Ei mun pitänyt kutoa tavallisia sukkia, mutta kun tarvitsin jotakin mitä voi kutoa podcasteja katsoessa. Ja sitten oli raitalankojen jämiä mitkä halusin käyttää pois.
Näihin meni loppu raitalanka ja viimeiset pätkät kanervanväristä mitä jäi Urbanumista, jokin harmaa pätkä ja lisäksi valkoista ja roosaa. Kuusi kerää meni kokonaan loppuun. Näistä tuli kyllä kauniit.
Tästä raitalangasta olin ottanut harmaita kohtia armeijasukkiin raidoiksi, ja niin sitä jäi monta pientä kerää neljän isomman kerän lisäksi. Näihin kului melkein kaikki tämä raitalanka mitä minulla oli, vain kaksi ihan pientä kerää jäi. Tein niin isot kuin uskalsin että lanka varmasti riittää, varmaan kokoa 46 - 47, saa mennä myyntiin.
torstai 28. toukokuuta 2020
perjantai 15. toukokuuta 2020
Poikkeustilapäiväkirja osa 11
Päivä 40 sunnuntai 26.4.
Joka paikassa hehkutetaan kuinka nyt on aikaa retkeillä luonnossa. Ei mulla ole ollut aikaa yhtään enempää kuin ennenkään. Vanhemman tytön kaveri oli jokin aika sitten käynyt Tervalammilla ja lähettänyt kuvan sieltä, ja tänään kävin siellä nuoremman tytön ja hänen kummitätinsä kanssa. Me on tehty näitä luontoretkiä parina vuonna, tämä oli neljäs. Lauhanvuorelta silloin alotettiin, mutta tämä oli nyt vaihteeksi ihan tässä lähellä.
Päivä 42 tiistai 28.4.
"... kouluruokailu kuumentaa tunteita" otsikoi maakunnan sanomalehti. Ei ihme. Ensin ilmotettiin, että kaikki kuljetusoppilaat saa ruokalahjakortin. Sitten tuli wilmaan kysely johon oli vuorokausi aikaa vastata: onko lähi- vai etäopetuksessa ja lähiopetuksessa olevilta kysyttiin käykö koululla syömässä vai hakeeko ruoan kotiin. Vastasin siihen, vaikka ihmettelin miksi vielä kysytään kun pitäisihän niitten kouluvirastossa tietää ketkä on kuljetusoppilaita. Pari päivää myöhemmin lehdessä luki, että koulukuljetettavista näin monta ilmoitti haluavansa ruokalahjakortin! Eihän missään kysytty haluaako, vaan se luvattiin kaikille. Sivistystoimialajohtaja sanoo edelleen, että kaikkien koulukuljetettavien kohdalla ei ole ilmoitettu tarvetta ruokalahjakortille. Kattellaan nyt jonkin aikaa tuleeko lahjakorttia.
Päivä 43 keskiviikko 29.4.
Peruskoulujen sulkemista ei jatketa. Koulu jatkuu 14.5. mutta joitakin erityisjärjestelyjä tulee. Eikä kevätjuhlia saa pitää. Helpottaa aika paljon kun ei tarvi laittaa ruokaa kilpaa kellon kanssa, ja saa ruveta järjestelemään ja siivoamaan olohuonetta.
Päivä 47 sunnuntai 3.5.
Tänään olisi ollut se Satumaan kuningas -konsertti, jos. Lähdettiin sitten metsätöihin kun oli sopiva ilma.
Päivä 48 maanantai 4.5.
Poikkeustila jatkuu. Määräämättömän ajan. Ei edes annettu mitään arviota kuinka kauan. Alussa se julistettiin kuukaudeksi, ja sitten jatkettiin kuukaudella, mutta nyt voitiin määrätä toistaiseksi. Itku tuli.
Kirjastot saa alkaa lainata kirjoja 14. päivä. Muut koulut ja kansalaisopistot saa itse päättää jatkaako etänä vai avautuuko. Toivottavasti pääsee kutomoon.
10 henkilön kokoontumisrajoitus jatkuu toukokuun loppuun ja sitten raja on 50 henkilöä. Toistaiseksi. Ehkä vuoden loppuun, ehkä vielä ensi vuodenkin. Kukaan ei tiedä. Mulle ei ole ihan selvää miten tulkitaan kokoontuminen ja yleisötilaisuus. Alle 50 henkilöä saa kokoontua, ja alle 500 henkilön yleisötilaisuuksia saa järjestää. Kuitenkin huvipuistot avataan - myydäänkö sinne vain alle 500 lippua päivässä? Saako tansseja järjestää jos myy alle 500 lippua? Paikallinen suunnistusseura perui kesän molemmat tanssit, vaikka siellä olisi väkimäärä jäänyt joka tapauksessa alle viidensadan.
Teatterit saa toimia kesäkuun alusta alkaen. Miten ne toimii, kun kevään harjoituskausi kiellettiin ja suunnilleen kaikki kesäteatterit on peruuttaneet kautensa? Urheilukilpailuja saa järjestää, mutta taas se 500 henkilön raja.
Ja sitten hallitus määrää laadittavaksi selvityksen kasvomaskipakosta. Siis pakko voi olla tulossa, jos ne saa valittua työryhmään "sopivat" henkilöt.
Päivä 51 torstai 7.5.
Kävin hierojalla ja huomasin etten ole vähään aikaan ollut omalla autolla liikenteessä: auton kello oli vielä talviajassa.
Kyllä ne ruokalahjakortit saatiin kaupungilta, ne sai koululta hakea.
Päivä 56 tiistai 12.5.
Tytön lukion rehtori oli suunnitellut että lakittaa ylioppilaat oikeana päivänä, yksitellen. Viime viikolla kuitenkin lehdessä luki että maakunnan yhteinen lakkiaispäivä on 29. elokuuta. Nyt kuitenkin lakitus on oikeana päivänä, mutta vanhempia ei pääse paikalle vaan tilaisuus lähtetään netin kautta koteihin. Mun mielestä parempi näin - olisihan se ihan hullua että kun on jo viikon ollut yliopistolla niin sitten tullaan lakkiaisiin. Nyt voi pitää juhlat sopivaksi katsomanaan ajankohtana kesällä. Tuli mieleen että nyt kiitoskortitkin voi tehdä valmiiksi jo ennen juhlia ja antaa heti juhlissa. Tosin nyt ajattelen etten osallistu koko juhliin, kun tyttö järjesti sen verran ikävyyksiä mulle.
Päivä 58 torstai 14.5.
Peruskoululaiset lähti kouluun. Tuntia aikaisempi herätys kuin kahteen kuukauteen, mutta hyvin se meni. En sitten päässyt vielä siivoilemaan kun selkä on vaivannut. Olen pitkästä aikaa lukenut kirjoja - vain Valittujen palojen kirjavalioita - mutta kuitenkin kirjoja monen vuoden tauon jälkeen. Ei oikein muuta voi tehdä kun makaa sohvalla. On se selkä jo parempi että voi vähän istuakin, mutta vielä en kumartele enkä konttaa.
Kansalaisopiston kutomoon saa mennä tästä päivästä alkaen, mutta max neljä kerrallaan ja riskiryhmäläiset ja yli 70 v yksin. Mistä sen tietää ketä siellä on kun menee? En ole tosin ihan heti menossakaan, ensin pitää saada kasvimaa tehtyä. Ja työvälineet ja ovenkahvat pitää desinfioida ennen kuin alottaa kutomisen. Onkohan siellä ulko-ovellakin sitten käsidesipullo? Välineetkin on pääasiassa yhden käytössä kerrallaan, paitsi puolausvehkeet.
Postissa on jotakin hämminkiä: ensimmäisen kerran yli kahteen vuoteen sain kotipuolen paikallislehden jo ilmestymispäivänä. Enää sitä ei ole edes luvattu toimittaa ennenkuin perjantaina, mutta joskus se tuli vasta maanantaina. Mikähän nyt on. Mulla on ollut vähän kurja olo sen jälkeen kun luin sen lehden: puolen vuoden sisään jo toinen vanha luokkakaveri on kuollut.
Päivä 59 perjantai 15.5.
Tänään tytöllä on pääsykoe. Kotona omalla koneella. Toinen osa on joskus kesäkuussa.
Tää on rankkaa kun se on niin paljon tässä kotona, kun kesätyöt ja teatteri peruuntui. Musta tuntuu että en saa olla vapaasti omassa kodissani. Se on huoneessaan ja lukee kirjoja, ainakin luulen niin, ja yhtäkkiä se voi hiipiä mun selän taakse vakoilemaan mitä mä teen. Ja se tekee hyvin vähän kotitöitä, ja niitäkin niin päin mäntyä ettei tarvitsisi toista kertaa tehdä.
torstai 23. huhtikuuta 2020
Poikkeustilapäiväkirja osa 10
Päivä 30 torstai 16.4.
Tänään huomasin, että viikko sitten on päätetty siirtää neulefestarit myöhempään ajankohtaan jota ei ole vielä päätetty. En ole koskaan ollut neulefestareilla ja suunnittelin tänä vuonna meneväni, mutta ei sitten.
Päivä 31 perjantai 17.4.
Nyt on ilmennyt että niitä pikavippiliikemieheltä ostettuja kasvomaskeja ei voi käyttää yhtään mihinkään tarkoitukseen, koska niissä on jotakin myrkkyä tai muuta kemikaalia joka aiheuttaa iho-oireita. Hienoa toimintaa Huoltovarmuuskeskukselta: joku virkamies järkkäsi kaverille hyvän diilin veronmaksajien rahoilla.
Kesäteatteri on päättänyt perua tämän kauden, koska nyt ei ole saatu pitää harjotuksia eikä ole mitään varmuutta saisiko sitä esittää.
Päivä 32 lauantai 18.4.
Joskus on perustettu EU:n yhteinen hankintarinki esim. suojaimia varten - vieläpä suomalaisen poliitikon aloitteesta - mutta mallioppilas Suomi liittyi siihen viimeisenä, vasta maaliskuun lopussa. Niinpä ensimmäisiin tilauksiin ei enää päästy mukaan. Hallituksen mukaan tilanne oli vakava, mutta ei niin vakava että olisi kannattanut liittyä hankintarinkiin ajoissa.
STM ja THL ei anna yleistä suositusta kasvomaskien käyttämisestä. Sehän ei kuitenkaan takaa sitä etteikö hallitus voisi yhtäkkiä määrätä maskipakon. Ajattelin ommella muutaman kunhan saan kerättyä voimia sen verran. Ruisleipää leipoessa tarvin joka tapauksessa maskin, ettei ne hukkaan mene.
Päivä 34 maanantai 20.4.
Moni kaupunki on avustanut jollakin tavalla koululaisten ruokailua alusta asti. Ei täällä: kaupunginjohtaja narisi että koululla voi käydä syömässä ja siinä on ihan riittävä tuki. Meiltä on koululle 15 min matka yhteen suuntaan, ensimmäisen ruokatunti alkaa 10.45 ja kestää 45 min, toisen ruokatunti alkaa 11.30 ja kestää 30 tai 45 min. En ymmärrä miten olisi logistisesti mahdollista käydä koululla syömässä.
Mutta nyt kun toveri opetusministeri on huomauttanut asiasta, täälläkin tapahtuu jotakin, mutta ei vieläkään tasa-arvoisesti. Kuljetusoppilaille on luvattu ostokortti ruokakauppaan, mutta muiden on käytävä koululla syömässä tai haettava ruoka sieltä joka päivä erikseen. Ekaluokkalainenko käy pyörällä koululla syömässä 4,9 km päästä kolmessa varttissa?
Päivä 36 keskiviikko 22.4.
Nyt on sitten melkein koko kesä peruttu. Hallitus kielsi yli 500 ihmisen tilaisuudet heinäkuun loppuun asti. Moni ei sitten uskalla järjestää pienempiäkään tilaisuuksia. Eikä voi tietää jatkuuko 10 ihmisen raja kuinka pitkään.
Koulujen avaamisesta ei vieläkään ole tietoa.
Päivä 37 torstai 23.4.
Tytöllä piti olla tänään pääsykoe. Muuta ei ole ilmoitettu, kuin että tänään ei ole pääsykoetta. Ei mitään tietoa milloin on ja missä ja miten se tehdään. Pääsykokeen lisäksi on vielä soveltuvuuskoe jossakin vaiheessa.
Tänään olisi viimeinen kerta käsityökahvilaa, jos. Mulla on edelleen olohuoneen pöydällä keskeneräisenä ne mitä silloin maaliskuussa jäi kesken. En saa tehtyä oikein mitään aamupäivän aikana, kun pitää varoa mitä näkyy lapsen luokalle meetissä ja ettei metelöi ja häiritse. Muutenkin alkaa voimat olla lopussa. Odotan jo syyskuuta, kun yliopiston lukukausi alkaa.
Tänään huomasin, että viikko sitten on päätetty siirtää neulefestarit myöhempään ajankohtaan jota ei ole vielä päätetty. En ole koskaan ollut neulefestareilla ja suunnittelin tänä vuonna meneväni, mutta ei sitten.
Päivä 31 perjantai 17.4.
Nyt on ilmennyt että niitä pikavippiliikemieheltä ostettuja kasvomaskeja ei voi käyttää yhtään mihinkään tarkoitukseen, koska niissä on jotakin myrkkyä tai muuta kemikaalia joka aiheuttaa iho-oireita. Hienoa toimintaa Huoltovarmuuskeskukselta: joku virkamies järkkäsi kaverille hyvän diilin veronmaksajien rahoilla.
Kesäteatteri on päättänyt perua tämän kauden, koska nyt ei ole saatu pitää harjotuksia eikä ole mitään varmuutta saisiko sitä esittää.
Päivä 32 lauantai 18.4.
Joskus on perustettu EU:n yhteinen hankintarinki esim. suojaimia varten - vieläpä suomalaisen poliitikon aloitteesta - mutta mallioppilas Suomi liittyi siihen viimeisenä, vasta maaliskuun lopussa. Niinpä ensimmäisiin tilauksiin ei enää päästy mukaan. Hallituksen mukaan tilanne oli vakava, mutta ei niin vakava että olisi kannattanut liittyä hankintarinkiin ajoissa.
STM ja THL ei anna yleistä suositusta kasvomaskien käyttämisestä. Sehän ei kuitenkaan takaa sitä etteikö hallitus voisi yhtäkkiä määrätä maskipakon. Ajattelin ommella muutaman kunhan saan kerättyä voimia sen verran. Ruisleipää leipoessa tarvin joka tapauksessa maskin, ettei ne hukkaan mene.
Päivä 34 maanantai 20.4.
Moni kaupunki on avustanut jollakin tavalla koululaisten ruokailua alusta asti. Ei täällä: kaupunginjohtaja narisi että koululla voi käydä syömässä ja siinä on ihan riittävä tuki. Meiltä on koululle 15 min matka yhteen suuntaan, ensimmäisen ruokatunti alkaa 10.45 ja kestää 45 min, toisen ruokatunti alkaa 11.30 ja kestää 30 tai 45 min. En ymmärrä miten olisi logistisesti mahdollista käydä koululla syömässä.
Mutta nyt kun toveri opetusministeri on huomauttanut asiasta, täälläkin tapahtuu jotakin, mutta ei vieläkään tasa-arvoisesti. Kuljetusoppilaille on luvattu ostokortti ruokakauppaan, mutta muiden on käytävä koululla syömässä tai haettava ruoka sieltä joka päivä erikseen. Ekaluokkalainenko käy pyörällä koululla syömässä 4,9 km päästä kolmessa varttissa?
Päivä 36 keskiviikko 22.4.
Nyt on sitten melkein koko kesä peruttu. Hallitus kielsi yli 500 ihmisen tilaisuudet heinäkuun loppuun asti. Moni ei sitten uskalla järjestää pienempiäkään tilaisuuksia. Eikä voi tietää jatkuuko 10 ihmisen raja kuinka pitkään.
Koulujen avaamisesta ei vieläkään ole tietoa.
Päivä 37 torstai 23.4.
Tytöllä piti olla tänään pääsykoe. Muuta ei ole ilmoitettu, kuin että tänään ei ole pääsykoetta. Ei mitään tietoa milloin on ja missä ja miten se tehdään. Pääsykokeen lisäksi on vielä soveltuvuuskoe jossakin vaiheessa.
Tänään olisi viimeinen kerta käsityökahvilaa, jos. Mulla on edelleen olohuoneen pöydällä keskeneräisenä ne mitä silloin maaliskuussa jäi kesken. En saa tehtyä oikein mitään aamupäivän aikana, kun pitää varoa mitä näkyy lapsen luokalle meetissä ja ettei metelöi ja häiritse. Muutenkin alkaa voimat olla lopussa. Odotan jo syyskuuta, kun yliopiston lukukausi alkaa.
torstai 16. huhtikuuta 2020
Poikkeustilapäiväkirja osa 9
Päivä 24 perjantai 10.4.
Pitkä pitkäperjantai. Tänään olisi menty Ellivuoreen tanssimaan, jos.
Päivä 25 lauantai 11.4.
Tänään olisi alkanut Veikkausliigan pelit, jos.
Päivä meni nopeasti kun käytiin metsässä suunnittelemassa ja avaamassa yksi raja. Matkalle ei ollut nyt mitään kudinta, joten rupesin purkamaan yhtä vanhaa puseroa.
Päivä 27 maanantai 13.4.
Jollakin muullakin oli uneton yö: kahden aikaan meni ohi traktori joka keräsi pois aurausviittoja, neljän aikaan se oli mennyt takaisinpäin mutta silloin mä jo nukuin. Miten meni omasta mielestä, oliko ihan sopiva kellonaika siihen hommaan?
Ensimmäinen poikkeustila olisi päättynyt tänään. Toivottavasti loppuu viimeistään kuukauden päästä. Muuten poliisi ei pian ehdi muuta tekemään kuin hajottamaan nuorisojoukkoja.
Päivä 28 tiistai 14.4.
Lakkiaiset ehdotetaan pidettäväksi elokuun lopussa, ja tämäkin on vain koulujen ehdotus. Hallitusta ei kiinnosta.
Päivä 29 keskiviikko 15.4.
Uudenmaan sulku purettiin ennen aikojaan. Se asia kyllä eteni pikavauhtia. Pahaa pelkään, että pian tulee yleinen ulkonaliikkumiskielto. Voi tulla jo tällä viikolla, mutta viimeistään ennen vappua, kun ne huomaa että tuli kieltäneeksi omat vappumarssinsa.
Tytöllä piti olla pääsykoe ensi viikolla, mutta vielä ei ole mitään tietoa milloin se on ja millä tavalla se järjestetään. Mutta sehän nyt on pikku juttu, muutaman kymmenentuhannen nuoren pääsykoe ja opiskelupaikka. Kaikenlainen matkailu on niin paljon tärkeämpää. Kukaan ei puhu enää mitään hiilijalanjäljestä. Suomeen ei mahdu kuin yksi asia kerrallaan.
Pitkä pitkäperjantai. Tänään olisi menty Ellivuoreen tanssimaan, jos.
Päivä 25 lauantai 11.4.
Tänään olisi alkanut Veikkausliigan pelit, jos.
Päivä meni nopeasti kun käytiin metsässä suunnittelemassa ja avaamassa yksi raja. Matkalle ei ollut nyt mitään kudinta, joten rupesin purkamaan yhtä vanhaa puseroa.
Päivä 27 maanantai 13.4.
Jollakin muullakin oli uneton yö: kahden aikaan meni ohi traktori joka keräsi pois aurausviittoja, neljän aikaan se oli mennyt takaisinpäin mutta silloin mä jo nukuin. Miten meni omasta mielestä, oliko ihan sopiva kellonaika siihen hommaan?
Ensimmäinen poikkeustila olisi päättynyt tänään. Toivottavasti loppuu viimeistään kuukauden päästä. Muuten poliisi ei pian ehdi muuta tekemään kuin hajottamaan nuorisojoukkoja.
Päivä 28 tiistai 14.4.
Lakkiaiset ehdotetaan pidettäväksi elokuun lopussa, ja tämäkin on vain koulujen ehdotus. Hallitusta ei kiinnosta.
Päivä 29 keskiviikko 15.4.
Uudenmaan sulku purettiin ennen aikojaan. Se asia kyllä eteni pikavauhtia. Pahaa pelkään, että pian tulee yleinen ulkonaliikkumiskielto. Voi tulla jo tällä viikolla, mutta viimeistään ennen vappua, kun ne huomaa että tuli kieltäneeksi omat vappumarssinsa.
Tytöllä piti olla pääsykoe ensi viikolla, mutta vielä ei ole mitään tietoa milloin se on ja millä tavalla se järjestetään. Mutta sehän nyt on pikku juttu, muutaman kymmenentuhannen nuoren pääsykoe ja opiskelupaikka. Kaikenlainen matkailu on niin paljon tärkeämpää. Kukaan ei puhu enää mitään hiilijalanjäljestä. Suomeen ei mahdu kuin yksi asia kerrallaan.
keskiviikko 15. huhtikuuta 2020
Nopeasti valmista
Urbaani maalainen Leena Männistö suunnitteli viime syksynä Urbanum-villapaidan. Kudoin sen, koska malli oli helppo ja pinta mielenkiintoinen ja sain kulutettua siihen seiskaveikkoja. Ensin ajattelin kontrastiväriksi useampaa eri lankaa, mutta sitten törmäsin kanervanväriseen lankaan. Sitä oli kaksi ja puoli kerää ja arvelin sen riittävän vähän pitempäänkin paitaan. Sille värille ei olisi ollut muuta käyttöä kuin sukat, joita on jo pari laatikollista varastossa, mutta mustan kanssa siitä tuli ihan kiva paita.
Pikkuisen täytyi muokata mallia että sain tilaa "hyvin kehittyneille hauiksille" eli siirsin kaksi silmukkaa edestä ja takaa hihoihin ja loin vielä yhden ylimääräisen kumpaakin hihaa varten. Oli tarkoitus tehdä 2XL, mutta kaarroke olisi jäänyt liian matalaksi eli täytyi tehdä välikoko melkein 3XL. Jännäsin tuleeko siitä sitten liian leveä, mutta ei tullut. Tein täysimittaiset hihat ja vartalon niin pitkän kuin kanervanväristä lankaa riitti. Luulin jo että se loppuisi kesken ja siinä tapauksessa olisin tehnyt helman kokonaan mustalla, mutta ihan sopivasti riitti. Ohjeen mukaan olisi pitänyt päätellä kontrastivärillä, mutta sain ainakin kolme kerrosta pitemmän kun päättelin mustalla. Sekin kerä loppui kun oli 8 silmukkaa päättelemättä ja oli pakko jatkaa lanka, mutta ei sitä huomaa.
Aika erikoinen langanmenekki: mustaa meni 325 g ja kanervaa 360 g. Kaiken järjen mukaan mustaa olisi pitänyt mennä enemmän koska sillä alotin ja lopetin. Mustat langat sain viime syksynä synttärilahjaksi ja toinen oli monta vuotta vanhaa, ja paksuudessa oli selvä ero: sen tunsi kutoessa ja sen näki. Vyötteen mukaan kuitenkin metrimäärä piti olla sama.
Tämän villapaidan kudoin kuukaudessa. Alotin sen käsityökahvilassa silloin kun ei ollut sovittuna mitään työtä sille kerralle, ja kun Piece of silver tökki niin tämä puolestaan edistyi nopeasti. Mukava saada välillä jotakin nopeasti valmiiksi.
Tunnisteet:
7 veljestä,
itselle,
neulebingo2020,
neulominen
torstai 9. huhtikuuta 2020
Poikkeustilapäiväkirja osa 8
Päivä 22 keskiviikko 8.4.
Valtio osti Kiinasta kaksi miljoonaa hengityssuojainta, eikä varmaan ihan halvalla, eikä ne kelvanneetkaan sairaalakäyttöön. Kyllä se on halpaa kun niinkin tärkeissä tuotteissa ei ole ollenkaan kotimaista tuotantoa. Kiinasta saa halvalla. Normaalioloissa varmaan saakin halvalla, ja on aikaa tutkia tuote ennen ostamista, mutta nyt ei ole aikaa odotella ja sitten tulee hutiostoksia. Hintakin on varmaan moninkertainen normaalioloihin verrattuna.
Jos näitä suojaimia tekisi joku Suomessa, valtio saisi yritykseltä verotuloja. Muutama henkilö työllistyisi ja työttömyyskorvauksia ei tarvitsisi maksaa niin paljon. Ja kriisitilanteessa tarvitsisi vain siirtyä kahteen tai kolmeen vuoroon tuotannon lisäämiseksi. Mutta kun kilpailutuksessa ei saa laskea mukaan vaihtoehtoiskustannuksia, vaan ainoastaan tuotteen hinta ratkaisee. Ihan osuvasti joku kirjoittikin Suomen varautumisen olevan tasoa "malli Cajander". Enkä usko että herrat oppii tästäkään mitään.
Hallituksen mielestä ei ole mitään syytä jatkaa Uudenmaan eristämistä Suomesta, vaikka HUSin asiantuntija on sitä mieltä että rajoituksia pitäisi kiristää Uudellamaalla. Sen sijaan hallitus ei suunnittele koulujen avaamista. Muissa maissa taas koulut halutaan avata ensimmäiseksi.
Pirkan pyöräily on siirretty kesäkuun alusta elokuun lopulle.
Hengityssuojaimen ompelu on kuulemma uusi kansalaistaito. Tulostin ohjeen, mutta saa nyt nähdä tuleeko ommeltua.
Valtio osti Kiinasta kaksi miljoonaa hengityssuojainta, eikä varmaan ihan halvalla, eikä ne kelvanneetkaan sairaalakäyttöön. Kyllä se on halpaa kun niinkin tärkeissä tuotteissa ei ole ollenkaan kotimaista tuotantoa. Kiinasta saa halvalla. Normaalioloissa varmaan saakin halvalla, ja on aikaa tutkia tuote ennen ostamista, mutta nyt ei ole aikaa odotella ja sitten tulee hutiostoksia. Hintakin on varmaan moninkertainen normaalioloihin verrattuna.
Jos näitä suojaimia tekisi joku Suomessa, valtio saisi yritykseltä verotuloja. Muutama henkilö työllistyisi ja työttömyyskorvauksia ei tarvitsisi maksaa niin paljon. Ja kriisitilanteessa tarvitsisi vain siirtyä kahteen tai kolmeen vuoroon tuotannon lisäämiseksi. Mutta kun kilpailutuksessa ei saa laskea mukaan vaihtoehtoiskustannuksia, vaan ainoastaan tuotteen hinta ratkaisee. Ihan osuvasti joku kirjoittikin Suomen varautumisen olevan tasoa "malli Cajander". Enkä usko että herrat oppii tästäkään mitään.
Hallituksen mielestä ei ole mitään syytä jatkaa Uudenmaan eristämistä Suomesta, vaikka HUSin asiantuntija on sitä mieltä että rajoituksia pitäisi kiristää Uudellamaalla. Sen sijaan hallitus ei suunnittele koulujen avaamista. Muissa maissa taas koulut halutaan avata ensimmäiseksi.
Pirkan pyöräily on siirretty kesäkuun alusta elokuun lopulle.
Hengityssuojaimen ompelu on kuulemma uusi kansalaistaito. Tulostin ohjeen, mutta saa nyt nähdä tuleeko ommeltua.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)