Parempia puseroita

Ompelen yleensä T-paitojen ja yöpaitojen päärmeet ja pääntiet jousto-ompeleilla, arkivaatteessa kelpaa kyllä. Mutta nyt tarvitsin juhliin paremman puseron ja piti opetella kaksoisneulan käyttöä. Olin sitä joskus kokeillut lasten vaatteisiin, mutta en ollut tyytyväinen jälkeen ja luovutin. Joskus ompelupiirissä ompelin jotakin kaksoisneulalla ja ihan siistiä tuli, enkä muista että siihen koneeseen olisi tarvinnut tehdä mitään erikoisia säätöjä. Tai sitten opettaja teki ne niin etten mä ehtinyt huomata.

Onneksi tein ennen juhlavaatetta toisen puseron, kun jouduin vähän purkamaan ja säätämään. Ensin ompelin ja sitten vasta rupesin etsimään ohjeita. Ylälangan kiristyksen lisäksi piti löysätä alalankaa, ja sitten onnistui. Jonkin ohjeen mukaan alalangan säädön voisi jättää löysemmälle muuhunkin ompeluun, mutta mun koneessa ei voinut vaan se piti kiristää takaisin. Nyt kun osaan homman, otan kaksoisneulan käyttöön useammin.

Ensimmäisen paidan kissakankaan ostin viime syksynä Poppanavakan loppuunmyynnistä, ja toisen paidan kankaan muutama vuosi sitten Kangasriehasta.

  

 

 

Pitkästä aikaa ompelua

En ollut talven jälkeen ommellut mitään pieniä korjauksia kummempaa, mutta nyt tuli tarpeita. Ensiksi tein projektipussin, johon voin ommella "haalarimerkkejä".

Seuraavaksi ompelin verhot. Tyttö oli jo puhunut jonkin aikaa, että pitäisi saada paksummat verhot, ja kun katselin mitä muita kankaita on siinä laatikossa missä projektipussin kangas oli, löysin kokonaisen verhokangaspalan. Se hyväksyttiin, ja taas sain yhden kankaan pois varastosta.

Sitten ompelin itselleni puseron. Kankaan ostin jo kaksi vuotta sitten Seinäjoen käsityömessuilta, ja nyt halusin siitä puseron päälleni Tampereen messuille. Ei mennyt edes viime tippaan, kun edellisenä päivänä sain sen valmiiksi.

Nyt kun pääsin hyvään alkuun, täytyy taas ommella enemmän. Suunnitelmia on jo paljon, ja kankaita sitäkin enemmän.

Pikkulaukkuja

Käsityökahvilan opettaja toi pienen olkalaukun ohjeen, ja minäkin tein muutaman laukun, nuorisolle ajattelin. Yksi kurssilainen teki vähän isomman, ja minä katselin että tuohan olisi kätevän kokoinen, juuri kaikki välttämättömät mahtuu mukaan. Vanhasta olkalaukustani oli vähän aiemmin hajonnut vetoketju ja olin joutunut ottamaan käyttöön varalaukun joka oli iso säkki josta ei löytänyt mitään. Olin kyllä suunnitellut tehdä uuden olkalaukun samalla mallilla kuin vanha, mutta tein nyt tällä uudella mallilla ensi hätään. Tämä on kyllä sen verran hyvä ettei ole tarvinnut kiirehtiä uuden toisenlaisen tekemistä.

Nuorimmainen otti kukkalaukun heti käyttöönsä - kuinkahan monta laukkua silläkin on käytössä - ja vanhin otti farkkulaukun.

Suuressa käsityölehdessä oli ohje jossa peitettiin mainoskassin kuvat boro-paikkauksella. Mä en viitsi ommella käsin kun ompelukonekin on, ja tein mainoksen päälle tilkkutyön. Avasin kassin sivusaumat että sain helpommin ommeltua tilkut, ja ne oli pakkokin ommella uudestaan kun ne oli tehty niin huonosti ettei olisi montaa käyttöä kestäneet.

Näihin käytetyt kankaat on hukkapaloja tai jo ennen käytettyjä kankaita, paitsi oman laukkuni päällikangas on leikattu uudesta palasta. Kävin vuosi sitten Hämeenlinnan Eurokankaassa ja siellä oli palalaarissa ihan erilaisia kankaita kuin Porissa. Ostin muutaman tällaisen värikkään kankaan erilaisilla kuvioilla kun "niistä saa joskus jotakin kivaa".

Joulun tähti

Toissa syksynä opettaja toi käsityökahvilaan tähtimallisen joululiinan ohjeen. Ihastuin malliin, mutta kun en tarvitse yhtään lisää pieniä joululiinoja, keksin että sillä mallillahan voi tehdä joulukuusen maton. Tilkkutyökankaita mulla kyllä on, kun niitä tuli yhdestä huutokaupasta ja olen ostanut joitakin pussilakanoita kirpputoreilta siihen tarkoitukseen.

Viime syksynä sitten alotin tekemään tätä. Koska koko piti tuplata, olisi myös kaava pitänyt piirtää suuremmaksi. En muka löytänyt tarpeeksi isoa pahvia tai paperia, joten luulin olevani näppärä ja laskeskelin mistä pitää leikata - ja väärin meni. Oli pakko tehdä kaava ja leikata palat oikeaan kulmaan, ja siksi matosta tuli hiukan pienempi kuin oli tarkoitus. Keskellä oleva kuvio pieneni, ja se jää nyt kuusen alle piiloon.

Samoja kankaita jäi vielä paljon, joten voin tehdä vielä toisenkin, ja ehkä kolmannenkin. En voi vielä sanoa itseäni tilkkuilijaksi, vaikka näitä on tullut vähän opeteltua.

Viime vuoden ompeluksia

Viime syksynä sain lopultakin tehtyä nuorimmaiselle paidan kankaasta, jonka ostin jo kaksi vuotta sitten Kuosiverstaan pop-upista Porista.

Lankakori-podcastin yhdessä jaksossa Mira esitteli ompelemaansa koria, ja minä tein samanlaisen. Käsityökahvilan opettajalla ei ollut kaavaa, joten piirtelin itse. Voisi olla sentin-pari syvempi ja leveämpi, ja sanka voisi olla vähän kapeampi, mutta prototyypiksi ihan hyvä. Käytin pojan rikkinäisiä farkkuja ja koristetyynykangasta ja vuoriksi jotakin kirppispöytäliinaa.

Käsityökahvilassa jollakin oli Janita Perttulan kirja Kullannuttu. Mulla on mielikuva että näissä nykyajan kirjoissa on kaikki mallit liian kapeita enkä ole ostanut yhtään kirjaa. Selailin sitä ja piirsin pikkuhousun kaavat koossa 146 cm, ajattelin että trikoopaloja voisi käyttää hyödyksi ja ommella nuorimmaiselle pikkuhousuja. Ompelin sitten yhdet ja jo leikkausvaiheessa ihmettelin kokoa.

Tässä on alimmaisena Sloggit kokoa 44, keskimmäisenä nämä "pikkuhousut" kokoa 146 cm, ja päällimmäisenä Houset kokoa 150 cm. Toivottavasti kukaan ei ole suunnitellut tekevänsä näitä sarjatyönä ja erehtynyt leikkaamaan useammat ennen ompelua. En laittanut edes kuminauhaa kun en ole vielä sovittanut sopisiko ne mulle vai laitanko siivousräteiksi. En vaan voi ymmärtää miten tällainen ohje menee läpi ja painoon asti. Neuleohjeissa on testineulojat, eikö ompeluohjeissa ole samaa systeemiä.

Vähän ompeluksiakin

Jotakin on tullut ommeltuakin vuoden mittaan, mutta suurimmassa osassa ei ole mitään ihmeellistä näytettävää. Tämä pieni jouluaiheinen kangaskori on viimeisin. Ohje on jostakin tilkkuilijoiden lehdestä, jonka käsityökahvilan opettaja toi nähtäväksi. Oli nopea tehdä, ja tästä voisi tehdä vaikka herkkukorin joululahjaksi tai tuliaiseksi.

 

 

Ompelin taas näitä puikkokoteloita, ajattelin antaa joillekin neuleystäville, jonkin jo annoinkin.

Ompelin vanhemmalle tytölle yöpaitoja. Hän kyllä sanoi ettei tarvitse, mutta ensimmäisen otti heti käyttöön, eikä siitä ole kuvaa. Kaavana käytin vanhaa T-paitaa, mittaa vain lisäsin. Kahteen ensimmäiseen käytin omista paidoistani ja yöpaidoistani jääneitä paloja, mutta kissakangas oli kokonainen pala. Kissapaita meni joulupakettiin, että on edes jotakin.

Syksyllä ompelin itselleni anorakin vanhasta anorakista piirretyllä kaavalla. Tavoite oli saada se valmiiksi kun mentiin ruskaretkelle Katikankanjoniin, mutta en ihan ehtinyt siihen mennessä. En tiedä miten tämä kestää, kun kangas ei ole vaatetuskangasta, mutta ei se paljon mitään maksanutkaan. Helman ja hupun nyörit on vanhoista vaatteista talteen otettuja.

Kun etsin tätä anorakkikangasta, tulin samalla tyhjentäneeksi kokonaan yhden melkein kuution kokoisen laatikon, mihin olin muuton yhteydessä ja sen jälkeen heittänyt yli kymmenen vuoden ajan muovipusseja joissa oli erilaisia kankaita. Järjestin niitä nyt laadun ja käyttötarkoituksen mukaan pienempiin laatikoihin, ja lakanakankaista ompelin heti lakanoita ja tyynyliinoja. Joitakin paloja meni kauppakasseiksi, ja joitakin trikookaitaleita leikkasin matonkuteeksi. Muutaman kankaan ja joitakin perintölankoja joille en keksinyt mitään käyttöä, lähetin miehen viemään Nextiiliin kun hän oli muutenkin menossa niille nurkille. Pakko ruveta järjestämään työhuonetta, että mahtuisi tekemäänkin siellä jotakin.

 

Ompeluksia viime vuodelta

 

Syksyllä innostuin ompelemaan vaatteita, kun tuli ostettua kankaita ja vanhojakin on. Leikkasin aika monta vaatetta, mutta yöpaitojen lisäksi sain vain nämä kaksi paitaa valmiiksi. Osa on kesävaatteita ettei niillä ole kiirekään, ja sitten ainakin yksi jäi kesken kun opiston saumuri ei toiminut niin kuin olisin halunnut enkä ruvennut vaihtamaan lankoja omaan.

Kauniita unia

Olen ommellut vähän vaatteitakin. Tytön yöpaidan kangas on ostettu kaksi vuotta sitten Nappinjasta, kun piti silloin tehdä yöpaita tai pyjama joululahjaksi, en edes muista kumpi. Nyt tuli vielä yöpaita, kun asetteli kaavoja sopivasti. Oman yöpaidan kangas on Poppanavakasta.

Oli muuten mieleinen joululahja, koska kissat.

Joulukelloja

 

Käsityökahvilassa ehdittiin alottaa tekemään joulukelloja juuri ennen kuin kausi keskeytettiin. Ohje on jostakin tilkkuilijoiden lehdestä viime vuodelta. Kelloon voisi laittaa vaikka kulkusen, mutta minä laitoin puuhelmiä.

Marimekko-pussukoita

Ostin kesällä Riitta Malinen-Tyynelän kirjan Vielä yksi laukku! kun halvalla sain. Ei siinä montaa sellaista mallia ollut mitä haluaisin tehdä, ehkä enemmänkin ideoita materiaaleiksi. Ensimmäiseksi tein laatikkomaisia pussukoita, kun varastossa oli pala markiisikangasta. Kun luin ohjeen ensimmäisen kerran, järkeilin että tuossahan on virhe, nuo kulman mitat on väärin päin. Sitten kun rupesin tekemään, en enää muistanut sitä, ja ensimmäisestä tuli kapeampi ja korkeampi kuin oli tarkoitus. Se jäi itselle ja seuraavat osasin tehdä oikein, kun korjasin virheen kirjaan. Nuorimmainen halusi yhden penaaliksi ja yhden annoin ystävälle, joka tässä taannoin ajatteli ääneen että tarvitsisi uuden penaalin.

Tämä blogger on ärsyttävä: se heittelee ihan mitä sattuu tunnisteita loppuun, mutta ei niitä mitä mä valitsen. Tai sitten mä olen liian nopea.

 

Näpertelyä

 

Viime keväänä alotin käsityökahvilassa tekemään tällaisia penaaleja, saman tien kaksi, kuin liukuhihnalta. Niinhän minä luulin. Kurssi loppui kesken ja toiseen olisin tarvinnut opettajalta vanua, joten en edes yrittänyt valmistaa niitä omin päin. Nyt syksyllä sitten valmistin ne. Ei tullut niin hienoja kuin opettajalla. Mä en vaan osaa ommella tällaisia pieniä piperryksiä siististi, varsinkin pohjan kiinnitys ja kanttaus oli vaikeita. Ohje on Sanna Parangon pystypenaali. Sisällä on eri kokoisia lokeroita erilaisille kynille. Ajattelin että tuleva opettaja saa tästä valita toisen itselleen.

 

Lisää maskeja

 

Sain ommeltua itsellenikin muutaman maskin, mutta vielä en ole käyttänyt. Yhdellä kurssilla oli laukussa mukana siltä varalta jos olisi käsketty käyttää.

Juuri kun kehuin että matkustamista aletaan tosissaan rajoittaa, rajat avattiinkin kokonaan. Numeroita sopivasti pyörittelemällä saatiin kaikki maat näyttämään turvallisilta.

Tampereen kädentaitomessut on peruttu. Odotin perumista jo kauan, koska kävijämäärä olisi luultavasti jäänyt pieneksi ja olisi voinut tuottaa tappiota. Mä en ainakaan olisi mennyt sinne.

Koronaa ja maskien ompelua

 

Koronan toinen aalto riehuu täällä. Pari viikkoa sitten peruin ilmottautumiseni ammattistarttikurssille, ja työkkäri hyväksyi mun perusteluni ilman mitään vänkäämistä.

Keväällä kun lakkiaiset määrättiin pidettäväksi 29.8. sanoin että kuka takaa että ne voidaan pitää silloin, ettei toinen aalto ole päällä juuri silloin. Ja niinhän siinä kävi, että ainakin Raumalla pidetään lakkiaiset vain oppilaiden ja opettajien kesken. Ihan samalla tavalla kuin tyttären koulussa pidettiin "oikeana" päivänä.

Nyt pitää kyllä antaa tunnustusta "väärän puolueen" ministereille viime aikojen toimista. Kun kansa on väsynyt rajoituksiin tai luulee että korona on ohi ja juhlii yökerhoissa ja reissaa ulkomailla, nämä ministerit on tosissaan rajoittamassa matkustelua ja nyt on jo lentokoneellisia väkeä komennettu testiin ja karanteeniin. Odotin tällaisia kovempia otteita jo keväällä, mutta hyvä että edes nyt.

Maskien käytöstä on jauhettu koko kesä, ja nyt se suositus sitten tuli. Onneksi ei pakko, ja onneksi alle 15-vuotiaiden ei tarvi käyttää koska he eivät osaisi.

Turku ehti antaa suosituksensa jo ennen THL:ää, ja koska tytär lähti Turkuun opiskelemaan, mun oli lopultakin pakko alkaa ommella maskeja.

Olin kyllä mietiskellyt eri malleja ja tullut siihen tulokseen että kuminauha tai solmiamisnauha olisi hyvä olla nauhakujassa eikä kiinni ommeltuna, niin sen voisi vaihtaa jos kuluu pilalle. Tai jos nauha kestää kauemmin kuin maski, kun niille suositellaan vain 20 käyttökertaa. Ensimmäiseksi kokeilin Naisten valmiusliiton ja marttojen kakkosmallia. Ohjeessa on kolme kokoa ja ensiksi tein keskimmäisen. Se oli liian matala, alareuna jäi leuan kärkeen ja yläreunakaan ei istunut hyvin, leveyttä kyllä riitti. Seuraavan tein isoimmassa koossa mutta keskimmäisen leveydellä ja se oli jo aika hyvä, alakulmia vain piti pienentää. Ensimmäisiin ompelin nauhat kiinni, mutta kolmanteen tein nauhakujat ja pitkän nauhan joka tuli yksi solmu. Muuten hyvä, mutta nauhat luisti hiuksien päällä, joten tein lenkit korvien taakse. Nauhat tein vinokaitaleesta, eihän se mikään pakko ole kuminauhasta olla.

Niitä sitten ompelin muutamana päivänä urakalla. Sisäpuolen tein melkein uudesta lakanakankaasta ja ulkopuolen värillisistä puuvillakankaista mitä sattui löytymään.

Seuraavaksi täytyy muokata kaavaa leveämmäksi ja ommella muutama maski pojalle ja itselle. Tämä kaupunki käskee käyttämään maskia koulukuljetuksissa, mutta poika on naapurikunnassa koulussa enkä tiedä mitä siellä on käsketty.

Kasseja ja pusseja

Käsityökahvilan ohjaaja vaihtui viime syyskauden jälkeen, uusi ohjaaja on ompelija ja niinpä me ommeltiin kevätkausi - sen aikaa kun sitä kesti. Sai kutoakin jos ei huvittanut ommella, ja oli mulla pari kertaa kudin mukana kun en tiennyt mitä oli tarkoitus tehdä.

Siellä tehtiin laukkuja ja reppuja ja pussukoita ja penaaleja ja neulatyynyjä ja leluja. Kotona innostuin sitten ompelemaan koristetyynynpäällisiä ja sohvaan patjanpäällisen ja projektipusseja.

Maaliskuussa kaikki sitten loppui yhtäkkiä ja mullakin oli monta työtä kesken. Osan sain ommeltua kotona valmiiksi, mutta osa on edelleen kesken kun piti ostaa ohjaajalta tarvikkeita. Toivottavasti kurssi jatkuu syksyllä että saan keskeneräiset valmiiksi.                 .

Haalareista kassi

Ompelin joskus lapsille haalareita kunnon enstex-kankaasta. Kolmen lapsen käytön jälkeen kangas oli yläosassa edelleen kuin uutta, joten en raaskinut heittää niitä pois, mutta polvet taas oli sen verran kuluneet ettei niitä voinut antaa kenellekään. Leikkasin kappaleet irti ja kokosin tilkkukassin.

Pitkästä aikaa ompeluksia

Sen jälkeen kun liityin Ravelryyn pari vuotta sitten, olen kutonut paljon enemmän kuin ennen ja ompelu on jäänyt aika vähiin, pääasiassa korjauksiin. Olen kuitenkin ostanut muutamia kankaita ihan tiettyihin vaatteisiin, mutta sitten on käynyt niin etten ole saanut ommeltua ja olen joutunut ostamaan nuorimmaiselle ja itselleni puseroita. Isommille ei edes kelpaa mun tekemät, pojallekin tein pari kolme vuotta sitten trikoopaidan ja villatakin ja kertaakaan ei ole olleet päällä ja nyt ne on jo pieniä. Aika hukkuu johonkin ja tuntuu että lapsia saa passata sitä enemmän mitä isommiksi ne tulee, vaikka luulisi päinvastoin. No maailma on muuttunut sanoo mies: enää ei lasten tarvitse opetella kotitöitä eikä tehdä omaa osuuttaan! Mulle on myös aina ollut ompelussa se alottaminen vaikeinta, ja se että uskallan leikata ettei mene kallis kangas pilalle.

Alotin pääsiäisen aikaan tytön piposta. Luulin että osaan tehdä pipon ulkomuistista lukematta ohjetta, mutta niin vain ompelin yhtä saumaa kolmeen kertaan ennenkuin meni oikein.

Seuraavaksi tein itselleni kaksi yöpaitaa - nyt voin heittää pari huonointa vanhaa pois. Kankaat on Poppanavakasta.

Seuraavaksi pitäisi tehdä itselle puseroita. Jos mulle löytyy työpaikka, niin tarvitsen uusia vaatteita. Ja nuorempi tyttö tarvitsisi kesämekkoja.

Säkkituoli

Tämä säkkituoli on ollut monen vuoden projeksti. Kaikki alkoi siitä kun 2013 tai aikaisemmin (tilasto alkaa 2014) ostin kaksi verhokangaspalaa. Suuressa Käsityölehdessä 1/2002 oli säkkituolin ohje, jonka mukaan leikkasin palat ja aloin ommella. Lehti kertoi täytestyroksia saatavan Etolasta, ja kävinhän minä siellä katsomassa - ja totesin että täytteen hinnalla saisi huonekaluliikkeestä valmiin säkkituolin, enkä ostanut täytettä. Koko homma jäi sitten muutamaksi vuodeksi kesken, kunnes puolitoista vuotta sitten kun ompelin muitakin sisustusjuttuja, ompelin myös säkit valmiiksi. Täytettä en saanut aikaiseksi kysellä suoraan tehtaalta, ja päädyttiin siihen että otetaan styrokslevyä ja sahataan siitä kapeaa soiroa ja täytetään säkki sillä. Tänä kesänä lopulta säkkituoli saatiin täytettyä, kun autotallityömaalta jäi kapeita styrokspaloja ja mies sahasi niistä parin sentin soiroa, pätkittiin vähän ja tungettiin säkki niin täyteen kuin meni. Ominaisuudet ei ehkä ole ihan samat kuin "oikeassa" täytteessä, tämä varmaan litistyy nopeammin, mutta saahan sitä sitten lisätä. Säkkituoli meni tyttöjen huoneeseen ja kyllä ne sitä varmaan käyttääkin. Yksi UFO vähemmän.

Ompeluksia

Innostuin vaihteeksi ompelemaan ja tein muutaman ison ostoskassin. Olin ostanut tuon verhokangaspalan juuri kasseja ja projektipussukoita varten, vaikka olisi se verhonakin ollut ihan kiva.

21.12. Löhöilytyyny

Kun pääsin vauhtiin ompeluhommissa, tein myös jo kauan suunniteltuna olleen päällisen pötkötyynyyn. Vanha päällinen oli kulunut rikki ja oli tehtävä uusi. Tyyny on noin 8o cm pitkä, päälliseen meni yhdet farkut ja muutama tyynykangaspala. Lapset tätä käyttää tyynynä kun makaa lattialla ja katsoo telkkaria.

20.12. Yöpaita

Löysin Eurokankaasta hempeän vaaleanpunaisen valkopilkullisen flanellipalan ja tiesin heti että siitä tulee nuoremmalle tytölle yöpaita. Ehti hyvin valmistua pukinkonttiin. Hihat ja kaarrokkeet on leikattu collegepuseron kaavalla ja helmaosa on suora kappale johon käytin koko kankaan leveyden.

Kankaan hulpiossa tosin sanotaan ulkomaan kielellä että ei ole tarkoitettu eikä sovellu lasten yövaatteisiin. Miksei ihanan pehmeää flanellia voisi muka käyttää yöpaitana? Tässä on varmaan sama juttu kuin joissakin halpaketjujen potkupuvuissa joissa myös lukee ettei saa käyttää yöasuna - USAssa pitää lasten yövaatteet käsitellä palonestokemikaaleilla!