Jenkkikassi

Törmäsin joskus Suuren Käsityön sivuilla virkatun jenkkikassin ohjeeseen. Silloin kun olin ala-asteella, joillakin pojilla oli tämännäköisiä kasseja koululaukkuna. Niitä oli varmaan useampia värejä, mutta kaikki taisi olla tummia värejä.

Tämän tein kuitenkin pikku prinsessalle käsilaukuksi, ja hän sai itse valita värin ostamistani langoista. Tosin tarkkaan harkitsen milloin annan sen käyttöön, että pysyisi vähän aikaa puhtaana. Punainen puuvillalanka on Karnaluksista ja valkoinen vanhoista varastoistani, valkoinen oli hiukan paksumpaa mutta ei haittaa.

Hienostelusormikkaat

Olen joskus kutonut sormikkaat ja minusta se oli niin hankalaa ettei ole huvittanut tehdä toisia. Sitten löysin virkattujen sormikkaiden ohjeen ja innostuin kokeilemaan. Oli sopivan pieni työ mukaan Tallinnan matkalle. Eihän ne toki sillä matkalla valmistuneet, mutta ensimmäinen sormikas eteni yli peukalon.

Ohje on Drops 108-42. Juuri ohjeen mukaista lankaa minulla ei ollut varastossa eikä sitä saanut lähikaupastakaan, joten käytin Nallea. Ajattelin että Nalle on paksuudeltaan riittävän lähellä että tehdään samalla silmukkamäärällä. Ihan hienot tuli kyllä, mutta sormet on sen verran kapeat ja vielä venyy pituutta käteen laittaessa että ne täytyy asetella käteen joka sormi yksitellen. Kuinkahan kapeat ne olisikaan tulleet siitä alpakkalangasta. Pituussuuntaan venyminen olisi varmaan ongelma vaikka ne olisi vähän leveämmätkin, taitaa olla virkkauksen ominaisuus.

Isommat räsymattosukat

On jäänyt esittelemättä jo toukokuussa valmistuneet räsymattosukat, tällä kertaa kokoa 43.

Sain kulutettua näihin vanhan ruman vihreänkirjavan Polkan ja toisena lankana on siniharmaa Raita.

Puutarhaongelmia

Telkkarissa oli joskus sarja Lähiöunelmia jota tyttö katsoi ja mä nimitin sitä lähiöongelmiksi mitä se kai lähinnä olikin. Telkkarista tulee myös Puutarhaunelmia - mutta meillä on enemmänkin ongelmia.

Tänä kesänä suurimpia ongelmia on ollut että mun jalat ei enää kestä olla koko kesää kumarassa kitkemässä kasvimaata ja kukkapenkkejä, joten kukkapenkit on siivoamatta. Toiseksi heinäallergia oli tänä kesänä harvinaisen paha, varsinkin kun heinää pääsi tekemään vasta viime viikolla säiden takia, eli ympärillä timotei hedelmöi monta viikkoa. Ei täällä ole satanut paljon mitään, mutta kuitenkin sen verran kolmen päivän välein ettei voinut tehdä heinää. Toukokuussa satoi 44 mm, kesäkuussa 71 ja heinäkuussa tähän mennessä 31 mm. Tytön piti olla mansikoita poimimassa kolme-neljä viikkoa, mutta ensimmäisen viikon jälkeen isäntä totesi että mansikat loppui, raakileet alkoi "paistua". Samana päivänä teksti-tv:ssä luki että mansikoita ei saada poimittua kun vaoissa lainehtii vesi. Ei mene ihan tasan nämä sateet.

Ja mustia pieniä muurahaisia on valtavasti, ihan joka paikassa. Kukkapenkeissä, kasvihuoneessa, kasvimaassa, kaikkialla. Eikä niitä saa millään hävitettyä, kun ei viitsi kaikkea myrkyttääkään.

Monenlaisia muutostarpeita olisi puutarhassa. Iirikset olisi pitänyt jakaa jo ajat sitten, tänä vuonna ei tullut enää yhtäkään kukkaa. Ja tälle luppiolle pitää etsiä uusi paikka. Se on kasvanut hyvin, liiankin hyvin niin että 'Sarah Bernhardt' vieressä ei jaksanut kukkia ollenkaan. En ole vielä keksinyt uutta paikkaa.

Saniaiset ovat levinneet niin että kuunliljat pitää pian siirtää alta pois. Ja kun niillä oli olevinaan isot välit silloin kun istutin. Kuunliljoille olen suunnitellut paikkaa johonkin tulevan autotallin lähettyville, mutta ei taida tulla autotallia pitkään aikaan. Rakennuslupa on kyllä ja piti tänä kesänä se tehdä, mutta ei ole vielä tapahtunut mitään.

Suurin kesäkurpitsan taimi on tämän näköinen, taustalla joku pienempi kukkii. Ei mikään ihme, kun pääsin istuttamaan ne vasta heinäkuun puolella.

Tänä aamuna huomasin että hernemaassa on käynyt kutsumattomia vieraita. Epäilen peuroja, vaikka rusakoitakin meillä pyörii.

Tosi suuria eroja pihlajanmarjojen väreissä tähän aikaan, tuo punaisin näyttää luonnossa vieläkin punaisemmalta. Vanha kansa ennustaa jotakin pihlajanmarjoista, mutta kun ne ennustukset on eri paikkakunnilla erilaisia. Toisten mukaan sataa vähän ja toisten mukaan paljon, ja toiset ennustaa talven lumia ja toiset syksyn vesisateita.

Ihan kaikki ruusut ei kuolleet viime talvena, yksi 'Nina Weibull' oli selviytynyt heinikon seassa.

Perunamaassa kukkii kehäkukka. Pari vuotta sitten kylvin kehäkukkaa kasvimaan reunaan, ja se on päässyt kylväytymään enkä ole sitten kitkenyt taimia pois, jotakin piristystä saa olla.

Kesä tuntuu kääntyvän syksyksi silloin kun säilöntäkausi alkaa. Mansikan ja mustikan pakastus ei vielä tunnu syksyltä, mutta hillojen keittäminen tuntuu. Kokeilin keittää hilloa kirsikoista ja saskatoonista, kun joskus löysin vinkin jostakin blogista. Laitoin suunnilleen puoliksi molempia, toivottavasti tuli hyvää. Nyt syödään tuoreita marjoja, ja hilloja maistellaan talvella.

 

Valkoinen toukokuu

Nämä ensimmäiset kuvat on otettu toissa viikonloppuna. Silloin saskatoon, kirsikka ja päärynä kukkivat parhaimmillaan. Eilen keksin että kuvaan sarjan jatkoksi kaikki valkoiset kukat mitä löydän pihapiiristä, ja tässä niitä tulee. Muutama muukin löytyi mutta en saanut kunnon kuvia. Täytyi laittaa lehtikuusenkin kuva tähän, kun se on keväällä niin ihanan näköinen, vaaleanvihreä ja pörröinen, melkein tekee mieli silittää.

Ilmassa on huumaava pihlajan, syreenin, kielon ja koiranputken tuoksu. Ja pihlajassa käy melkoinen surina kun mehiläiset käy aterioimassa.

Viime talvi teki jonkin verran tuhojaan, mutta loppujen lopuksi meillä päästiin aika vähällä. Olen pyrkinyt istuttamaan kestäviä kasveja, ja vaikka tämä on kolmosvyöhykettä valitsen mielellään kasveja jotka kestää myös nelosella tai viitosella. Meiltä meni kaikki ryhmäruusut, toinen penkki ei harmita koska ne pitää joka tapauksessa kaivaa pois, mutta etupihalla olisi saaneet vielä olla vaikka välistä oli jo aiemmin pari kuollut. 'Rosa Mundi' on vielä kysymysmerkki: kaikki vanhat versot meni mutta juuresta kasvaa uutta ja nähtäväksi jää onko se jalo vai villi verso. Ainakin yksi kurjenpolvi kuoli ja yksi maksaruoho. Hedelmäpuista vain Sinikka-luumu kärsi: siinä on paljon kuivia oksia ja kukkia tuli tosi vähän.

Etelänloma

Pidettiin kahden päivän loma ja käytiin Tallinnassa. Sattui hyvät ilmat: ei satanut tippaakaan eikä ollut liian kuumakaan. Kevät ei ollut siellä kovinkaan paljon pitemmällä kuin täällä. Jossakin oli omenapuita täydessä kukassa mutta niin oli täälläkin lämpimimmillä paikoilla. Hevoskastanjat siellä kukki ja ne oli aivan valtavia puita, täällä en ole ihan niin isoja nähnyt. Olisin halunnut käydä Kadriorgin puistossa mutta todettiin että sinne on liian pitkä matka kävellä ja jätettiin se toiseen kertaan. Kierreltiin Vanhassakaupungissa ja käytiin näköalapaikoilla.

Harvemmin pääsee kuvaamaan omenapuuta monta metriä alapuolelta.

Karviainen kasvoi muurin kyljessä.

Toisena päivänä kävin tietenkin Karnaluksissa. Ostoslistalla oli muutamat ohuet sukkapuikot ja lyhyet pyöröpuikot, lankasakset, vetoketjuja ja puuvillalankoja. Heräteostoksia oli sitten isommat nepparit, ompelulangat, tupsukoneet, eriväriset hakaneulat ja kirjavat vinokaitaleet, ja puuvillalankoja tuli ostettua enemmän kuin oli aikomus. Kangaskauppoihin mulle ei annettu aikaa, vaikka niitä olisi ollut kaksikin matkan varrella. Ehkä parempi niin, mutta silti... Eihän sitä tiedä mitä kivaa olisi löytynyt...