torstai 26. huhtikuuta 2018

Syksyn kukkia

Tämä kaunis Sandra Schmiedlingin Herbstblüte-huivi oli minulla suunnitelmissa jo kauan. Ensin suunnittelin tehdä sen Silmusolmun Paratiisi-merinosukkiksesta, mutta sitten katselin paljonko muilla on kulunut siihen lankaa ja totesin että ostamani kaksi vyyhteä ei todennäköisesti riittäisi. Ostin sitten Lankamaailmasta tätä Hjertegarnin Kunstgarnia kolme kerää - ja minulla kului huiviin 215 g lankaa. Onneksi en ottanut riskiä Paratiisin kanssa. Sitä paitsi tämä malli on varmasti parempi tällaisesta raidoittuvasta langasta tehtynä, varsinkin nuo monen kerroksen yli nostetut kuviot erottuu selvästi kun väri vaihtuu.


Kudoin tämän 4 puikoilla, ehkä 4,5 olisi ollut paremmat mutta sitä kokoa minulla ei ole, ja viitoset olisi taas olleet liian isot. Yritin sitten kutoa vähän löysempää. Tätä oli tosi kiva tehdä, kun oli monenlaisia kuvioita. Ja siitä tykkäsin kun keskisilmukan molemmin puolin nostot tehtiin niin ettei siihen jäänyt isoa reikää joka kerta, vaan vain joka neljäs tai viides kerta, ettei siihen tullut näkyvää reikäriviä. Ja nämä nostot tehtiin vieläpä eri tavalla vasemmalla ja oikealla puolella niin että tuli symmetriset. Otin sen tavan heti käyttöön muuallakin, nyt on villatakki työn alla ja siinä tein hihojen nostot samalla tavalla, ja peukalokiilan nostotkin rupean tekemään sillä tavalla. Enpä ole tullut itse ajatelleeksi tuota koskaan. Aina oppii jotakin uutta. Sanoinko jo että tämä huivi on tosi kaunis.

keskiviikko 25. huhtikuuta 2018

Sukkasillaan

Sukkia tulee kudottua niin paljon ettei tiedä mihin niitten kanssa joutuu. Aina tulee kuitenkin pidettyä niitä samoja vanhoja sukkia niin kauan kuin ne kestää, mutta uusia on niin kiva kutoa. Saa kokeilla eri malleja ja väriyhdistelmiä.

Ihan vain lankaa tuhotakseni, että saisin kaikki fingeringit mahtumaan yhteen laatikkoon, kudoin itselleni sukat Salidasta 2,5 puikoilla. Varret on vähän tavallista pitemmät kun lankaa oli reilusti.

Regian Arne&Carlos-langasta kudoin pojalle vähän isommat sukat, valmiiksi varastoon. Tykkään tästä värityksestä, ja raidatkin meni tasan. Värinvaihtumiskohdassa oli ehkä puikollisen verran eroa kärkikavennuksien alkaessa. Ihan toista kuin Novitan pätkärääkätyissä, ja värimaailmakin ihan erilainen. Nämä näyttää siltä kuin värejä olisi sekoiteltu miten sattuu, vaikka ei olekaan, ja hillityt yhteensopivat värit.

torstai 1. maaliskuuta 2018

Arjen luksusta



Kudoin kansalaispistossa kaksi kylpypyyhettä, loimi puuvillaa ja kude pellavaa, koko n. 100*200. Luonnonvärinen lanka on äidin perintöä ja värilliset langat ostin opettajalta. Olen jo pitkään odottanut että saan tästä pyyhkeen käyttööni, on se ihan toista kuin frotee, joka kyllä on mukava ja pehmeä mutta kuivuu hitaasti ja alkaa pian haista.


Ja ei, toinen pyyhe ei ole miehelleni. Tiedän että hän ei sitä käyttäisi kuitenkaan, joten ei kannata edes yrittää. Pistelee ja on karhea... Käytän itse molemmat tai annan toisen joskus jollekin lapsista.

keskiviikko 28. helmikuuta 2018

Huovutetut lapaset

Huopanen on paksua lankaa ja 8 puikoilla tulee valmista nopeasti, ja kun sitä nyt sattuu olemaan varastossa niin tein vielä lapaset. Ohje on ollut Novitan Syksy 2008 lehdessä.


Ajattelin näitä tytölle ja valitsin suosikkijoukkueensa värit, mutta vähän isot tuli. Tyttö ei ollut kotona kun huovutin nämä ja jouduin omassa kädessäni venyttämään, en ajatellut että lukiolaisella on niin paljon pienempi käsi. Varsi on kyllä liian leveä minullekin, mutta sehän venyy väkisin sen verran että lapaset putoaa kädestä. Pitäisi ehkä tehdä Huopasesta ilman vartta ja kutoa vasta huovutuksen jälkeen varsi joustinneuletta jostakin muusta langasta.

tiistai 27. helmikuuta 2018

Huovutettuja tossuja


Lisää helppoja töitä kisakatsomosta. Tai luulin helpoksi. Joskus tuli ostettua monta kerää Huopasta varastoon, kun halvalla sai. Kudoin silloin muutamat tossut ja suunnittelin tehdä myös huovutettuja lapasia koko porukalle mutta ei tullut tehtyä kuitenkaan.


Edelliset tossut oli kuluneet puhki, joten yritin nyt tehdä uudet. Tein ensiksi oikeanpuoleiset. Värit ei ole ollenkaan minun värejäni, mutta näitä nyt sattui olemaan eniten varastossa. Ohje on Novita-lehdestä Talvi 2010. Tein ihan ohjeen mukaan, piti tulla aikuisen koko - mutta tulikin kokoa jotain 30 tai vähän yli. En muista mitä olisin tehnyt edellisellä kerralla eri tavalla, kun silloin sain sopivat. No sen verran eri tavalla että nyt en viitsinyt ommella muovia tossujen sisään pesun ajaksi, mutta sehän on kai siksi ettei huopuisi sisältä kiinni. Ja nyt oli eri pesukone. Siitä kyllä varotettiin ohjeessa, mutta en uskonut että noin suuri ero voisi olla.

Sitten tein toiset, violetin ja vihreän yhdistelmä on vielä vähemmän mun väri, mutta oikeastaan näyttää ihan hyvältä valmiina. Silmukkamäärä on sama kuin ensimmäisissä ja luultavasti kerrosmääräkin, mutta nyt pesin lyhyellä ohjelmalla ja pienensin linkouskierrokset 400:aan. Nyt onnistui. Eskarilainen on sovitellut noita pienempiä, ehkä annan ne hänelle.

keskiviikko 14. helmikuuta 2018

Palmikkopipo


Tein ennen joulua tytöille palmikkopipot, ja alkoi tehdä mieli itselle samanlaista, kun ne on niin kivan näköiset tytöilläkin. Tein samaa Novitan ohjetta soveltaen paksummasta langasta. Tämä luonnonvalkoinen lanka on 100% villaa. Äiti osti sitä parikymmentä vuotta sitten yhdeltä lampurilta, en muista minkä kehräämön lankaa ja oliko se peräti sen tilan omista villoista. Sitä jäi sitten varmaan kilo perinnöksi minulle, enkä ole siitä ennemmin kutonut mitään. Nyt tuntui siltä että tämä on juuri oikea lanka palmikkopipoon, nyt kun on oikein kunnon talvikin. Lanka on huomattavasti Seiskaveikkaa paksumpaa ja ihan erilaista kutoa, mutta kudoin 3,5 puikoilla ja monen kokeilun jälkeen päädyin 100 silmukkaan.