Sen jälkeen kun liityin Ravelryyn pari vuotta sitten, olen kutonut paljon enemmän kuin ennen ja ompelu on jäänyt aika vähiin, pääasiassa korjauksiin. Olen kuitenkin ostanut muutamia kankaita ihan tiettyihin vaatteisiin, mutta sitten on käynyt niin etten ole saanut ommeltua ja olen joutunut ostamaan nuorimmaiselle ja itselleni puseroita. Isommille ei edes kelpaa mun tekemät, pojallekin tein pari kolme vuotta sitten trikoopaidan ja villatakin ja kertaakaan ei ole olleet päällä ja nyt ne on jo pieniä. Aika hukkuu johonkin ja tuntuu että lapsia saa passata sitä enemmän mitä isommiksi ne tulee, vaikka luulisi päinvastoin. No maailma on muuttunut sanoo mies: enää ei lasten tarvitse opetella kotitöitä eikä tehdä omaa osuuttaan! Mulle on myös aina ollut ompelussa se alottaminen vaikeinta, ja se että uskallan leikata ettei mene kallis kangas pilalle.
Alotin pääsiäisen aikaan tytön piposta. Luulin että osaan tehdä pipon ulkomuistista lukematta ohjetta, mutta niin vain ompelin yhtä saumaa kolmeen kertaan ennenkuin meni oikein.
Seuraavaksi tein itselleni kaksi yöpaitaa - nyt voin heittää pari huonointa vanhaa pois. Kankaat on Poppanavakasta.
Seuraavaksi pitäisi tehdä itselle puseroita. Jos mulle löytyy työpaikka, niin tarvitsen uusia vaatteita. Ja nuorempi tyttö tarvitsisi kesämekkoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti