan kasviksia.

Halpa-Hallin mainoksessa oli puutarhatyökaluja halvalla, ja erehdyin ostamaan halpaa, tai siis pyysin miestä tuomaan kun kävi kaupassa. Voikukkarauta, tai se olikin varmaan rikkaruohoraudan nimellä, meni kolmannen voikukan kanssa solmuun, vaikkei se juuri ollut viittä senttiä pitempi. Haraa kokeilin pensaan alle, piikit kyllä kesti mutta kahva jäi käteen muutaman vedon jälkeen. Halvalla ei saa hyvää, pitäisihän se jo tietää.

Eilen aamulla lupailin nuorimmaiselle kirsikankukkajuhlaa - eli syödään jäätelöä kukkivan kirsikkapuun varjossa - mutta ei siitä tullutkaan mitään kun koko päivän satoi. Eikä tule kasvimaan teostakaan nyt mitään. Ei auta sadetakkikaan, kun savi on niin märkää että sinne uppoaa.

Syksy saapui

Maanantaina otin muutaman ruskakuvan. Kehäkukkia olen kasvattanut monena vuonna kasvimaassa: ne on helppoja kun ne kylväytyy itsestään ja kukinta jatkuu pitkälle syksyyn. Hehkuvat värit vie huomion muuten lakastuvalta ja ankealta puutarhalta.

Keräsin viimeiset pienet kesäkurpitsat kasvimaalta. Ihmeellinen syksy, kun ei ole tarvinnut harsojen kanssa pelata. Muutama kylmä yö oli jo monta viikkoa sitten, mutta minun kasvimaalla ei mikään paleltunut silloin.

Toissa yönä oli sitten sen verran pakkasta, että ne kesäkurpitsat ja salkopavut paleltui. Kasvimaassa on vielä pari kukkakaalia, mangoldia, purjoa, ja tietysti porkkanat. Kasvihuoneessa on vielä vähän tomaattia ja paprikoita. Kurkkujakin on, mutta ne ei enää maistu yhtä hyvältä.