Adventtialotuksissa minkä tahansa aiheen saattoi korvata vaatteella. Toisen adventin alotus olisi ollut käsiasia, ja mulla on jonossa jotkut tumpit Eeva Haaviston kirjasta, mutta silloin oli tiedossa pitkä bussimatka eikä siellä olisi onnistunut kirjoneuletumppien kutominen, joten alotin villapaidan. Rauma on Tarmo Thorströmin ja Katrina Salon suunnittelema tosi kaunis malli, ja olen halunnut kutoa tämän siitä asti kun se ilmestyi pari vuotta sitten.
Tampereen messuilla oli halvalla fuksian väristä Kaupunkilangan Kivijalkaa, ja heti rupesin suunnittelemaan että siitä voisi kutoa Rauman M-koossa, mutta epäilin riittääkö puolen kilon satsi ihan siihen. Mutta jos ostaisi koko kilon niin siitä saisi lisäksi S-kokoisen Strömsön. Mietin ostamista ja kiertelin muita halleja, ja lopulta sulovileeni voitti ja menin ostamaan sen kilon (20 euroa).
Tulipahan kokeiltua sitäkin lankaa. Minusta se oli kutoessa karheaa ja joustamatonta, tai sitten mulla oli huonosti luistavat puikot. Rupesin epäilemään että se voi päästää väriä, ja niinhän se teki. Liottelin ainakin kymmenessä vedessä ja aina tuli väriä, mutta valkoinen kuvio ei onneksi värjäytynyt. Lopulta lorautin veteen etikkaa, ja enää ei lähtenyt väriä. Mutta sen jälkeen villapaita haisi. Kyselin jo Kaheleilta että lähteekö haju pois, ja kyllä kuulemma lähtee. Käytetäänhän etikkaa huuhteluaineenakin. Ja yksi viiden kerän satsi olisi riittänyt, mutta tulee sitten se Strömsökin joskus ja vielä sukat päälle.
Mutta muuten Raumaa oli kiva kutoa, kun kuvio on niin kaunis. Ja tämä väri. Kaaviosta löysin yhden rivin, missä kuvio ei ollut symmetrinen, mutta kudoin ihan kaavion mukaan. Tikapuita oli pakko tehdä joihinkin kohtiin, vaikkei siitä mainittu ohjeessa. Toivottavasti saaja tykkää ja on sopiva.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti