Jalkapallopipo

Poika tarvitsi ohuemman pipon kevääksi, kun villamyssy on jo liian lämmin ja pelatessa taas ei voi käyttää lippistä. Yhden kuviollisen trikoopalan reunasta löytyi riittävästi yksiväristä kangasta, merkki on Karnaluksista. Ei ole oikein tuo eesti keel hallinnassa, mutta arvelin että merkki on silitettävä. Se tarttuikin helposti kiinni 160-asteisella raudalla, ja mä jo luulin että tämähän kävi helposti. Mutta ensimmäisen käytön jälkeen merkki oli osittain irti - ei muuta kuin ompelemaan kapealla siksakilla kiinni. Seuraavan merkin tiedän ommella heti, silitys toki helpottaa ompelua kun merkki pysyy paikallaan.

Tulin muuten ostaneeksi pitkästä aikaa Suuren Käsityön, kun siinä maaliskuun numerossa oli muutama malli mitkä näytti mahdollisesti käyttökelpoisilta: juoksutrikoot, miehen verkkapuku, sekä kaksipuoleinen virkkausmalli. Kotona pääsin sivulle kuusi asti, kun muistin miksi en enää tilaa lehteä enkä irtonumeroitakaan osta kovin usein. Mä odotan käsityölehdeltä uusia malleja eri tekniikoin, tietoa uutuuksista ja juttuja käsityön harrastajista ja ammattilaisista. Mua ei sen sijaan kiinnosta mistä helsinkiläisestä putiikista on ostettu vajaakanttisesta lankusta kyhätty penkki hintaan 270 euroa tai mitä töhnää kuvien mallin hiuksiin on laitettu. Uusia malleja lehdessä taitaa olla vain ommeltavat mallit, kaikki muut on jostakin lainattu. Kuplaneule oli mielestäni Novitalla jo viime vuonna kun Tampereen messuillakin oli moni kilpailuneule tehty sillä mallilla, juuri saman ruusukasmaton näin kudontapiirissä jo talvella, ja viime kesänä näin kun joku virkkasi ihan samannäköistä mallia kuin tuo sisäkkäiset silmukat. Ommellut mallit, ainakin XL-mallit on niin avonaisia että ei sovi mulle. Koululaisten vaatteissa nytkin koot loppui 134 cm:iin, eli ei taaskaan mitään 11-vuotiaalle. Ei taas vähään aikaan tartte ostaa lehteä. Tarttis saada aikaiseksi laittaa tämä sama valitus palautteeksi suoraan lehteen.